Kuulumisia Halloweenin alla



Aivan, olen yhä edelleen hengissä. Kesä hurahti ohi sellaista kyytiä, että hyvä että huomasin sen. Työskentelin elo- ja syyskuun lievästi "erikoosen" viisikymppisen perijättären assarina. Täytyy sanoa, että ne olivat ehdottomasti elämäni hulluimmat kaksi kuukautta -- sanan kaikissa merkityksissä. Keikka muistutti minulle jälleen kerran, että vaikka nautin varsinaisesta sihteerityöstä, en pidä toisten oikkujen armoilla olemisesta. Painoin sen verran pitkiä päiviä, jotka pomon pimeiden puolien takia tuntuivat välillä loputtoman pitkiltä, että lokakuun alku meni keikasta toipuessa. Kaikesta huolimatta olen hirvittävän kiitollinen kokemuksestani -- sain siitä nimittäin materiaalia ainakin kymmeneen kirjaan. Mistä tulikin mieleeni: jos jostakusta MeNaisissa ilmestynyt Loma Losissa-jatkikseni tuntui hetkittäin kaukaa haetulta, voin kertoa, että totuus on tarua paljon omituisempaa -- ainakin täällä La La Landissa.

Jenkit valmistautuvat täällä parhaillaan Halloweeniin. Asumme keskiluokkaisessa puutaloyhteisössä, jossa on paljon lapsiperheitä. Niinpä niin vuokraemäntämme kuin monet naapurimme ovat koristaneet talojaan Halloweenia varten. Talojen portailla olevia kurpitsalyhtyjä ja pihoilla olevia muovisia hautakiviä ja luurankoja ihmetellessä tulee vieläkin sellainen fiilis että olen yhtäkkiä ajautunut amerikkalaiseen elokuvaan. Ei ehkä ole sattumaa, että naapurustomme kaduilla kuvataankin ainakin kerran kuussa jotain leffaa, televisiosarjaa tai mainosta.

Tämä on niin tyypillistä Losia: kahdeksan korttelin kokoinen omakotiyhteisömme voisi sijaita missä tahansa idyllisessä pikkukaupungissa. Naapurit tuntevat toisensa, asukkaat kävelyttävät koiriaan siisteillä jykevärunkoisten puiden reunustamilla kaduilla ja lapset leikkivät vihreänurmikkoisilla pihoilla. Alle puolen kilometrin päässä täältä on maailmankuulu Sunset Strip, jossa Paris Hiltonit, Britney Spearsit ja muut superjulkkikset bailaavat trendikkäissä yökerhoissa, joissa yksi drinkki voi maksaa 30 dollaria. 700 metrin päästä (toiseen suuntaan) löytyy puolestaan Runyon Canyon , jyrkässä rinteessä oleva puisto, josta aukeavat huikeat näkymät koko kaupungin yli ja jossa paikalliset käyvät lenkkeilyttämässä koiriaan ja kohentamassa kuntoaan. Kilometrin päässä on puolestaan maailmankuulu Grauman's Chinese Theater, jossa on usein isoja ensi-iltoja ja jonka edessä on betoniin valettuja julkkisten käden- ja jalanjälkiä ja Kodak Theatre, jossa juhlitaan Oscareita. Puolentoista kilometrin päässä (jälleen toiseen suuntaan) löytyy sen sijaan The Grove , yksi Losin isoimmista -- tai ainakin vaikuttavimmista -- ostoskeskuksista ja sen vieressä oleva Farmer's market, paikallinen kauppahalli.

Kaiken kaikkiaan elämä hymyilee ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Horoskooppinikin lupaa loistavaa loppuvuotta ja ensi vuodesta ihan poikkeuksellisen hyvää vuotta.

Kirjoitettu: 11:40 ap.     Linkitys  

©