Etusivu > Psyyke > Jenkkihapatusta

Henkistä treenausta

Kärsin nettiaddiktion lisäksi myös ns. fitness-lehti-obssessiosta, eli jos näen kaupassa englanninkielisen fitness-aiheisen lehden, en voi olla ostamatta sitä... :-) Nyt haluan jakaa eräitä ko. lehdistä löytämiäni viisauksia kanssanne.

Kyllä, seuraavat jutut ovat puhdasveristä jenkki-hapatusta, muttei niin suurta jenkkihapatusta, ettei totta toinen puoli... :-) Välissä omia kommenttejani.

Ja miten seuraavat jutut liittyvät laihdutukseen ja/tai terveisiin elämäntapoihin? Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ylipainoon liittyy usein heikko itsetunto ja yllättävää kyllä myös täydellisyyden tavoittelu, joka näkyy siten, että jos ei pysty kerralla olemaan täydellinen siinä mitä tekee (esim. laihduttaa), jättää mieluummin koko homman tekemättä kuin tekee sen puoliteholla. Oman vartalon laiminlyöminen kertoo turhan usein karua kieltään myös siitä, että ko. ihminen ei rakasta itseään. Kyllä, vaikka ko. henkilö saattaisi muille sanoa esim. syyksi laihduttamattomuuteen/kuntoilemattomuuteen sen, että "mä rakastan itseäni liikaa, että viitsisin rääkätä itseäni" tai "mä rakastan itseäni sellaisena kuin olen", turhan usein salaa (joskus jopa itseltään salaa) ko. henkilö ajattelee syvällä sydämessään: "mä olen huono ihminen, joka ei ansaitse olla hoikka/hyväkuntoinen/kaunis/terve/jne." ja "mä olen niin mitätön/selkärangaton/saamaton/luuseri tyyppi, että mun kuuluukin tyytyä tähän olotilaan".
KIISTO (= disclaimer :-): Joo, kaikki ylipainoiset eivät todellakaan näin ajattele, mutta ihan liian moni kuitenkin.

YRITÄTKÖ LIIAN KOVASTI OLLA TÄYDELLINEN?

(shape nov/2002)

Cynthia Curnan, Ph.D., hawaijilainen psykoterapeutti ja kirjan "The Care and Feeding of Perfectionists" neuvoo kuinka voit seuraavilla kuudella pikku askeleella "ylistää vähemmän täydellistä itseäsi. Alkuperäisen jutun on kirjoittanut Carolyn Mackler, Manhattanilla asuva vapaa kirjoittaja ja kirjan Love and Other Four-Letter Words -kirjoittaja.

1. Tee jotain vaihteeksi puoliteholla.

Valitse sopiva tehtävä/projekti, ja sen sijaan, että yrittäisit tehdä sen sataprosenttisen hyvin, pyri tekemään se vain 50-70 % teholla. Esim. joulun valmistelu on sopiva tällainen tehtävä -- sen sijaan että yrität täydellistä joulusiivousta, -ateriaa, jne. Osta esim. joululaatikot valmiina ja kokeile äitini perinteistä joulusiivousta: hyasintti pöydälle, kynttilät palamaan ja valot pois päältä... :-)

2. Tee lista tänään tehtävistä asioista

...ja karsi sitten niistä valtaosa pois. Jätä jäljelle vain absoluuttisesti tärkeimmät tehtävät ja tee ne. Älä edes yritä tehdä mitään, minkä voit jättää huomenna tekemättä... :-) Voit pitää päivääsi onnistuneena, jos saat hoidettua ne pari jäljelle jäänyttä tehtävää.

3. Uudelleenmäärittele treeniohjelmasi

Jos kuulut siihen (harvinaiseen?) ihmisryhmään, jonka on pakko treenata mahdollisimman lujaa ja täysillä, ennen kuin voi pitää treeniä tehokkaana ja/tai joka jättää mieluummin treenaamatta kuin tyytyy "vajaaseen" tai puolitehoiseen treeniin, muista, että lepopäivät ovat välttämättömiä kehityksen kannalta ja toisaalta esim. 2 vartin intensiivistä treeniä vastaa (tai jopa ylittää) puolen tunnin vastaavatehoisen treenin niin kalorikulutukselta kuin terveysvaikutuksiltaan. Toisaalta välillä voi olla hyvä kokeilla jotain uusia kuntolajeja. Esim. jooga tai pilates voivat tuoda ihan uusia ulottuvuuksia juoksemiseen tai salitreeniin.

4. Sano useammin EI.

Täydellisyyttä tavoittelevat naiset kokevat usein että heidän on pakko pystyä tekemään kaikki -- vaikkeivät he aina oikeasti pystyisikään siihen. Ei, koska kukaan ei pysty tekemään kaikkea. Jos sinua pyydetään tekemään jotain sinulle vastenmielistä tai ei-niin-kiinnostavaa, pysähdy hetkeksi ennen kuin sanot kyllä vain päästäksesi helpolla kysymistilanteessa. Mieti mielessäsi, miltä sinusta tuntuu kun yrität lunastaa lupaustasi. Jos se on hankalaa tai vastenmielistä, kieltäydy. Mieti etukäteen tapoja sanoa kohteliaasti, mutta päättäväisesti ei. Mitä vähemmän selittelet, sitä parempi. Selittely johtaa usein valkoisiin valheisiin, jotka saattavat johtaa myöhemmin hankaliin tilanteisiin. Sano "mielelläni kyllä, mutta valitettavasti mulla on nyt aika kova kiire" tai "ikävä kyllä mä en usko että voin osallistua tähän" (huom! eikä sitten enempää selittelyitä) tai "valitettavasti se ei nyt käy" tai "kiitos ei". Tarvittaessa visualisoi mielessäsi mahdollisia tilanteita, joissa sinulta pyydetään jotain, mitä et oikeasti voi/pysty/halua/jaksa tehdä ja näe itsesi kieltäytymässä.

5. Anna itsellesi tunnustusta jokaisesta saavutuksesta

Joillekin voi joskus voi olla vaikeaa nähdä, koska joku tehtävä on oikeasti valmis, mistä voi seurata turhaa viilausta ja parantelua juttuun, joka ei oikeasti enää tarvitse hiomista. Tähän voi auttaa päätös palkita itsensä jokaisesta saavutuksesta. Eli esim. jos joudut töissä tekemään projekteja, päätä jo etukäteen sopiva palkinto projektista -- uudet kengät, isommasta projektista, hyvä ateria pienemmästä projektista jne. Kun tiedät, että sinua odottaa palkinto, on helpompi lopettaa ajoissa ja lähteä lunastamaan palkinto.

6. Jaa mieluummin kuin vertaile

Kuinka moni meistä katsokaan ympärilleen ja näkee vain täydellisempiä ihmisiä kuin mitä itse on ja parempia suorituksia kuin mitä itse tekee. Sen sijaan, että vertaat hiljaa mielessäsi itseäsi muihin (ja tunnet huonommuutta), opettele jakamaan huonommuuden tunteesi -- ja ylläty siitä, että useimmat täydellisinä pitämistäsi ihmisistä kokevat täsmälleen samoja tunteita!

 

KUINKA LOPETTAA MIELISTELY

Shape Nov 2002

Olet ehkä kärsinyt kouluaikaisista traumoista -- pahantahtoisista juoruista, ilkeistä katseista ja pienistä sisäpiireistä. Ikävä kyllä, jotkut näistä teinikäytöksistä saattavat jatkua aikuisikään asti. "Pienissä sisäpiireissä (klikeissä) olevat tytöt ovat jatkuvasti huolissaan siitä, miellyttävätkö he toisiaan ja usein jättävät sanomatta mielipiteensä. Aikuisina he päätyvät pyrkimään miellyttämään ystäviä ja puolisoita aina mielipahaan asti", Rosalind Wiseman (kirjan "Queen bees and Wannabes: Helping your Daughter Survive Cliques, Gossip, Boyfriends and Other Realities of Adolescence" kirjoittaja) huomauttaa. Eipä silti, joskus myös sisäpiireihin pyrkineet (mutteivät sinne päässeet) tytöt saattavat syyllistyä samaan.

Tämän itsellesi haitallisen tavan voit yrittää murtaa toimimalla jatkossa seuraavasti:

Jos joku kysyy, "oletko vihainen minulle", ja sinä olet vihainen, sano se ääneen. Vastaavasti, jos olet vihainen jollekulle, valmistaudu keskustelemaan asiasta rakentavasti:
- Kerro, miksi olet loukkaantunut/vihainen -- esim. "Kuulin että kerroit muille olevasi vihainen minulle ja se vaivaa minua."
- Kerro mitä haluat vihoittelun sijaan -- esim. "Haluan että käymme tämän (ongelman/ristiriidan/väärinkäsityksen) läpi ja olemme sen jälkeen taas ystäviä".

Muista käyttää minä-muotoa eli "minusta tuntuu pahalta, kun teit niin ja näin" sinä- muodon eli "Sä aina teet niin ja näin"!

Niele keskustelun aikana hetkeksi oma katkeruutesi/vihasi/loukkaantuneisuutesi ja kuuntele oikeasti, mitä toisella on sanottavaa -- riitatilanteissa vain toinen on harvoin täysin oikeassa ja toinen täysin väärässä. Molemmat voivat tavallaan olla oikeassa omasta näkökulmastaan. Tunnusta toisen paha mieli / loukkaantuminen (eli älä sano "mut ethän sä voi noin tuntea").

Ole valmis pyytämään ja antamaan anteeksi. Muista, että se, joka pyytää ensiksi anteeksi, on suurempi ihminen.... :-)

Alkuperäisen jutun kirjoitti Audrey D. Brashich


Etusivu > Psyyke > Jenkkihapatusta