Nyt on pakko avautua aiheesta hirveät hormonit… Vaihdoin ehkäisymenetelmää eli en enää syö Diane Nova -e-pillereitä. Ko. pillerithän on tarkoitettu ensisijaisesti aknen hoitoon ja toissijaisesti ehkäisyyn. Olen syönyt ko. pillereitä 18-vuotiaasta asti — välissä on ollut muutaman kuukauden pituisia taukoja.
Aiemmilla kerroilla ihon kunto on huonontunut melko pian sen jälkeen kun pillerit ovat jääneet pois. Nyt elin toivossa että ikä ja oikea ruokavalio pitäisivät aknen kurissa. Turha toivo.
Ensinnäkin hormonitoiminta on mennyt ihan sekaisin pillereiden jättämisen jälkeen — tänä vuonna en ole saanut ”nauttia” vielä yksistäkään kuukautisista (joo, en todellakaan ole raskaana). Vaikka ruokavalio on pysynyt ihan samana kuin viime vuonna, jolloin iho ja hiukset kukoisti, naama on nyt kuin teinin perse (sori ilmaus, mutta kuvaa tilaa parhaiten) ja hiukset käyttäytyvät todella oudosti (ovat ihmeellisen haituvaiset).
No, aikaisemmilla kerroilla iho kyllä meni vieläkin huonompaan kuntoon tässä ajassa ja silloinkin kuukautisia odoteltiin 3-6 kk. Koska tarkoituksena on nimenomaan päästä eroon turhista kemiallisista aineista, en aio ainakaan toistaiseksi turvautua hormonihoitoon kuukautisten käynnistämiseksi tai antiobiootteihin tai vastaaviin ihon kunnon parantamiseksi. Loppujen lopuksi näin lievä akne ja hiusten lättänyys on kuitenkin vain kosmeettinen haitta.
Eräällä tutulla on ongelmia serotoniini/dopamiini tasojen kanssa. Näyttää siltä, että mahdollisten mielialaongelmien lisäksi ko. välittäjäaineiden puute vaikuttaa myös kiputuloihin, ainakin hänen tapauksessaan fibromyalgiaan .
Nämä jutut ovat kuitenkin saanut taas kerran muistamaan, miten ihmiskeho on monimutkainen kokonaisuus, jossa hyvin monet eri tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen: ravinto, liikunta, kehon koostumus, hormonit, välittäjäaineet (serotoniini, dopamiini jne.). Siksi ei voi esim. laihduttaessa siitä, että keho toimisi kuin kone, jossa kaikki osat on hallittavissa.
SUMMA SUMMARUM: koska hyvin harvoin pystyy hallitsemaan kaikkia kehon ominaisuuksia, on viisampaa keskittyä prosessiin eli tekemään sellaisia valintoja, joiden tietää edistävän kehon (ja mielen) hyvinvointia kuin tuijottamaan pelkkään lopputulokseen.
Hormoneista puheen ollen. Sitten jos loppuu aiheet mistä kirjoittaa, niin otapa käsittelyyn vaihdevuodet ja Kutrin vinkit miten tulla toimeen vaihdevuotisen itsensä kanssa — tätä henkilöä kun ei ees meinaa itsekseen tunnistaa! 😉
Tiedän, ettet itse ole vielä sitä ikäluokkaa joten ymmärrän jos ei aihe innosta. 😀 Itse *luulen* että mulla ne on nyt alkamassa. Luulin aluksi että mun mielialavaihtelut liittyy vaikeisiin elämäntilanteisiin ja niiden aiheuttamiin tunnemyrskyihin. Näiden ”oireiden” yhä jatkuessa on nyt sitten alkaneet myös ne kuuluisat kuumat aallot ja menkat on harventuneet, muttei vielä loppuneet.
Hieman opiskelin aihetta ja herranjesta psyykkisten oireiden lista on pitkä. Osalla psyykkiset oireet pahenee kuulemma ihan työkyvyttömyyteen saakka. Tässä sitä sitten hoetaan itselle että vaikka ahistaa ja kiukuttaa ja itkettää niin se on vain hormonimyrsky. Mikä ei lähde ”se on vain ajatus” -ajatuksella pois. Jep jep.