Onko sinulla paha tapa, josta haluaisit päästä eroon? Mitä kaikkea olet jo kokeillut sen lopettamiseksi?
- Uhkailua? ”Jos en lopeta tätä, tapahtuu kamalia asioita!”
- Kiristystä? ”En voi olla onnellinen ennen kuin lopetan tämän tavan.”
- Lahjontaa? ”Ostan itselleni jotain kivaa sitten kun olen lopettanut tämän tavan.”
Ehkä olet yrittänyt muuttaa olosuhteita niin, että tavan harjoittaminen olisi mahdollisimman vaikeaa.
Ehkä olet jopa tutkinut ajatuksia, jotka laukaisevat huonon käytöksen.
Ehkä olet kokeillut hypnoosia, motivaationauhoja, terapiaa ja rangaistusjärjestelmiä ongelmasta vapautumiseen.
Ja silti kerta toisensa jälkeen huomaat repsahtavasi uudelleen harjoittamaan huonoa tapaa. Jos olet välillä uskonut päässeesi siitä eroon, repsahdus voi tuntua todella masentavalta.
Todellinen syy siihen, ettet ole muuttanut tapojasi
Ydinongelmasi on se, että yksi osa sinussa uskoo yhä salaa, ettei tapa oikeasti ole ihan niin huono tai haitallinen, että siitä olisi pakko luopua.
Samaan aikaan jokin toinen osa sinussa voi olla täysin vakuuttunut siitä, että olisi tärkeää päästä eroon huonosta tavastasi.
Voi olla että sanot usein ääneen: ”joo joo, kyllä mä tiedän että mun pitäisi lopettaa tämä, mutta mulla ei ole tarpeeksi itsekuria.”
Ongelmanasi ei ole itsekurin puute
Tälläkin hetkellä kieltäydyt harrastamasta jotain ”pahaa tapaa”, joka jollekulle toiselle on yhtä iso ongelma kuin sinulle oma paha tapasi.
Tarvitsetko itsekuria kieltäytyäksesi huonoista tavoista, joihin et ole koskaan syyllistynyt — edes silloin, kun se on käynyt mielessä? Et tietenkään!
Millainen käytös olisi sellainen versio pahasta tavastasi, johon et koskaan sortuisi?
- Jos paha tapasi on puhua muista pahaa heidän selkänsä takana, et ehkä olisi valmis tekemään anonyymiä nettisivustoa, jossa kertoisit samat asiat, vaikka tietäisit ettet jäisi kiinni, koska et halua pahoittaa haukkumiesi ihmisten mieltä.
- Jos paha tapasi on juoda pari lasia viiniä joka ilta, tiedät ettet koskaan alkaisi juoda kahta pulloa joka ilta.
- Jos paha tapasi on raivota omassa autossasi muille autoilijoille, et koskaan pysäyttäisi heitä tien sivuun ja menisi vetämään heitä turpaan törttöilyjen takia.
- Jos paha tapasi on tupakoida, voi olla että ajatus nuuskan käytöstä on sinulle mahdoton.
- Jos paha tapasi on raivota lapsillesi hermostuessasi, et silti alkaisi hakata heitä suuttuessasi.
- Jos paha tapasi on kännipäissä flirttailla rivosti muiden kanssa vaikka olet parisuhteessa, et ehkä pettäisi kumppaniasi.
- Jos paha tapasi on ajaa ylinopeutta, et koskaan ajaisi kännissä.
- Jos paha tapasi on syödä makeaa joka päivä, voi olla ettet koskaan söisi pelkästään makeaa ja vielä sellaisia määriä, että lihot ylipainoiseksi.
- Jos paha tapasi on syödä niin paljon että olet ylipainoinen, et koskaan joisi niin paljon, että sairastuisit alkoholismiin.
- Jos shoppailet ihan liikaa, et ehkä voi kuvitella pistäväsi rahaa uhkapeleihin — tai jos haaskaat kaiken rahasi uhkapeleihin, saatat olla ylpeä siitä ettet ainakaan haaskaa rahojasi turhaan roinaan.
- Jos juot liikaa, et silti voi kuvitella käyttäväsi koskaan huumeita.
- Jos hakkaat puolisoasi, voit ajatella ettet kuitenkaan petä tai tapa häntä.
Mikset harjoita pahempaa versiota pahasta tavastasi? Tai kokeile jotain muuta pahaa tapaa?
Koska olet täysin sitä vastaan eli kaikki osat sinut pitävät sitä yksiselitteisesti huonona ja haitallisena.
Miksi itsensä syyllistäminen ja pelottelu ei toimi?
Jokaisen ihmisen perustila on mielenrauha, johon palaamme useita kertoja päivässä, halusimme tai emme. Emme yleensä kiinnitä tähän tilaan huomiota, koska se tuntuu niin neutraalilta ja normaalilta ja suorastaan ”olemattomalta” dramaattisempien tunteiden rinnalla.
[toggle title=”Katso videoni mielenrauhasta”]Nopein tie mielenrauhaan -video ja Miksi valita mielenrauha -video [/toggle]
Mielenrauhassa ollessamme ajattelemme selkeästi ja olemme yhteydessä sisäiseen viisauteemme, jolloin teemme automaattisesti parempia ratkaisuja.
Ainoa syy siihen, ettemme tunne mielenrauhaa on se, että ajattelemme ikäviä ajatuksia, jotka herättävät meissä ikäviä tunteita.
[blockquote align=”right” cite=”David Campbell”]Itsekuri on sen muistamista, mitä haluat.[/blockquote]Kun yritämme motivoida itseämme lopettamaan pahan tavan syyllistämällä, pelottelemalla tai kiristämällä itseämme, olomme on kurja, emmekä kuule sisäistä viisauttamme ja näe, miksi oikeasti haluamme lopettaa pahan tapamme.
Siksi murehtiminen tai itsensä syyllistäminen, pelotteleminen, kiristäminen, uhkailu ja haukkuminen eivät koskaan tuota toivottuja tuloksia — ainakaan pysyvästi.
Lahjontakaan ei yleensä toimi, varsinkaan jos yritämme lahjoa itseämme tulevalla onnellisuudella ja tyytyväisellä: ”sitten mä vasta olenkin onnellinen kun…”
Totuus vapauttaa
1. Mistä pahasta tavasta olet yrittänyt päästä jo pidempään eroon?
2. Miksi yksi osa sinussa uskoo salaa tämän käytöksen olevan silti ok?
Jos et heti löydä vastausta, anna itsesi hetki vain olla kysymyksen kanssa. Voit myös yrittää kiertää omaa itsepetostasi kysymällä:
”Jos tietäisin että yksi osa minussa uskoo salaa tämän käytöksen olevan ok, miksi se uskoo sen olevan ok?”
tai
”Jos kehtaisin myöntää itselleni, etten oikeasti pidä pahan tapani haittavaikutuksina ihan niin pahoina, että haluaisin luopua tavastani, mikseivät sen haittavaikutukset ole minusta niin pahat.
3. Onko mahdollista, että tämä osa sinussa on sittenkin väärässä?
Eli jos esimerkiksi kerrot itsellesi ettei juomisesi ole vielä niin pahaa, että siitä aiheutuisi kenellekään haittaa, onko mahdollista että vähättelet juomiasi määriä tai tahallasi suljet silmäsi siltä, miten juomisesi vaikuttaa läheisiisi?
Tai jos uskottelet että ruokavalioosi mahtuu helposti syömäsi määrä herkkuja, tingitkö oikeasti niin paljon ravinteikkaammasta ruoasta, ettet saa ruoastasi tarpeeksi proteiinia, kuituja ja vitamiineja ja siksi kärsit jatkuvasti ummetuksesta, energiatasojen heilahtelusta, iho-ongelmista jne. Tai ehkä herkuttelusi on huono esimerkki lapsellesi, joka on alkanut jo lihoa sen takia että kotona on tarjolla liikaa herkkuja?
Jos uskottelet itsellesi että pienet valkoiset valheesi ja kertomatta jättämisesi parantavat parisuhdettasi vähentämällä riitoja, onko mahdollista että itse asiassa valheet vähentävät intiimiyttä välillänne ja aina kun jäät valheista kiinni, ne synnyttävät epäluottamusta puolisossasi? Tai peitteletkö valheilla jotain isompaa ongelmaa, joka on niin häpeällinen, ettet edes halua kohdata sitä?
Onko sinulla edes ongelmaa?
Kun näet, mikset oikeasti ole päästänyt irti huonosta tavastasi, voi olla että huomaat, ettei sinun edes tarvitse päästää irti siitä. Ehkä olet vain teeskennellyt haluavasi lopettaa tavan vaikuttaaksesi paremmalta ihmiseltä, saadaksesi puolisosi lopettamaan nalkuttamisen tms.
Kun lopetat itsesi syyllistämisen ja pelottelun, palaat mielenrauhaan ja pystyt ehkä näkemään uudessa valossa perustelusi sille, miksei tapasi ole ihan niin paha, että siitä olisi pakko luopua.
Aina kun näemme asian uudessa valossa, kokemuksemme siitä muuttuu pysyvästi. Jos olet joskus uskonut joulupukkiin, mutta et usko siihen enää, tiedät mitä tarkoitan.
Joskus näkökulman muutos on niin merkittävä, että päästämme pahasta tavasta kertalaakista irti. Tunnen ihmisiä, jotka ovat lopettaneet niin tupakoinnin, viinanjuonnin, amfetamiinin tai kokaiinin käytön kuin seinään nähtyään ongelmansa uudessa valossa.
Olipa paha tapasi mikä tahansa, pääset siitä kyllä eroon sitten kun olet siihen oikeasti valmis. Onnea matkaan!
Jos haluat saada enemmän työkaluja näkökulman muuttamiseen ja pahoista tavoista vapautumiseen sekä lukea miten minä olen työstänyt omia ongelmiani, tsekkaa kutri.net:in VIP-jäsenyys. Nyt pakettiin kuuluu myös ilmainen valmennuspuhelu, erikoisedulliset jatkovalmennukset ja kuukausittaiset ryhmävalmennukset.
