KUTRIN RUOKAPYLVÄS
Harvardin yliopiston tutkijat suosittavat uutta lähestymistapaa vanhalle ruokapyramidille. Kaikki viljatuotteet, liha ja maitotuotteet eivät ole samanarvoisia, vaikka ne vanhassa pyramidissa laitetaan samoihin lohkoihin. Uudessa pyramidissa radikaalein muutos on kasvisrasvojen merkityksen runsas painottaminen. Lisää aiheesta englanniksi Harvardin yliopiston sivuilta ja Scientific American -lehden artikkelista.
Itselleni ruoka- (yms.) pyramidin hahmottaminen on aina ollut jotenkin hankalaa -- jostain syystä minun on vaikeaa mieltää, että pohjalla on parhaat vaihtoehdot. En ole myöskään kaikesta ihan samaa mieltä Harvardin tutkijoiden(kaan) kanssa. Mielestäni on epäreilua tunkea kaikki punainen liha samaan laatikkoon, samoin kuin kaikki maitotuotteet samaan laatikkoon. Pyramidin alkuperäinen kehittäjä Walter C. Willett vähättelee mielestäni turhaan kalsiumin ja merkitystä ja pelottelee maitotuotteiden rasvalla (koska voi valita vähärasvaisia tai rasvattomia tuotteita) -- uusimmat tutkimukset kun todistavat mm. riittävän kalsiumin saannin merkitystä painonhallinnassa.
Hahmottaakseni itselleni ja muille millainen on minun mielestäni hyvä ruokavalio, laadin alla olevan ruokapylvään, jonka värikoodi jäljittelee (tai ainakin yrittää jäljitellä :-) ylösalaisin käännettyjä liikennevaloja. Ylimpänä on vihreät, vapaasti syötävät ruoat. Alimpana on punaiset, arkiruokavaliossa lähestulkoon kielletyt ruoat, joita suosittelen syömään korkeintaan erityisinä herkkuhetkinä, jos silloinkaan. Keskiväliin mahtuvat rajoitetusti päivittäiseen ruokavalioon sopivat ruoat keltaisesta (suorastaan pakolliset) oranssiin (ei niin välttämättömät).
Tässä välissä lienee tarpeellista taas muistuttaa, etten ole koulutukseltani ravintotieteilijä, lääkäri tms. taho, vaan olen kaiken ravitsemustietoni ammentanut Duodecimin julkaisemasta Ravitsemustiede-kirjasta, mm. Keho.netin asiantuntijoilta (Patrik Borg ja Anssi Manninen), eri fitness- ja bodauslehdistä, Kansanterveyslaitoksen, Harvardin yliopiston lääketieteenlaitoksen yms. tahojen kotisivuilta. Kaikki kommentit ovat tervetulleita osoitteeseen: kutri@kutri.net.
|
Niin paljon
kuin jaksat syödä:
- vihannekset,
- juurekset,
- marjat,
- hedelmät,
- tuoreet mausteyrtit
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
|
Vihannekset,
juurekset ja marjat sisältävät runsaasti vitamiineja,
hiven- ja kivennäisaineita, kuituja yms. terveydelle hyviä
ravintoaineita, mutta kuitenkin vain vähän energiaa.
Nyrkkisääntönä voi pitää sitä,
että mitä tummemman värinen joku kasvis on, sitäkin
terveellisempi se on.
Vihanneksista tomaatti ja parsakaali ovat
erityisen monella tapaa terveellisiä, marjapuolella runsaasti
eri vitamiineja ja kuitua sisältävä mustaherukka
on todellinen ihmetuote.
Hedelmät ovat vihannesten, juuresten ja marjojen tavoin luonnon omia monivitamiinipillereitä, mutta ne sisältävät usein enemmän hiilihydraattia ja sitä myötä hieman enemmän energiaa kuin vihannekset, juurekset ja marjat. Siksi niiden syömiselle asetetaan joskus rajoituksia. Jos kuitenkin huolehdit siitä, että syöt nälän ja kylläisyyden mukaan ja hedelmien ohella muitakin kasviksia, et voi syödä hedelmiä liikaa. |
|
3-5 annosta päivässä:
- vähärasvaiset tai
rasvattomat maitotuotteet
- raejuusto
- rahka
- rasvaton maito
- piimä
- viili
- jugurtti
- jne.
|
Kalsium
on yksi elimistömme tärkeimmistä rakennusaineista
ja auttaa tutkitusti painonhallinnassa. Vähärasvaiset
tai rasvattomat maitotuotteet ovat lisäksi hyviä proteiininlähteitä. Asidofilus/bifidus -bakteereja sisältävät maitovalmisteet hellivät vatsaa.
Jos et pysty syömään maitotuotteita,
käytä kalsium-lisäravinteita ja yritä saada
proteiinit jostain muualta.
Yksi annos = n. 2 dl |
|
3-4 annosta päivässä:
- Täysjyväviljatuotteet
- tumma riisi,
- ruisleipä
- kokojyväleipä
- leseet
- kaura- yms. puurohiutaleet
- all bran plus -murot
- jne.
|
Täysjyvävilja
sisältää runsaasti tärkeitä hivenaineita
ja vitamiineja sekä ennen kaikkea kuitua. Täysjyvävilja
täyttää nopeasti ja pitää nälän
kauan poissa eikä aiheita valkoisten, puhdistettujen viljatuotteiden
tapaan verensokeripiikkiä.
Viljatuotteita kannattaa nauttia varsinkin
aamulla ja päivällä, jolloin energiantarpeemme
on kaikkein suurin.
Yksi annos = 2 viipaletta leipää tai 1 dl puurohiutaleita tai n. kourallinen keitettyä riisiä tai pastaa
|
|
Riittävästi joka päivä:
- Hyvälaatuiset kasvirasvat
- neitsytrypsiöljy
- extra virgin oliiviöljy
- pellavansiemenöljy
- vehnänalkioöljy
- auringonkukkaöljy
- saksanpähkinäöljy
- kalaöljy
|
Hyvät eli pehmeät
eli tyydyttymättömät kasvisrasvat ovat elimistöllemme
välttämättömiä ja alentavat kolesterolia.
Lisäksi ne sisältävät D- ja E-vitamiinia.
Riittävä hyvien rasvojen saanti
edesauttaa myös kehon rasvan palamista (olettaen että
syöt vähemmän kuin kulutat). Koska eri rasvoilla
on hieman eri tehtäviä, kannattaa syödä vähintään
kahta eri rasvatyyppiä -- esim. vehnänalkioöljy-
pellavansiemenöljy on erityisen hyvä yhdistelmä,
saksanpähkinäöljy- oliiviöljy toimii myös.
Jos voit/haluat syödä vain yhtä öljyä,
silloin kannattaa käyttää kotimaista kylmäpuristettua
rypsiöljyä.
Päivän energiasta 15-20 % pitäisi
tulla hyvistä rasvoista. Käytännössä
tämä tarkoittaa laihduttavalle naiselle vähintään
20-35 grammaa eli n. 2-4 ruokalusikallista tai 6-12 tl kasvirasvoja
muusta ruoasta saatavien rasvojen lisäksi.
Kalaöljy sisältää ihmiskeholle välttämättömiä DHA ja EPA -rasvahappoja ja tutkitusti auttaa masennukseen, alentaa sydän- ja verisuonitautiriskejä ja edistää mahdollisesti rasvanpolttoa ja ehkäisee rasvan varastoitumista. |
|
0-3 annosta päivässä:
- kala
- tonnikala
- lohi
- silakka
- jne.
- kananmuna
- muu vähärasvainen
vaalea liha
|
Vähärasvainen
broileri, kalkkuna sekä kala ja kananmunat ovat erinomaisia
proteiinin sekä eräiden vitamiinien ja hivenaineiden
lähteitä. Tavalliset kananmunat sisältävät
kuitenkin runsaasti kolesterolia, joten niiden sijaan kannattaa
syödä erikoisruokavaliolla ruokittujen kanojen munimia
omega3-kananmunia.
Mikäli et syö esim. aatteellisista
syistä em. tuotteita, sinun kannattaa pitää huoli
siitä, että saat riittävästi proteiinia muista
lähteistä -- esim. vähärasvaisista maitotuotteista
tai soijasta.
Yksi annos on n. 120-150 g kalaa/lihaa tai 2 kananmunaa (mutta syö mieluummin vain yksi). |
|
1-2 annosta
päivässä:
- soija
- pähkinät, siemenet yms.
- saksanpähkinät
- mantelit
- auringonkukansiemenet
- cashew-pähkinät
- pinjansiemenet jne.
- pavut
- vihreät pavut
- härkäpavut jne.
- linssit
- herneet
jne.
c
|
Pähkinät sisältävät
runsaasti hyvää rasvaa, kuitua sekä eräitä
vitamiineja ja hivenaineita. Soija on paras kasviperäinen
proteiininlähde.
Muut pavut sisältävät jonkin verran proteiinia, suhteellisen paljon kuitua,
eräitä vitamiineja ja hivenaineita.
Pähkinäannos on vajaa kourallinen, soija-, papu-, linssi- ja herneannos reilu kourallinen (pari dl) |
|
Jonkin verran
(eikä
välttämättä joka päivä)
- valkoinen pasta,
- valkoinen riisi
- peruna.
|
Pasta, valkoinen riisi ja
peruna ovat vähäisen kuitu- ja vitamiinipitoisuuksiensa
takia keskinkertaisia hiilihydraatin lähteitä ja lisäksi
niiden verensokeria nostattava vaikutus on korkeampi kuin täysjyväviljatuotteiden.
Toisin sanoen ei ole juurikaan terveydellisiä
syitä syödä tähän ryhmään
kuuluvia tuotteita, mutta jos satut tykkäämään
em. ruoka-aineiden mausta, sinun ei tarvitse myöskään
kantaa huonoa omaatuntoa niiden syömisestä.
Kannattaa kuitenkin olla tarkkana varsinkin
pastan ja valkoisen riisin annoskokojen kanssa -- esim. ravintola-annoksissa
ko. lisäkkeitä (ja siten myös kaloreita) on helposti
kaksin- tai jopa kolminkertainen määrä siihen
nähden, mitä yhdellä aterialla tarvitset. Perunatuoteista
uuniperunat ja keitetyt perunat ovat ainoa järkevä
vaihtoehto -- ranskalaisten-, kermaisten valkosipuli- ja juustoperunoiden
kalori- ja rasvamäärät ovat sellaisia, että
niiden nauttiminen kannattaa jättää erityisiin
juhlahetkiin.
|
|
Silloin tällöin:
- Vähärasvainen punainen
liha
- sisäelimet
- äyriäiset
|
Vähärasvainen
punainen liha, äyriäiset ja eräät sisäelimet
kuten maksa sisältävät nekin tärkeitä
ravintoaineita. Varsinkin punainen liha sisältää
hemi-rautaa joka vähentää ja ehkäisee anemiaa.
Lisäksi lihassa ja äyriäisissä on runsaasti
proteiinia.
Erittäin runsas punaisen lihan käyttö
saattaa kuitenkin lisätä paksusuolen syövän
syntyriskiä (huomaa, että kuitupitoiset ruoat vastaavasti
pienentävät ko. riskiä), joten siksi punaista
lihaa ei kannata syödä päivittäin.
Äyriäisissä sen sijaan on
pääsääntöisesti runsaasti kolesterolia,
jota liian korkeista kolesteroliarvoista kärsivien kannattaa
välttää.
Sisäelimet ja äyriäiset
saattavat sisältää jäänteitä mm.
raskasmetalleista, joten niitä kannattaa nauttia punaista
lihaa huomattavasti harvemmin.
|
|
Säästeliäästi:
- Vaaleista, puhdistetuista (vehnä)jauhoista tehdyt leivonnaiset:
- vaalea leipä
- pulla
- munkit
- lihapiirakat
- keksit jne.
|
Vaaleista jauhoista tehdyillä
leivonnaisilla -- siis myöskään vaalealla leivällä
-- ei ole käytännössä mitään ruumiin
terveyttä edistäviä vaikutuksia -- päinvastoin
ne sisältävät
usein runsaasti tyydyttynyttä huonoa rasvaa ja saattavat nostaa verensokeria melko nopeasti -- mutta joskus
mielenterveydelle tekee hyvää herkutella.
Säästä herkut erikoistilanteisiin
ja nauti niitä silloinkin kohtuudella.
|
|
Säästeliäästi
ja pieninä annoksina:
- Alkoholi
- olut
- viini
- vodka
- siiderit
- liköörit jne.
|
Vaikka esim. punaviini tekee
tutkimusten mukaan hyvää sydämelle, se ei ole
mikään syy juoda viiniä päivittäin --
alkoholiton rypälemehu nimittäin ajaa saman asian.
Eräiden tutkimusten mukaan alkoholin
kohtuukäyttäjät elävät pidempään
kuin absolutistit ja runsaasti alkoholia käyttävät.
Kyse voi olla myös elämänasenteesta eikä esim. biologiasta.Kannattaa huomata, että 1-2 ravintola-annosta pari kertaa
viikossa on raja kohtuukäytölle ja että naisten
elimistö kestää vähemmän alkoholia kuin
miesten keho.
Huomaathan että liköörit sisältävät lisäksi runsaasti sokeria.
|
|
Mahdollisimman
vähän:
- Runsasrasvaiset (= täysrasvaiset) maitotuotteet
smetana
- ranskankerma
- kermajuustot
- brie
- homejuusto jne.
- rasvainen liha
- pekoni
- meetvursti
- grillimakkara
- broilerin nahka jne.
- ns. roskaruoka ja snacksit
- hampurilaiset
- hodarit
- sipsit
- juustonaksut
- maissilastut jne.
- Sokeri ja sokeroidut
tuotteet
- sokeri
- karkit
- suklaa
- sokeroidut virvoitusjuomat, jne.
|
Tyydyttynyt huono eläinrasva
on paitsi epäterveellistä, myös eräiden tutkimusten
mukaan lihottavampaa kuin tyydyttymätön hyvä kasvisrasva.
Kermavaahdon, jäätelön, hampurilaisten jne. energiatiheys
on rasvan takia niin suuri, että niitä syödessä
tulee helposti ylittäneeksi päivittäisen energiantarpeensa.
Eri lihajalosteet sisältävät
usein paitsi runsaasti tyydyttynyttä piilorasvaa myös
paljon nitriittiä, joka saattaa mm. aiheuttaa nivelkipuja.
Välillä voi tehdä ihan hyvääkin
pitää herkkupäivä, mutta en suosittele sellaisia
kuin korkeintaan kerran viikossa -- mieluummin harvemmin. Kannattaa
myös huomata, että grillimakkaroista ja useista rasvaisista
maitotuotteista on olemassa kevyempi versio, joka ei käytännössä
häviä maussa alkuperäiselle. xxxxx
Puhdas valkoinen sokeri
sisältää runsaasti energiaa, nostaa verensokerin
salamannopeasti eikä sisällä käytännössä
lainkaan mitään muita ravintoaineita kuin hiilihydraattia (= puhdasta energiaa). Jos pitää
makeasta, hunaja on huomattavasti parempi vaihtoehto -- teelusikallinen
hunajaa sisältää vähemmän energiaa kuin
sokeri, hunaja ei nosta verensokeria kovinkaan rajusti ja kaiken
muun hyvän lisäksi se sisältää mm. antioksidantteja
(mitä tummempi hunaja, sitä enemmän antioksidantteja).
Sokeroitujen limsojen ja makeiden karkkien
muodossa on helppo syödä aivan liian isoja määriä
sokeria. Tyhmintä mitä voi tehdä on syödä/juoda
runsassokerista tuotetta silloin kun on nälkäkuoleman
partaalla. Nopeaa sokerihumalaa seuraa nopea verensokerin lasku,
jota seuraa nälkä ja uupumus -- jos energiatasoja yrittää
nostaa jälleen jollain sokeripitoisella, kierre on valmis.
Sokeriset limsat kannattaa suosiolla vaihtaa
keinomakeutettuihin limsoihin (joita niitäkään
ei kannata kitata 0,5-1 litraa enempää päivässä)
ja karkit syödä runsaasti proteiinia ja kuituja sisältäneen
aterian jälkeen, jolloin verensokeri ei nouse ihan niin
rajusti.
|
|