Tolkun ihmisen opas suvakkien ja rajakkien ihmeelliseen maailmaan

Aina silloin tällöin ajaudun keskelle maahanmuuttokeskustelua, jossa vastakkain ovat ”vihervasemmistolaiset suvakit” ja ”äärioikeistolaiset rajakit” (tai joidenkin mukaan ”natsit”). Kerta toisensa jälkeen hämmennyn siitä, miten helposti keskustelu ajautuu umpikujaan.

Kirjoitin tämän oppaan ensisijaisesti itselleni muistuttamaan siitä, miksi minun on turha sotkeutua suvakkien ja rajakkien välisiin keskusteluihin.

Oletko suvakki, rajakki vai tolkun ihminen?

Seuraava kaavio voi auttaa sinua selvittämään mihin ryhmään sijoitut maahanmuuttokeskustelussa.

Rajakit haluavat laittaa rajat kiinni

Rajakit eli henkilöt jotka haluavat laittaa ”rajat kiinni”, eivät halua Suomeen lisää maahanmuuttajia tai ainakaan turvapaikanhakijoita — tai ainakaan islaminuskoisia turvapaikanhakijoita.

He äänestävät kaikkein todennäköisimmin perussuomalaisia tai persuista eronnutta Sininen tulevaisuus -ryhmää.

Rajakit kutsuvat suvakeiksi, kukkahattutädeiksi ja vihervasemmistolaisiksi ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa mitään positiivista maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja varsinkin turvapaikanhakijoista.

Myös Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kritisoinnista saa rajakeilta välittömästi suvakkileiman otsaansa. Rajakkien käyttämä ”suvakkihuora” tarkoittaa puolestaan ihmistä, joka suvaitsevaisuudellaan ”huoraa” Suomeen lisää ulkomaalaisia.

Suvakit puolustavat suvaitsevaisutta ja monikulttuurisuutta

Suvakit ovat rajakkien vastavoima. He kannattavat monikulttuurisuutta, toivottavat turvapaikanhakijat tervetulleeksi ja mm. vastustavat pakkopalautuksia.

He äänestävät todennäköisimmin vihreitä tai vasemmistoliittoa, minkä vuoksi rajakit kutsuvat heitä myös ”vihervasemmistolaisiksi”.

Suvakit kutsuvat äärioikeistolaisiksi, rajakeiksi, rasisteiksi ja natseiksi ihmisiä, jotka uskaltavat esittää pienintäkään kritiikkiä maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta, turvapaikanhakijoita tai suvakkeja kohtaan.

Tolkun ihmiset eivät ole jyrkästi puolesta eivätkä vastaan

” Tolkun ihmiset” on kirjailija Jyri Paretskoin lanseeraama käsite.

Tolkun ihmiset ovat rajakkien ja suvakkien välimaastossa oleva ihmisryhmä, joka ei suhtaudu jyrkän kriittisesti tai kritiikittömästi maahanmuuttoon.

Tolkun ihmiset voivat lukea kauhistuneena juttuja pakkopalautettavasta mummosta tai lapsiperheestä, mutta olla myös huolissaan siitä, että turvapaikanhakijoiden myötä Suomeen tulee lisää rikollisuutta ja terroristi-iskuja.

Monista tolkun ihmisistä turvapaikanhakijakysymys on niin monimutkainen, että he ovat mieluummin ajattelematta koko asiaa.

Toisaalta suvakkien ja rajakkien mustavalkoinen lähestymistapa ”joko olet täysin kritiikittömästi puolellamme tai olet vastustajiemme puolella”, tuntuu Tolkun ihmisistä vastenmieliseltä. Niinpä he jakavat maahanmuuttoon liittyvät mielipiteet mieluummin yksityisesti muiden Tolkun ihmisten kanssa, kuin saavat kuulla olevansa milloin suvakkeja, milloin rajakkeja tai jopa natseja.

Tolkun ihmiset äänestävät tavallisimmin kokoomusta, keskustaa, RKP:tä tai sosiaalidemokraatteja. He äänestivät presidentiksi Sauli Niinistön, joka tunnustautuu Tolkun ihmiseksi. Toisin sanoen valtaosa suomalaisista kuuluu Tolkun ihmisiin.

Natsit vs. rajakit

Suvakit haukkuvat usein rajakkeja natseiksi. Taka-ajatuksena on ehkä havahduttaa Tolkun ihmiset näkemään, miten vaarallisia rajakit ovat.

Tämä strategia kääntyy kuitenkin helposti itseään vastaan, sillä valtaosa rajakeista ei ole natseja, vaikka valtaosa (tai kaikki) heistä ovatkin ehkä rasisteja.

Rasismi tarkoittaa tietyn ihmisryhmän pitämistä muita huonompana esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.

Se, että pitää joistain muiden kulttuurien edustajista kuten vaikkapa aasialaisista tai juutalaisista, lähipitserian turkkilaisista, afroamerikkalaisista räppäreistä tai kristinuskoisista afrikkalaisista, ei kumoa henkilön rasismia vaikkapa ”mustalaisia” tai ”ählämeitä” kohtaan.

Kyllä, rasismi on monin tavoin ongelmallista ja rasistiseen toimintaan pitää puuttua. Rasismi ei kuitenkaan tee kenestäkään automaattisesti natsia.

Natsit ovat rasisteja, jotka uskovat ”valkoisen rodun” yliherruuteen, halveksivat juutalaisia, ihannoivat Hitleriä ja haaveilevat yhtenäisen kansan asuttamasta kansallissosialistisesta valtiosta, jossa mm. tuotantovälineet ovat valtion hallussa.

Suomalaiset uusnatsit haluaisivat lopettaa Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot ja perustaa niiden tilalle Pohjola-nimisen kansallissosialisten valtion, jossa kansa olisi ”valkoista” ja konservatiiviset arvot kunniassa.

Suomessa on tiettävästi vain noin 300 kansallissosialistista aatetta, valkoista ylivaltaa ja Pohjola-valtiota kannattavaa uusnatsia. Rajat kiinni -teemalla ratsastavaa Laura Huhtasaarta sen sijaan äänesti Presidentiksi yli 200 000 ihmistä.

Siihen nähden miten moni tuntemani rajakki mm. vihaa pakkoruotsia ja dissaa ruotsalaisia, uusnatsien on turha toivoa edes rasistisimmilta rajakeilta tukea uuden Pohjolan valtion perustamiseen.

Edes Laura Huhtasaari ei ole natsi, vaikka moni häntä sellaiseksi haukkuu. Hän ei aja yhteispohjoismaalaista valtiota, hän on omien sanojensa mukaan sionisti eli uskoo, että juutalaisten on saatava Israel kokonaan omakseen ja hänen rasisminsa näyttää kohdistuvan vain islaminuskoisiin.

Kaikkien rajakkien haukkuminen natseiksi on siis paitsi väärän tiedon esittämistä, myös vaarallista.

Ensinnäkin rajakit, jotka eivät ole natseja kokevat, etteivät suvakit ymmärrä heitä, jolloin hedelmällisen keskustelun virittäminen on vieläkin vaikeampaa.

Toiseksi haukkumalla kaikkia vähänkin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia natseiksi luodaan mielikuva, että Suomen surkean pienellä uusnatsijoukolla olisi enemmän kannatusta ja vaikutusvaltaa, kuin mitä heillä oikeasti on.

Varsinkin väite siitä, että poliisi on uusnatsien puolella, on täysin absurdi. Uusnatsit ovat poliisin näkökulmasta uhka yhteiskuntarauhalle ja siksi heitä pidetään poliisiviranomaisten toimesta jatkuvasti silmällä.

Kolmanneksi kutsumalla kaikkia vähänkin rasistisesti ajattelevia natseiksi hämärretään sitä, mitä natsiaate oikeasti tarkoittaa. Tekemällä selkeän pesäeron natsien ja muiden rasistien ja rajakkien välille varmistetaan, ettei kukaan rajakeista ajaudu puolivahingossa tukemaan natseja ja heidän aatettaan.

Uusnatsien kanssa flirttailevia rajakkeja voi myös muistuttaa siitä, että Natsi-Saksan sotilaat tappoivat Lapin sodassa yli 2000 rajakkien ihailemaa suomalaissotilasta ja polttivat Rovaniemen.

Rotuoppia ihannoivia suomalaisnatseja voi valistaa kertomalla, että jos heillä on itäsuomalaiset sukujuuret, he eivät edusta germaanista ja skandinaavista geeniperimää ja ovat siksi natsiaatteen mukaan alempiarvoisempia kuin norjalaiset ja ruotsalaiset aateveljensä.

Suvakkien ja rajakkien kaksi eri maailmaa

Suvakkien ja rajakkien on mahdotonta löytää yhteistä linjaa, koska heidän arvomaailmansa ovat keskenään ristiriidassa.

Tämä kuva summaa rajakkien ja suvakkien suurimman arvoristiriidan:

Rajakit lähtevät siitä, että Suomen valtion tärkein tehtävä on pitää huoli omista kansalaisistaan. Rajakkien mielestä paras tapa tulla Suomen kansalaiseksi on syntyä Suomeen ns. kantasuomalaisille vanhemmille. Joissain tapauksissa myös suomalaisen tekemän adoption, naimisiinmenon, Suomessa maahanmuuttajalle syntymisen tai tärkeän työn (kuten urheilujoukkueessa pelaamisen) kautta tapahtunut maahanmuutto voidaan laskea rajakkien mielessä oikeaksi tieksi saada kansalaisoikeudet.

Suvakit lähtevät siitä, että kaikilla maailman ihmisillä pitää olla täsmälleen samat oikeudet. He kokevat, että koska elämme yltäkylläisessä hyvinvointiyhteiskunnassa, meillä on velvollisuus auttaa niitä, jotka apuamme tarvitsevat tai ainakin pyytävät.

Suvakkien mielestä meillä ei ole oikeutta asettaa itseämme esimerkiksi turvapaikanhakijoiden yläpuolelle vain siksi, että olemme sattuneet syntymään Suomeen emmekä Syyriaan.

Siksi meillä ei ole oikeutta kieltää muissa maissa syntyneiltä oikeutta asua ja elää Suomessa, jos he niin haluavat. Vielä vähemmän meillä on oikeutta vaatia muita palaamaan kotimaahansa, jos he eivät halua palata sinne — saati jos on syytä epäillä, että he voivat joutua hengenvaaraan.

Koska väite siitä, että suomalaisilla olisi etuoikeus nauttia tietyistä eduista on ristiriidassa ajatuksen kanssa, ettei kenelläkään voi olla etuoikeutta hyvinvointiin taustansa takia, on selvää, että suvakkien ja rajakkien keskustelu siitä, onko oikein jättää auttamatta turvapaikanhakijoita ajautuu aina umpikujaan.

Mikä suvakkeja ja rajakkeja voisi yhdistää?

Vaikka arvot ovat pohjimmiltaan ”vain” mielipiteitä ja makuasioita, ne tuntuvat ihmisistä ”universaaleilta totuuksilta” tai ”luonnon laeilta”.

Objektiivisesti ottaen mikään arvo ei ole absoluuttisesti parempi kuin toinen. Sen sijaan voidaan kyllä miettiä, mitä tietystä arvomaailmasta voi seurata tai edesauttaako tietty arvo tietyn tavoitteen toteutumista.

Suvakkien ja rajakkien välillä voisi EHKÄ löytää jonkin yhteisymmärryksen vaikkapa siitä, että kaikki haluavat, että Suomessa olisi hyvä elää. Samoin useimmat lienevät samaa mieltä siitä, että syrjäytyminen on huono asia ja sen minimoimiseksi pitäisi tehdä jotain.

Suvakit ja rajakit saattavat olla samaa mieltä myös siitä, että koulutuksen ja terveydenhoidon pitäisi olla ilmaista ja että vanhuksista ja lapsista pitää pitää huolta.

Sen jälkeen voidaan ehkä selvittää, mitä yhteisten tavoitteiden toteuttaminen vaatisi niin nykytilanteessa kuin erilaisissa tulevaisuuden skenaarioissa, joissa turvapaikanhakijoita ei oteta enää vastaan, otetaan yhtä paljon vastaan kuin nyt, otetaan enemmän vastaan kuin nyt jne.

Useimmat suvakit ja monet rajakit ovat yhtä mieltä myös siitä, että parasta olisi, jos ihmisillä olisi niin hyvät olot kotimaassaan, etteivät he joudu jättämään synnyinseutujaan ja sukujaan vain selvitäkseen hengissä tai elääkseen ihmisarvoista elämää.

Tähän ongelmaan yksittäisillä ihmisillä on yleensä vähän vaikutusmahdollisuuksia, mutta jo sen näkeminen, että on olemassa jokin asia, josta voidaan olla samaa mieltä, voi edesauttaa keskustelua ja vähentää vastapuolen demonisointia.

Suvakkien ja rajakkien toisenlainen todellisuus

Näin Tolkun ihmisen näkökulmasta kaikkein hämmentävintä on suvakkien ja rajakkien käsitys todellisuudesta ja siitä, miten se näkyy heidän suhteessaan mediaan.

Rajakit pelkäävät, että suvakit valtaavat (tai ovat jo vallanneet) ns. päättävät elimet ja sieltä käsin päästävät Suomeen lisää turvapaikanhakijoita. Samoin he uskovat suvakkien kaapanneen ns. valtamediat haltuunsa ja näin salaavan maahanmuuton tuomia ongelmia ja levittävän valheellisen positiivista kuvaa ns. monikulttuurisuudesta.

Rajakit kokevat myös suvakkien yrittävän hiljentää julkisen keskustelun maahanmuuton tuomista ongelmista niin, että lammasmaiset Tolkun ihmiset ovat autuaan tietämättömiä kaikesta siitä pahasta, mitä maahanmuutosta on seurannut ja voi vielä seurata.

Suvakit puolestaan pelkäävät, että Suomesta tulee natsi-Saksaa muistuttava rasistinen takapajula, jossa ei hyväksytä minkäänlaisia normipoikkeamia ja kohdellaan kaltoin kaikkia vähemmistöjä. Heitä kauhistuttaa ajatus kaikista niistä ihmisistä, jotka jäävät ilman turvaa suomalaisten suvaitsemattomuuden takia. He uskovat, että maahanmuuttovirasto ja varsinkin poliisit ovat rajakkien puolella.

He kokevat että rajakit yrittävät dominoida keskustelua tuomalla esiin pelkkiä ongelmia, lietsoa vihaa, vaimentaa rajakkeja kritisoivia toimittajia ja aktivisteja ja manipuloida tyhmät ja lapselliset Tolkun ihmiset puolelleen. Jotkut suvakit näyttävät olettavan, että kaikki Tolkun ihmiset ovat piilo-rajakkeja.

Suvakkien ja rajakkien erilainen suhde mediaan

Rajakkien viestinnän ensisijainen tavoite on ”tuoda esiin totuus maahanmuutosta” eli kertoa olemassa olevista ongelmista sekä kauhuskenaarioista, joita maahanmuutosta voi seurata. Koska he eivät luota ”vihervasemmiston valtaamaan valtamediaan”, he ovat perustaneet omia viestintäkanaviaan, joista tunnetuin on Mitvit (”Mitä vittua”) eli MV-lehti.

Heidän toinen tavoitteensa on paljastaa vihervasemmistolaisten toimittajien ja päättäjien salajuonet ja vaimentaa maahanmuuton puolestapuhujat uhkailemalla ja ahdistelemalla heitä niin sosiaalisessa mediassa kuin joskus myös ”oikeassa elämässä”.

Suvakkien viestinnän lähtökohtana näyttää olevan, että ”koska vastassa on natsit, kaikki keinot on sallittuja”. Koska ajatus natseista on niin pelottava, monet suvakit lähtevät siitä, että maahanmuuttoa kritisoiville ei saa antaa tuumaakaan periksi.

Siksi useimmat suvakit eivät siedä juuri minkäänlaista kritiikkiä maahanmuuttajia tai omaa toimintaansa kohtaan. Heidän toimintamallinaan mediassa on kertoa tunteisiin vetoavia tarinoita yksittäisien maahanmuuttajien kohtaloista  sekä paljastaa viranomaisten tekemiä vääryyksiä.

He yrittävät saada äänensä kuuluviin valtamedioissa ja sosiaalisessa mediassa, jossa heillä on useita suvaitsevaisuutta puolustavia ryhmiä.

Sekä suvakit että rajakit syyllistyvät jatkuvasti liioitteluun, dramatisointiin ja huhupuheiden levittämiseen.

Useampi suvakki kertoi avoimesti Alpakka-kohun yhteydessä, että heidän mielestään jopa valehtelu on OK, ”kun vastassa on natsit”.

Rajakit puolestaan uskovat etsivänsä totuutta, mutta heidän on vaikea uskoa todeksi faktoja, jotka eivät tue heidän uskomuksiaan. Siksi he haksahtavat suvakkejakin useammin uskomaan erilaisiin salaliittoteorioihin.

Todellisuus ei ole mustavalkoinen

Vaikka somekeskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, että Suomi on jakautunut kahtia ja kaikki on menossa tavalla tai toisella päin helvettiä, todellisuus ei onneksi ole ihan niin mustavalkoinen.

Otamme jatkossakin vastaan turvapaikanhakijoita

Suomi ei näillä näkymin ole irtisanomassa kansainvälisiä sopimuksia vaan ottaa jatkossakin turvapaikan hakijoita vastaan ja myöntää osalle heistä pysyvän oleskeluluvan.

Tarvitsemme lisää veronmaksajia

Suuret ikäluokat vanhenevat ja me nuoremmat ikäluokat emme halua tehdä yhtä paljon lapsia kuin he. Niinpä Suomeen tullaan jatkossa tarvitsemaan työtä tekeviä ja veroja maksavia maahanmuuttajia, jos haluamme pitää edes jotenkin nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä.

Taistelemme syrjäytymistä vastaan

Syrjäytyminen on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista haasteista. Erityisen iso ongelma on nuorten syrjäytyminen. Pahimmillaan syrjäytyminen voi kaataa koko hyvinvointiyhteiskunnan, jonka rahoitus on perustunut sille, että mahdollisimman moni työikäisistä tekee töitä.

Määrällisesti suurin joukko syrjäytyneistä on kantasuomalaisia nuoria miehiä, jotka ovat saaneet vain peruskoulun päättötodistuksen. Vaikka syrjäytyneistä pienempi osa on maahanmuuttajataustaisia, heidän syrjäytymisriskinsä on jopa 4-6 kertainen suomalaisiin verrattuna. Onneksi ongelma on erittäin hyvin tiedostettu. Päättäjät, viranomaiset ja erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät parhaillaan paljon töitä tilanteen korjaamiseksi, joten toivoa on, että tulevaisuudessa ongelma saadaan kuriin.

Erityisen tehokasta olisi tukea niin suomalaisten kuin maahanmuuttajanaisten ja heidän tyttäriensä kouluttautumista ja työllistymistä, sillä nimenomaan äidin koulutuksella näyttää olevan suurin merkitys lapsen terveydelle, koulutukselle ja hyvinvoinnille.

Yritämme ehkäistä ”ghettoutumista”

Meilläkin on havaittavissa muista maista tuttu ilmiö, jossa samantyyppisen etnisen taustan omaavat maahanmuuttajat kerääntyvät asumaan tietyille alueille, samalla kun alueen alkuperäiset asukkaat muuttavat muuttavat muualle.

Tästä voi seurata kaikenlaisia ongelmia ja pahimmillaan jopa alueita, joille viranomaisetkaan eivät uskalla mennä. Tämäkin ongelma tiedostetaan erittäin hyvin viranomaisten keskuudessa ja moni päättäjäkin on herännyt miettimään, mitä asialle voisi tehdä. Vaikka joillain alueilla väestöpohjan muutos on ollut todella nopeaa, vielä ei ole mitenkään myöhäistä puuttua asiaan mm. kaupunkisuunnittelun ja vuokra-asuntopolitiikan keinoin.

Puututaan rikollisuuden lisääntymiseen

On myös totta, että maahanmuuttajat tekevät suhteessa enemmän rikoksia kuin kantasuomalaiset. Maahanmuuttajien tekemien rikosten kappalemäärä ja myös suhteellinen määrä näyttäisi kuitenkin olevan vähenemään päin.

Entistä tarkempi huolellisuus niin oleskelulupa- kuin turvapaikkahakemuksia arvioitaessa sekä rikokseen syyllistyneiden tehokas karkoitus Suomesta voivat auttaa laskemaan ulkomaalaisten osuutta rikostilastoissa entisestään.

Samoin on tärkeää, että poliisilla on tarpeeksi resursseja pitää silmällä Suomesta lähteneitä ISIS-taistelijoita, jotka ovat palanneet tai palaamassa takaisin Suomeen. Osalla heistä kun voi olla mielessä jatkaa ”taistelua vääräuskoisia vastaan” synnyinmaansa (eli Suomen) kamaralla.

Monikulttuuristuminen on arkinen asia

Rajakkien maailmassa maahanmuutosta seuraava monikulttuuristuminen on painajainen, mutta harva tajuaa, että turkkilaisten pyörittämät kebab-paikat, kaupungin paras kiinalainen tai nepalilainen ravintola tai jopa rakkauden perässä Suomeen muuttaneen italialaisen perustama pitseria ovat arkisia esimerkkejä monikulttuurisuudesta.

Monet kauneimmista misseistämme ja malleistamme, menestyneistä urheilijoista sekä suosituista koomikoistamme ja muusikoistamme ovat ulkomaalaista sukujuurta. Jopa monien vanhempien suomalaisten rakastamat tv-sarjat Tankki täyteen ja Reinikainen olivat maahanmuuttajan (eli Neil Hardwickin ) kirjoittamia.

 

Parannetaan turvapaikkapäätösprosessia entisestään

Maahanmuuttoviranomaisten resurssit ovat edelleen tiukilla vuoden 2015 hakemussuman jäljiltä, mistä seuraa välillä hätiköityjä ja ihmisoikeuksia rikkovia päätöksiä. Onneksi meillä on useita kansalaisjärjestöjä ja muita tahoja kyttäämässä maahanmuuttoviranomaisten mokia ja puhumassa niiden apua tarvitsevien puolesta, jotka eivät osaa itse puolustaa itseään.

Sekin on hyvä huomata, että vaikka maahanmuuttoviranomaiset syyllistyvät välillä ylilyönteihin ja virhearvioihin, suurin osa kielteisen päätöksen saaneista tyytyy päätökseen ja lähtee vapaaehtoisesti maasta, mm. kansainväisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n avustamana.

Emme ole ihan heti muuttumassa ”toiseksi Ruotsiksi”

Toisaalta Suomen suhteellisen tiukka linja turvapaikanhakijoiden suhteen on johtanut siihen, että tällä hetkellä olemme yksi vähiten kiinnostavista kohdemaista turvapaikanhakijoiden silmissä. Ruotsiin tuli viime vuonna reilut 25 000 turvapaikkahakemusta, Suomeen noin 5000.

Suomeen tulleista hakemuksista kolmannes oli ns. uusintahakemuksia ja kaikista hakemuksista hyväksytään todennäköisesti hieman alle puolet (jos katsoo viime vuoden tilastoja).

Niinpä rajakkien pelko siitä, että meistä ”tulee toinen Ruotsi”, jossa todella runsaasta maahanmuutosta on seurannut erilaisia ongelmia, ei siinäkään mielessä ole ihan heti toteutumassa.

Edesautetaan kaikki integroitumista

Kaikkein tärkein asia maahanmuuton kääntämisessä voitoksi vaaran sijaan on  edesauttaa maahanmuuttajien integroitumista Suomeen. Sen eteen voivat jopa tavalliset suomalaiset tehdä jotain.

Ensimmäinen askel on kohdata kaikki vastaantulevat ihmiset yhtä kohteliaasti.

Suomalainen kohteliaisuus ei tarkoita tietenkään epäasiallisen käytöksen hyväksymistä tai edes erityistä ystävällisyyttä, vaan ihan vain sitä, ettei auo päätään ihmisille, joita ei tunne, eikä töni, potki, lyö, sylje tai uhkaile ihmisiä vain siksi, että he sattuvat näyttämään tietynlaiselta tai puhumaan tiettyä kieltä.

Jos vieläkin on epäselvää, onko jokin käytös hyväksyttävää vai ei, kuvittele ulkomaalaisen henkilön tilalle suomalainen naapurisi, jota vastaan sinulla ei ole mitään. Käyttäytyisitkö samalla tavalla häntä kohtaan, kuin miten aiot käyttäytyä ulkomaalaista kohtaan?

Summa summarum

Toisin sanoen tilanne ei ole mitenkään katastrofaalinen. Maahanmuutto on vuoden 2015 jälkeen ollut varsin hallittua. Isossa mittakaavassa mitään täysin peruuttamatonta vahinkoa ei ole vielä tapahtunut suuntaan tai toiseen. Maahanmuuton tuomien riskien tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää, jotta voimme löytää erilaisia ratkaisuja niiden minimoimiseksi. Lisäksi on hyvä huomata, että maahanmuuttoon liittyy myös positiivisia puolia ja potentiaalia, jonka hyödyntäminen voi olla suomalaiselle hyvinvointivaltiolle suorastaan elinehto.

Lähteitä jutussa esitettyihin väitteisiin:

Lähteet ovat satunnaisessa järjestyksessä. Jotain voi puuttua. Sori.

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Haluatko oppia käyttämään tekoälyä tekstin tuottamisessa, käsikirjoittamisessa tai opinnäytetöiden tekemisessä?

Tsekkaa Kurssisivuiltani kurssit.kutri.net esim. Kirjoittajajäsenyys, Opinnäytetyökurssi tai Tekoäly yrittäjän kaverina -kurssi, joilla kaikilla opetan muun hyvän lisäksi tekoälyn käyttöä erilaisten tekstien tuottamisessa.

7 ajatusta aiheesta “Tolkun ihmisen opas suvakkien ja rajakkien ihmeelliseen maailmaan”

  1. ”Tämä strategia kääntyy kuitenkin helposti itseään vastaan, sillä valtaosa rajakeista ei ole natseja, vaikka valtaosa (tai kaikki) heistä ovatkin ehkä rasisteja.

    Rasismi tarkoittaa tietyn ihmisryhmän pitämistä muita huonompana esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.”

    Anteeksi nyt vain, mutta tämä oli hyvinkin suvakkimainen näkökulma. En pidä siitä, että rasismin määritelmää on laajennettu muuhun kuin rotukysymykseen. Tällöin kyse on nimenomaan suvakkien strategiaan kuuluvasta leimakirveen heittelystä. On aivan eri asia arvostella ihmistä hänen ihonvärinsä kuin käytöksensä perusteella. Kulttuuri taas ei ole mitään muuta kuin kirjoittamaton kokoelma toimintamalleja, eli siis ihmisten käyttäytymistä. Minusta eletään aivan absurdissa maailmassa mikäli itselle ja omalle arvopohjalle vieraita toimintatapoja ei saisi kritisoida – tai pitää huonompana kuten asian muotoilet. Tässä asiayhteydessä avainkysymys on naisten asema ja esimerkiksi suhtautuminen vääräuskoisiin, mutta aivan varmasti joka ikinen ihminen löytää jonkun toisen viiteryhmän käytöksestä (olkoon sitten vaikka hautakiviä kaatavat saatananpalvojat) jotain ”huonompaa”. Tekeekö se joka ikisestä maailman ihmisestä rasistin? Tolkun ihminen soveltanee tuota rasismin määritelmää tasapuolisesti, joten et voi sanoa, että ”saatananpalvojat on eri asia, heitä voikin kritisoida”. Suomeksi: Mitä tahansa itselle tai omalle viiteryhmälle vahingollista käytöstä on ihan normaalia kritisoida ja pyrkiä välttämään. Uskonnoksi verhottu toimintamalli ei muodosta poikkeusta.

    1. Katri Manninen

      Toi rasismin määritelmä on lainattu SPR:n sivuilta ja mm. Wikipediassa oli samantyyppinen määritelmä. Eli toi on kyllä nykyään se yleinen määritelmä rasismille.

      Mun mielestä olisi naiivia rajata rasismi tarkoittamaan vain ihonvärin perusteella tapahtuvaa syrjintää. Esimerkiksi tiedän ihmisiä, jotka ihailevat afroamerikkalaisia räppäreitä ja amerikkalaisia urheilijoita, mutta halveksivat somaleita, vaikka kummallakin on yhtä musta iho. Tai pitävät unkarilaisia veljeskansana mutta suhtautuvat epäluuloisesti turkkilaisiin, joiden ihonväri (ja osin myös geeniperimä) on sama.

      1. Jos naisten kivittäminen ei tee kulttuuristasi vähemmän arvokasta niin sitten ollaan kaikki vaan tyytyväisesti rasisteja.

      2. Kuvittele joku mielivaltainen viiteryhmä/kulttuuri, joka toimii täysin arvojesi vastaisesti. Sanotaan nyt vaikka, että rituaalimurhaavat kaikki viiteryhmään kuulumattomat henkilöt ja syövät heidät. He kasvattavat lapsensa kiduttamalla heitä. Oman yhteisönsä heikoimmat päätyvät yhteisön hyväksynnällä orjiksi. Ja niin edespäin. Kuvittele kaikki synkimmät asiat mitä mielen sopukoista irtoaa. Tämän viiteryhmän toiminta on heidän kulttuurinsa ja he haluavat pitää arvoistaan kiinni. Vaikka kyse on täysin kuvitteellisesta tapauksesta, esitä itsellesi kysymys: Halveksinko tätä kulttuuria? Pidänkö omaani parempana? Haluanko estää tällaisen kulttuurin leviämisen?

        On erittäin tärkeää kyetä testaamaan omaa näkemystä tällaisilla ääriesimerkeillä. Siinä saattaa oppia jotain. Jos pidät edellä kuvattua (tai itse kuvittelemaasi) kulttuuria omaasi huonompana, olet määritelmäsi mukaan rasisti. Kuten sanoin, tällainen määritelmä tekee meistä kaikista rasisteja. Mitä tuolla termillä sitten halutaan edes sanoa, jos se noin pahasti dilutoidaan?

        Arkielämästä voisi muuten antaa esimerkin, että myös (uus)natsismin vastustaminen on tämän määritelmän mukaan rasismia. Minusta natsismia on hyvä vastustaa, mutta ehkä ne tolkun ihmiset ovat eri mieltä..

        1. Katri Manninen

          Niin, mielipiteet eivät ole universaaleja totuuksia, vaan mielipiteitä. Ja arvot ovat mielipiteitä, jotka vain tuntuvat universaalilta totuudelta.

          Otetaan lievempi esimerkki. Minä en pidä oluen mausta. Se maistuu mielestäni aivan kauhealta. Ymmärrän, että on ihmisiä, joista se maistuu hyvältä. Saako tämä tieto oluen maistumaan suussani yhtään paremmalta? Ei saa.

          Samalla lailla ymmärrän, että on ihmisiä, joiden käsitys vaikkapa naisten oikeuksista on erilainen kuin minulla. Saako se minua ajattelemaan, että heidän tapansa ajatella naisten oikeuksista on hyvä? Ei saa.

          Otetaan antamasi ääriesimerkki. Jos heidän kotimaassaan toimittaisiin näin, paheksuisinko sitä? Kyllä varmasti. Olisiko minulla oikeus vaatia, että he lopettavat tällaisen toiminnan? Kyllä olisi. Pitäisikö heidän muuttaa tapojaan vain koska minä vaadin niin? Ei pidä.

          Olisiko heillä oikeus tulla Suomeen toteuttamaan tapojaan? Ei, koska Suomen lait kieltäisivät sen. Olisiko heillä oikeus vaatia, että he saavat noudattaa tapojaan. Kyllä olisi. Saisivatko he luvan noudattaa tapojaan Suomessa, vain koska he vaativat sitä? Ei todellakaan.

          Estäisikö Suomen laki heitä noudattamasta tapojaan Suomessa? Ei estäisi, mutta siitä seuraisi heille sanktioita. Jos he eivät välittäisi sanktioista, viranomaiset voisivat yrittää eri tavoin estää heitä toimimasta tapojensa mukaisesti.

          Voisivatko he valittaa siitä, että viranomaiset ovat puuttuneet heidän tapoihinsa. Kyllä voisivat. Menisikö valitus läpi oikeudessa? Tuskin menisi.

          Kyllä Tolkun ihmiset ovat sitä mieltä, että natsismia pitää vastustaa. Mutta he voivat esimerkiksi pitää rehellisyyttä suuremmassa arvossa kuin natsien vastustamista hinnalla millä hyvänsä. Niinpä he voisivat vastustaa monilla muilla keinoilla kuin valehtelemalla.

  2. Jaakko Häkkinen

    Ei ole rasismia todeta, että muslimimaalaiset kotoutuvat kaikkein huonoimmin, työllistyvät surkeimmin ja ovat rikollisimpia – nämä ovat kaikki tilastofaktoja.

    Hyvinvointiyhteiskunta romahtaa väkisin, jos tänne siirretään paljon enemmän elätettäviä kuin elättäjiä. Siis: ihminen voi kannattaa joko hyvinvointiyhteiskuntaa tai nykyisenlaista humanitaarista maahanmuuttoa – ei molempia.

    1. Katri Manninen

      Kotoutumiseen ja työllistymiseen voi vaikuttaa paljonkin. En ole ihan varma siitä, ovatko juuri islamilaisista maista tulleiden kohdalla suurin todennäköisyys syyllistyä yleensä rikokseen, vai esim. vain seksuaalirikokseen. Ota huomioon, että ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin luetaan myös esimerkiksi venäläisten, virolaisten, Romaniasta tulleiden, ruotsalaissyntyisten jne. tekemät rikokset.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top