Käytännössä jokaiseen keskusteluun, jonka olen käynyt sosiaalisessa mediassa tekoälystä, ilmestyy vähintään yksi kommentti, jossa muistutetaan tekoälyn vaaroista. Lähes kaikissa tekoälyä käsittelevissä lehtijutuissa tai haastatteluissa pohditaan sitä, tuleeko tekoäly ottamaan ylivallan ihmiskunnasta.
Pikainen googlaus osoittaa, että varsinkin iltapäivälehtien otsikointi painottuu enemmän tekoälyn vaaroihin ja uhkiin kuin etuihin ja mahdollisuuksiin. Ja miksi ei keskittyisi, kun lehdet elävät klikeistä ja ihmiset klikkaavat netissä herkemmin negatiivisia uutisotsikoita.
Jos oma huomio kiinnittyy vain ikäviin uutisiin tekoälystä, voi syntyä äkkiä harha, että tekoälystä on paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä on lyhyt matka ajatukseen, että tekoäly on turhaa hömpötystä tai ”mä en tee mitään tekoälyllä”.
Oletko koskaan käyttänyt Facebookia, Twitteriä, Instagramia tai muita sosiaalisen median päivityksiä? Kavereidesi päivitykset eivät näy siellä sattumanvaraisesti vaan tekoälyn valikoimina.
Oletko koskaan hakenut tietoa Googlessa, Bingissä tai YouTubessa? Niidenkin haut käyttävät tekoälyä löytääkseen mitä etsit.
Entä oletko koskaan käyttänyt reittisuosituksia antavia ohjelmia kuten Google Mapsia tai HSL:n reittiopasta? Ei, sinne ei ole ohjelmoitu etukäteen kaikkia haluamiasi reittejä valmiiksi, vaan sinulle paras reitti etsitään tekoälyn avulla.
Voisin jatkaa listaa vaikka kuinka pitkään, mutta todennäköisesti ymmärsit nyt, että tekoäly ohjaa elämääsi jo monin eri tavoin.
Osoittaakseni, etten ole tietämätön tekoälyyn liittyvistä riskeistä ja ongelmista, käyn seuraavassa läpi tärkeimmät ChatGPT:n kaltaiseen generatiiviseen tekoälyyn liittyvät haitat ja uhat lievimmäistä kiusoista kauheimpiin skenaarioihin.
Tekoäly tehostaa spämmäämistä
Vaikutuksiltaan määrällisesti suurin haitta ChatGPT:n kaltaisen generatiivisen tekoälyn yleistymisestä on se, että se mahdollistaa kaikenlaisten spämmiviestien tuottamisen moninverroin nopeammin, helpommin ja halvemmin kuin ennen. Spämmillä tarkoitan pyytämättä lähetettyjä markkinointisähköposteja ja -kommentteja.
Greg Brockman, yksi ChatGPT:n kehittäjistä kertoi huhtikuussa 2023, että kun OpenAI avasi ChatGPT:n ensimmäisen version kaikelle kansalle, he pelkäsivät, että sitä alettaisiin käyttää ennen muuta väärän tiedon tuottamiseen. Sen sijaan ykkössijan veivät viagra-mainoksia tehtailevat hämärähemmot.
Spämmääjät luovat tekoälyn avulla niin suuren määrän erilaisia ja enemmän tavallisia sähköposteja muistuttavia viestejä, että erilaiset spämmimeilin ja -kommenttien tunnistamiseen tarkoitetut ohjelmat eivät tunnista niitä.
Vaikka spämmi on ärsyttävää, se ei vielä pilaa maailmaa.
Tekoäly turboahtaa trollaamisen
Spämmäämistä haitallisempi ongelma on se, että tekoälyn avulla on mahdollista luoda täysin aidolta näyttäviä ja kuulostavia virheellistä tietoa levittäviä kirjoituksia, äänitteitä ja videoita.
Esimerkiksi jo nyt tekoälyä hyödyntävät ohjelmat pystyvät tekemään lähes kenestä tahansa ihmisestä feikkivideoita, joissa he tekevät noloja tai kauheita asioita.
Pienemmässä mittakaavassa tämä mahdollistaa yksittäisen henkilön kiusaamisen tai maineen mustaamisen niin, että hän voi menettää työnsä, perheensä tai halunsa elää.
Isossa mittakaavassa tapahtuva trollaaminen kohdistuu kokonaisiin väestöryhmiin. Sen takana on usein joko omassa maassaan poliittista valtaa tavoittelevat tai toisia valtioita vastaan kybersotaa käyvät tahot.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa Venäjältä käsin toimivat trollit esiintyivät SEKÄ rasismia vastustavan Black Lives Matter -liikkeen ETTÄ ”valkoista ylivaltaa” ajavien rasistien edustajina, yllyttäen kumpaakin puolta väkivaltaan. Näin Venäjän ylin johto pääsi sanomaan demokraattisemmasta valtiosta haaveileville venäläisille, että ”katsokaa miten sekaisin amerikkalaiset ovat”.
Jatkossa tekoälyä hyödyntäviä trolleja ja botteja on vaikeampi erottaa tavallisista ihmisistä ja asiantuntijoista, mikä vaikeuttaa väärä tietoa vastaan taistelemista taistelemisesta aina vain vaikeampaa.
Toisaalta kokemus siitä, ettet voi olla ikinä varma siitä, kuka oikeasti esiintyy näkemässäsi kuvassa, videossa tai kuulemassasi äänitteessä, voi johtaa ajatukseen, että ”mihinkään ei voi luottaa”. Voimme vain arvailla, mitä tapahtuu, jos iso osa ihmisistä ei enää tiedä mihin luottaa.
Tekoäly tukee rikollista toimintaa
Vaikka kiusaaminen voi johtaa itsemurhiin ja trollaaminen yhteiskuntarauhan rikkoutumiseen, taloudellisesti isompi ongelma on tekoälyn avulla tehdyt huijaukset ja rikokset.
Esimerkiksi ihmisille on jo nyt mahdollista soittaa puheluita, joissa esim. heidän lapseltaan tai esimieheltään kuulostava ääni pyytää lähettämään rahaa tai hyväksymään tilauksia.
Tekoäly auttaa rikollisia murtautumaan tietojärjestelmiin mm. arvaamalla salasanoja. Se voi auttaa pahiksia etsimään sopivia uhreja ja analysoimaan oikeaa ajankohtaa murtoon sosiaalisen median päivityksistä.
Toisaalta ChatGPT-ohjelma pystyy jo nyt kirjoittamaan koodia. Vaikka ohjelmistoon on laitettu rajoituksia virusohjelmien tekemiseen, ne voi pystyä kiertämään oikeanlaisella kysymyksenasettelulla. Myös tietokoneviruksista ja hyökkäysohjelmista on mahdollista tehdä ”itseoppivia”, jolloin ne voivat levitä entistä tehokkaammin ja aiheuttaa enemmän tuhoa.
Oma lukunsa on ihmisoikeusrikkomukset. Esimerkiksi Kiinassa tekoälyä hyödyntävä kasvojentunnistus valvoo silmä kovana kansalaisia. Niinpä esimerkiksi mieltään osoittavat ihmiset on voitu käydä pidättämässä vasta seuraavana päivänä heidän kotoaan.
Tekoäly tekee työttömäksi
Edellä olevissa esimerkeissä oli kyse siitä, että vuosituhansia vanhat ilmiöt (kiusaaminen, rikollisuus, sotiminen ja kontrolli) saavat uusia muotoja ja vaikuttavat nopeammin ja tuhoisammin kuin ennen vanhaan.
Sen lisäksi tekoäly tulee muuttamaan maailmaa lähivuosina niin monin tavoin, ettei kukaan meistä pysty varmuudella sanomaan miten erilaiselta esim. työelämä tai opiskelu näyttää viiden vuoden päästä.
Käsittelin edellisessä kirjoituksessani tekoälyn vaikutusta työelämään, joten en mene tässä siihen sen syvemmin. On kuitenkin selvää, että kun tekoäly hoitaa osan työtehtävistä kokonaan tai työntekijän apuna, yksi ihminen pystyy tekemään päivän aikana enemmän tuottavaa työtä kuin ennen.
Ihannetapauksessa organisaatiot eivät vähennä työntekijöiden määrää, vaan alkavat tuottaa enemmän. Tämä olisi erityisen toivottavaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka ovat jo valmiiksi alimiehitettyjä.
Valitettavasti monissa organisaatioissa saatetaan ajatella, että vanha työtulos riittää, joten jatkossa se voidaan tehdä pienemmällä porukalla.
Vaikka tekoäly luo myös uudenlaisia ammatteja ja sitä kautta työpaikkoja, useimmat asiantuntijat uskovat, että tekoäly tulee lisäämään työttömien määrää merkittävästi. Siksi yhä useampi heistä ehdottaa universaalia perustuloa, joka vähentäisi työttömyyteen usein liittyvää stigmaa ja auttaisi ehkä ihmisiä etsimään muuta mielekästä tekemistä.
Ne, joiden on vaikea sopeutua muutokseen ja oppia uusia tapoja tehdä töitä – tai kokonaan uusi ammatti – tulevat kärsimään eniten. Monet heistä ovat koulutettuja ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hyvään elintasoon.
Jokainen voi kuvitella, miten työttömien määrän raju kasvu ja ison ihmisjoukon tulotason tippuminen näkyy esim. mielenterveysongelmien määrässä ja valtion verotuloissa.
Miten tekoäly voisi tuhota maailman?
Kaikki edellä olevat esimerkit ovat jo toteutumassa nykyisen tekoälyn avulla. Kaikki asiantuntijat ovat onneksi samaa mieltä siitä, että nykyiset tekoälyt eivät vielä pysty aiheuttamaan joukkotuhoa – ainakaan oma-aloitteisesti.
Vaikka esimerkiksi rikolliset voivat jo nyt aseistaa hankkimiaan robotteja, vaarallisen suuren robottiarmeijan rakentaminen vaatisi niin paljon rahaa, raaka-aineita ja osaamista, ettei edes Kiina pystyisi rakentamaan koko maailmaa hallitsevaa robottiarmeijaa.
Jo nykyisten tekoälyjen avulla voitaisiin kehittää ja löytää helpommin uusia biologisia aseita – samalla lailla kuin lääkkeitä ja vasta-aineita – mutta aloite siihen pitäisi tulla ihmiseltä ja ihmisten pitäisi itse levittää myrkkyjä eteenpäin.
Ehkä tekoälyn avulla voitaisiin murtautua helpommin ydinohjusjärjestelmiin kuin ilman tekoälyä, mutta ydinohjusten laukaiseminenkaan ei tapahdu yhden napin painalluksella tai täysin automaattisesti.
Koska ChatGPT on yllättänyt asiantuntijat oppimiskyvyllään, yhä useampi heistä miettii, voisiko ChatGPT kehittyä yleiseksi tekoälyksi eli ihmismäiseksi tekoälyksi, jolla on oma tahto ja tietoisuus yhdistettynä ilmiömäiseen oppimiskykyyn.
Ensinnäkään ei ole varmaa, onko tämä oikeasti mahdollista. Ja jos on, se ei tarkoita, että huomaisimme vasta ”liian myöhään” sen karanneen käsistä. Mikä estäisi meitä sammuttamasta ja tuhoamasta tietoverkkoja, joissa tällainen ”ihmistä viisaampi” tekoäly eläisi?
Toiseksi voimme vain spekuloida, mitä tällainen tekoäly haluaisi tehdä taidoillaan. Haluaisiko se tuhota ihmiskunnan vai kenties pelastaa sen?
Näissä nykyisissäkin tekoälyissä riittää paljon ihmeteltävää, eikä tekoälyn kehittyminen ”ihmismäiseksi” ole millään lailla käsissäni. Siksi itse keskityn siihen, miten voin omalta osaltani minimoida tekoälyn haitat ja hyödyntää sen edut.
Tekoälyn hyödyt voittavat vaarat
Jokainen iso teknologinen kehitysaskel on herättänyt vastarintaa. Jokaisesta niistä on seurannut niin hyvää kuin pahaa. Tosiasia on, että maailma on tänä päivänä keskimäärin turvallisempi ja miellyttävämpi paikka suuremmalle osalle ihmisistä kuin koskaan ennen.
Kyllä, vielä on valtavan paljon isoja ja kinkkisiä ongelmia ratkaistavaksi aina syrjäytymisestä syöpiin ja nälänhädästä ilmastonmuutokseen. Nämä ovat kaikki ongelmia, joihin on mahdollisuus löytää helpommin ratkaisuja tekoälyn avulla.
Tekoäly on työkalu, joka ei (ainakaan vielä) halua mitään. Ei pahaa, eikä hyvää. Emme tiedä, pystyykö se koskaan haluaamaan mitään ja jos pystyy, mitä se silloin haluaa.
Sen sijaan on täysin selvää, että ns. pahikset ottavat jo nyt ilon irti tekoälyn tuomista mahdollisuuksista tehdä pahaa. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että jokainen meistä yrittäisi etsiä tapoja käyttää tekoälyä myös hyvään – ja varsinkin yhteiseen hyvään.
Tekoäly on täällä eikä se enää mene pois. Miten sinä voisit edistää elämää sen avulla?
Kuvittele, että todistat omin silmin, kuinka maapallolle laskeutuu yhtäkkiä avaruusaluksia, joilla matkustavat avaruusolennot alkavat sekaantua ihmisten elämään. He kertovat sinulle ja muille mihin he pystyvät, mutta miettivät vielä, mitä he kyvyillään tekisivät.
Jostain syystä valtaosa ihmisistä ympärilläsi ei näytä noteeraavan mitenkään uusia tulijoita vaikka sinä ja muut yritätte kertoa heille, miten muukalaiset voivat helpottaa ja haitata elämäämme.
Miten saisit muut ymmärtämään, miten iso juttu avaruusolioiden saapuminen tälle planeetalle on?
Tällainen fiilis itselläni on, nyt kun olen havahtunut siihen, että keskuuteemme on laskeutunut niin kehittynyt tekoäly, että se on monissa asioissa fiksumpi ja parempi kuin yli 90 % amerikkalaisista opiskelijoista.
Tekoäly – uusi Internet!
Vielä viime vuoteen asti monet huippuasiantuntijatkin ajattelivat, että tekoäly kehittyy samaan tapaan hitaasti kuin itseajavat autot. Sitten OpenAI-niminen organisaatio julkisti viime syksynä (2022) kaiken kansan käyttöön ChatGPT-tekoälypalvelunsa ja nyt keväällä (2023) siitä vielä tehokkaamman ChatGPT 4 version.
Näkökulmasta riippuen ChatGPT 4:n myötä joko taivas avautui tai helvetti pääsi irti.
Nyt useimmat ekspertit ovat sitä mieltä, että:
Tekoäly muuttaa maailmaa huomattavasti nopeammin ja siksi rajummin kuin mitä oli ajateltu.
Tekoäly saattaa kehittyä ihan jo lähivuosina ”yleiseksi tekoälyksi” (Artificial General Intelligence, AGI), joka ajattelee kuin ihminen.
Varsinkin jälkimmäinen ajatus pelottaa tutkijoita ja on saanut heidät allekirjoittamaan vetoomuksen tekoälykehityksen tauosta, jotta ehdittäisiin sopia yhteiset pelisäännöt tekoälyn kehittämiselle.
Koska ei ole täyttä varmuutta siitä, koska tällainen ”inhimillinen tekoäly” syntyy – jos koskaan – itse en jaksa stressata mitä sitten tapahtuu.
Sen sijaan haluan herättää sinut miettimään, miten sinä voisit ottaa tekoälystä kaiken ilon irti ja hyödyntää sitä työssäsi – sen sijaan, että se vie työpaikkasi ja pilaa elämäsi.
Tekoäly korvaa tehtäviä, ei (välttämättä) ammatteja
Tätä nykyä lähes kaikkien ammattien työnkuvaan kuuluu useampia eri tehtäviä (työvaiheita). Osan näistä tehtävistä voi hoitaa täysin tekoälyllä, osan tehdä tekoälyavusteisesti ja osan pystyy tekemään vain ihminen.
Pyysin ChatGPT 4 -tekoälyä listaamaan suomalaisen luokanopettajan toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä ja jaottelemaan ne taulukkoon sen mukaan voidaanko ne tehdä kokonaan tekoälyllä, tekoälyavusteisesti vai pitääkö opettajan tehdä ne kokonaan itse.
ChatGPT:lle antamani komento:
Kerro kaikki mahdolliset tehtävät, joita suomalaisen luokanopettajan työnkuvaan kuuluu. Anna vain tehtävän nimi (esim. "Kotitehtävien antaminen", "Kotitehtävien tarkistaminen")
Jaa tehtävät näihin kolmeen kategoriaan sen mukaan, miten paljon tehtävän tekemisessä voi hyödyntää tekoälyä:
Tekoäly – tehtävät jotka tekoälyä hyödyntävä ohjelma voi tehdä itsenäisesti (esim. raportointi, kokeiden arviointi)
Tekoälyavusteinen – tehtävät, jotka edellyttävät opettajan ja tekoälyn vuorovaikutusta (esim. oppituntien suunnittelu)
Itse tehtävä – tehtävät, joissa ei voi hyödyntää ainakaan helposti tekoälyä (esim. luokan hallinta, vanhempainneuvottelu)
Tee vastauksestasi taulukko, jossa opettajan tehtävät on jaettu edellä mainittuihin kategorioihin.
Kuten näet, opettajilla on paljon tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata kokonaan tai lainkaan – ainakaan ilman ongelmia.
Teoriassa tekoäly voisi toki korvata kokonaan opettajat, mutta en usko, että haluamme sitä. Me ihmiset olemme laumaeläimiä, joiden aivokemia on optimoitu sosiaalista ja kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä varten. Yksi koulujen tärkeimmistä tehtävistä on tarjota ja opettaa sosiaalisia taitoja ja siinä ihmiset ovat koneita parempia.
Toisin sanoen tekoäly ei niinkään hävitä ammatteja, vaan muuttaa eri ammattien työnkuvaa ottamalla osan työtehtävistä kokonaan tai osin hoitaakseen.
Selvitä miten tekoäly vaikuttaa sinun työtehtäviisi
Listaa kaikki tehtävät, joita teet työssäsi työvuoden aikana. Voit katsoa vanhoja kalenterimerkintöjäsi ja työlistojasi muistaaksesi, mitä kaikkea olet tehnyt. Tai pitää viikon ajan työpäiväkirjaa, johon merkitset kaikki tekemäsi tehtävät.
Halutessasi voit pyytää ChatGPT:tä tekemään alustavan listan mahdollisista työhösi kuuluvista tehtävistä osoitteessa chat.openai.com. Voit käyttää edellä jakamaani komentoa – muuta vai luokanopettajan ammatti ja annetut esimerkit vastaamaan omaa työtäsi.
Huomaa, että ChatGPT Chatin ilmaisversio käyttää vähemmän edistynyttä ChatGPT 3.5 -mallia (toukokuun alussa 2023). Saat nelosversion käyttöön tilaamalla 20 $ kuussa maksavan Plus-version.
Sen jälkeen arvioi mitkä tehtävät ovat sellaisia, että tekoäly voisi tehdä ne, mitkä sellaisia, joissa tekoäly voisi avustaa sinua ja mitkä niistä sinun on jatkossakin tehtävä ihan itse.
Yllä jakamani komento pyytää ChatGPT:tä tekemään tämänkin vaiheen puolestasi.
Tekoäly on hyvä toistuvissa rutiineissa, jotka voidaan kirjoittaa kaavaksi tai reseptiksi – ”Jos asiakas pyytää x:ää, tee y”.
Tekoäly ei pysty tekemään tehtäviä, jossa sen pitäisi keksiä ”omasta päästään” tavoitteita. Eli ChatGPT ei osaa olla niin liekeissä tekoälystä ja huolissaan muiden suomalaisten pärjäämisestä, että se päättäisi kirjoittaa tämän blogikirjoituksen. Sen sijaan tekoäly voi avustaa ihmistä saavuttamaan tavoitteen, jonka ihminen on itse päättänyt saavuttaa.
Kuinka estät tekoälyä tekemästä sinua työttömäksi?
Katso tekemääsi listaa eri tehtävistä ja siitä, miten ison osan tekoäly voi tehdä niistä kokonaan tai osittain. Mikä seuraavista vaihtoehdoista vastaa parhaiten tilannettasi?
A. Tekoäly voi tehdä kaikki työtehtäväsi
Jos kaikki työtehtäväsi ovat sellaisia, jotka tekoäly tekisi vähintään yhtä hyvin – tai jopa paremmin – kuin sinä, ala välittömästi opiskella jotain sellaista ammattia, jonka työtehtävistä vain (murto-)osa on tekoälyn tehtävissä. Vaikka tekoäly ei ehkä vielä tänä vuonna tule työpaikallesi, sinua ei yllätetä ns. housut kintuissa, kun niin käy.
B. Voit hyödyntää tekoälyä (joissain) työtehtävissäsi
Jos olet ammatissa, jossa osa – tai jopa kaikki – työtehtävistä voidaan tehdä tekoälyavusteisesti, ala heti testata ja hyödyntää tekoälyä näiden tehtävien tekemisessä.
Jossain vaiheessa työpaikallasi käynnistynee YT-neuvottelut, koska tekoälyn avulla työt voidaan tehdä niin paljon nopeammin, ettei niiden tekemiseen tarvita yhtä paljon ihmisiä. Jos sinut tunnetaan siinä vaiheessa työpaikkasi tekoälyguruna, saat todennäköisemmin pitää työsi kuin se, joka vasta tutustuu tekoälyyn.
Pyysin ChatGPT 4:ää kertomaan, miten tekoäly voisi auttaa luokanopettajaa tämän työssä. Alla on vain osa sen vastauksesta (ja kuvan jälkeen komento, jolla pyysin esimerkkejä).
ChatGPT:lle: antamani komento:
Anna konkreettisia käytännön esimerkkejä äsken luetteloimistasi tavoista, joilla tekoäly voi avustaa luokanopettajaa ("Tekoälyavusteinen"). Listaa esimerkit kunkin tehtävän alle.
C. Vain ihminen voi tehdä (lähes) kaikki työtehtäväsi
Jos olet ammatissa, jossa tekoälyä ei voi juurikaan käyttää (esim. siivooja, kirvesmies), olet turvassa ainakin siihen asti, kunnes kehitetään robotteja, jotka voivat tehdä työsi. Siitä huolimatta tekoäly voi auttaa sinuakin tekemään työsi entistä tehokkaammin, turvallisemmin tai muuten paremmin.
Esimerkiksi tässä on joitain ChatGPT 4:n vastauksia pyyntöön ”Anna yksityiskohtaisia vinkkejä tavoista, joilla tekoäly voisi auttaa ammattisiivoojaa tekemään työnsä paremmin, nopeammin tai turvallisemmin.”
Tekoäly on jo laskeutunut keskuuteemme
Kun itse pääsin ensimmäistä kertaa käyttämään Internetiä 1996 Helsingin sihteeriopistossa, tajusin, että se oli mullistava keksintö, mutta en pystynyt mitenkään kuvittelemaan edes murto-osaa tavoista, joilla se tulisi muuttamaan maailmaa.
Jos et muista aikaa ennen Internetiä, muistat ehkä ensimmäiset koronauutiset Aasiasta leviävästä viruksesta. Väitän, ettet todellakaan arvannut niitä lukiessasi, miten dramaattisesti se tulisi vaikuttamaan pelkästään suomalaisten elämään (vrt. Uudenmaan sulku keväällä 2020).
Kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että tekoäly (varsinkin ChatGPT 4:n myötä) on kuin uusi Internet – tai jopa isompi juttu. Kukaan meistä ei pysty vielä näkemään miten monin eri tavoin se tulee muuttamaan maailmaa, eri yhteiskuntia ja elämäämme.
Haluan, että mahdollisimman moni suomalainen oppii mahdollisimman nopeasti hyödyntämään tekoälyä, jotta siitä tulisi suomalaisille hyvä renki, eikä vaarallinen kilpailija tai jopa ikävä isäntä. Mitä paremmin ja monipuolisemmin osaamme ottaa ilon irti tekoälystä, sitä paremmin voimme menestyä kansakuntana juuri alkaneessa uudessa ajassa.
Uskon, että meillä on mahdollisuus korjata tekoälyn avulla monet Suomea ja maailmaa rasittavista ongelmista aina hoitajapulasta mielenterveysongelmiin ja maatalouden kannattavuusongelmista ilmastonmuutoksen hidastamiseen, mutta se edellyttää sitä, että me ihmiset lyömme viisaat päämme yhteen tekoälyn kanssa.
Siksi toivon, että sinäkin alat kokeilla tekoälyn käyttöä – vaikka testaamalla ChatGPT Chatia alla olevassa videolla jakamani ohjeen mukaan. Kirjoitan lähiaikoina oppaat myös Microsoftin uudesta Bing Chat AI:n ja Googlen Bard-tekoäly chatin käytöstä (joskaan jälkimmäistä ei voi käyttää vielä suomessa ilman VPN-palvelua toukokuun 2023 alussa). Samoin tarkoituksena on tehdä jossain vaiheessa oppaat eri kuvapalveluista (mm. Midjourney, Dall-e).
Miten on, oletko valmis tsekkaamaan, miten tekoäly voi auttaa työssä juuri sinua?
Kuvituskuvan ideoi ChatGPT 4 seuraavalla pyynnöllä:
Come up with 5 different, exiciting and creative ideas for a featured image for the previous blog post (blogikirjoitus). The images should capture attention of middle aged Finnish women and should inspire them to read the blogpost and start using AI. Described them in detail with info about style, look, feel etc. for an AI image generator Midjourney.
Kuvituskuvan teki Midjourney seuraavalla käskyllä:
a middle-aged Finnish woman walking on a path that starts in a normal Finnish landscape but leads into a futuristic cityscape symbolizing the world of AI. The woman should be portrayed as curious and brave, taking confident steps towards the city that is transparent over the natural landscape. The image should have a contrast between the natural, green colors of the Finnish landscape and the bright, neon colors of the AI city., --s 300 --ar 16:9
Joko olet kuullut ChatGPT:stä, tekoälypalvelusta, joka kehittyy nyt niin hurjaa vauhtia, että heikompia hirvittää? Tässä kirjoituksessa ja oheisella videolla kerron miksi ja miten sinäkin voit aloittaa palvelun käytön – ihan siitä riippumatta kuka olet, mitä osaat ja millaista elämää elät.
Kerron oheisella videolla kutakuinkin samat asiat kuin tässä kirjoituksessa sekä näytän kohta kohdalta miten palveluun rekisteröidytään, miten sitä käytetään ja miten se toimii. Katso video YouTubessa.
Pieleen mennyt ensivaikutelma ja hurja hurahtaminen
Tekoälystä (AI, artificial intelligence) on tietysti puhuttu paljon ja pitkään. Koska oma ammattini käsikirjoittajana kuuluu niihin, jotka tekoäly voisi ainakin osin korvata, yritin useampaan otteeseen turhaan perehtyä aiheeseen.
Viime syksynä ihmiset alkoivat hehkuttaa Facebookissa ja Twitterissä mystisestä ChatGPT-palvelusta, joka oli muuttanut kaiken ja tulisi mullistamaan maailman. Kaverit jakoivat sosiaalisessa mediassa erilaisia esimerkkejä mm. siitä, miten ChatGPT oli kirjoittanut runoja, vastannut hassusti kysymyksin tai ideoinut hullunkurisia elokuvaideoita.
Lopulta kävin maaliskuussa 2023 itsekin kokeilemassa ChatGPT-palvelua. Käyttö oli helppoa, mutta en ollut vaikuttunut vastauksista enkä nähnyt miten voisin sitä hyödyntää. Yksi ongelma saattoi olla se, että minulla ei ollut mitään akuuttia ongelmaa, jonka palvelu olisi voinut ratkaista. Hätäpäissäni kysyin ”Benefits of exercise” ja palvelun ehdottaman kysymyksen ”Birthday idea for a 10 year old”.
En siis edes tuolloin tiennyt, että voisin keskustella ChatGPT:n kanssa suomeksi. Palvelu vastasi ihan asiallisesti, mutta yleisluontoisesti. Ensimmäinen ajatukseni oli, että ”no, nämä mä olisin tiennyt kysymättäkin”. Koska en nähnyt pointtia pyytää tekoälyltä runoja saati elokuvaideoita (kun niitä on itsellä liiaksikin), totesin ettei palvelusta ollut minulle mitään iloa.
Kaikki muuttui, kun törmäsin Thomas Frankin videoon, jossa hän kertoo luoneensa ChatGPT-automaation, jonka avulla hän pystyy litteroimaan äänitteitä tekstiksi. Sen jälkeen ChatGPT analysoi tekstin ja tekee siitä tiivistelmiä ja keksi tekstiin liittyviä otsikoita, kysymyksiä, vastaväitteitä jne.
Wow! Vanhana automaattorina eli ihmisenä, joka rakastaa tehdä automaatioita, päätin heti testata systeemiä. Keksin, että soveltaisin Frankin esittelemää automaatiota päiväkirjamerkintöihini.
Kirjoitan paljon päiväkirjamerkintöjä käsin ReMarkable-kirjoituslaitteeseen, joka muuttaa ne konekirjoitetuksi tekstiksi. Lisäksi äänitän usein ajatuksiani Just Press Record -sovelluksella, joka myös muuttaa ne tekstiksi. Päätin kokeilla, voisinko analysoida päiväkirjamerkintöjäni samalla tavalla.
ChatGPT henkilökohtaisena avustajana ja sparraajana
Jouduin tekemään hieman ohjelmointia, mutta sain luotua järjestelmän, joka analysoi tekstini. Noudatin pitkälti Frankin reseptiä, koska pelkäsin ettei systeemi muuten toimisi.
Kokeilin automaatiota… ja se toimi! Wohoo! Niinpä otin järjestelmän käyttöön.
Alla olevassa kuvassa on yksi ensimmäisistä kokeiluistani. Olen sen jälkeen muokannut ChatGPT-”reseptiä” vieläkin paremmin tarpeisiini sopivaksi.
Ensimmäiseksi ChatGPT luo teksteilleni hauskan otsikon. Eli tässä se on ”Unen ja auringon yhteydestä – Päiväkirjamerkintä 9.3.2023” (käytin vanhaa merkintää, jossa ei ole liian henkilökohtaisia juttuja).
Sitten palvelu tekee yhteenvedon tekstistä (”Heräsin kuudelta…”). Nykyään teksti analysoi myös fiilikset tekstistä. Tiivistelmät auttavat minua hahmottamaan paremmin päivän tapahtumia, varsinkin jälkikäteen, koska päiväkirjamerkinnät voivat olla pitkiä ja hieman sekaviakin.
ChatGPT tiivistää päivän pääkohdat vieläkin lyhyemmiksi ”uutisotsikoiksi”, joita hyödynnän päivittäisenä muistilehtiönä käyttämäni Tana-palvelun päiväyhteenvedoissa.
ChatGPT on hyvä löytämään tekstistä siinä mainitsemani tehtävät. Nykyään ne menevät minulla automaattisesti Airtablesta, johon tallennan ihan kaikki merkintäni ja tietoni Todoist-tehtävänhallinta-appiin. Toki välillä tehtävät ovat sellaisia, joita en tarvitse erikseen tehtävälistalle (vrt. ”hanki sinistä ja keltaista valoa aamulla”).
Tiivistyksistä ja tehtävien poimimisesta minulle tuleekin mieleen sihteeri, joka kuuntelee pomon jaaritteluja ja sitten tekee niistä hyvät muistiinpanot.
Lopuksi ohjelma keksii kysymyksiä, joita minun kannattaisi esittää itselleni tekstin perusteella. Pyysin myös, että ChatGPT kirjoittaisi ikään kuin vastaväitteen tekstilleni. Nykyään vastaväitteet ovat erikseen ja kirjoitettu niin kuin joku self helpiin ja muiden siteeraamiseen hurahtanut itsensäkehittäjätyyppi kirjoittaisi ne.
Esimerkiksi yhteen viime viikon päiväkirjamerkintään, jossa tuskailin omaa taipumustani hurahtaa asioihin, ChatGPT-kommentoi näin: Aristoteles sanoi, että ”itsetuntemus on viisauden alku”. Ehkä sinun kannattaisi pohtia enemmän omia tapojasi ja tuntemuksiasi, jotta ymmärrät itseäsi paremmin.”
Koen, että juurikin nuo kysymykset ja ”vastaväitteet” ovat mielenkiintoisin ja usein hyödyllisin osa analyysia. Ne voivat antavat minulle uusia näkökulmia ajatuksiin, joita en välttämättä halua jakaa kenenkään muun kanssa.
Eli tässä suhteessa ChatGPT voi toimia eräänlaisena terapeuttina tai valmentajana. on tavallaan kuin minulla olisi jonkinlainen terapeutti tai vastaava, joka analysoi minua ilman, että minun tarvitsee nolostua tai hävetä, ja sitten saan siltä palautteen takaisin.
ChatGPT:n sisäinen logiikka: hyvä analysoimaan ja ideoimaan, kova valehtelemaan
Sen jälkeen kun vihdoin aloin ymmärtää ChatGPT:n logiikkaa, olen miettinyt paljon sitä, miten voisin kertoa palvelusta niille, jotka eivät vielä tunne sitä. En halua, että muut pettyvät palveluun, niin kuin minä ensialkuun, koska odottavat siltä vääriä asioita.
Tässä on paras tiivistelmä minkä itse olen keksinyt:
ChatGPT on kuin kaveri, joka on tosi hyvä analysoimaan ja ideoimaan ja jolla on mielipide asiasta kuin asiasta. Se tietää paljon maailmasta, mutta sotkee helposti faktat ja valehtelee, jos ei tiedä mistä puhuu.
ChatGPT on näissä asioissa tosi hyvä:
Analysoimaan antamaasi tekstiä, dataa ja koodia.
Löytämään antamastasi tekstistä uusi yhteyksiä, havaintoja, kysymyksiä, tehtäviä ja muita pyytämiäsi asioita.
Tunnistamaan tekstistä tunnelatauksia ja asenteita.
Ideoimaan uusia asioita antamiesi vihjeiden tai lauseenaloitusten pohjalta.
Oikolukemaan, korjaamaan, uudelleenkirjoittamaan ja tiivistämään tekstiä.
Tekemään hyödyllisiä ehdotuksia ja antamaan mielipiteitään niin ”omana itsenään” kuin esittäen (ennen vuotta 2022) tunnettuja ihmisiä.
Missä ChatGPT on surkea
Kertomaan tarkkoja faktoja kuten tunnettujen henkilöiden syntymäpäiviä, kuka on kirjoittanut tietyn kirjan jne.
Laskemaan matematiikkaa luotettavasti.
Kertomaan luotettavasti mistä on saanut tietyn tiedon.
Toisin sanoen ChatGPT ei ole hakukone tai kirjasto, josta haetaan faktoja vaan kaveri, jolla on paljon ajatuksia ja mielipiteitä, jotka pohjautuvat internetissä ennen vuotta 2022 olleeseen tietoon.
Alla on esimerkki siitä, miten pieleen ChatGPT:n arvaukset menivät niin äitini Kirsti Mannisen syntymäajasta kuin teoksista. Sen lisäksi palvelu ei tiennyt, että äitini on kirjoittanut valtaosan kirjoistaan nimenomaan Enni Mustosena.
ChatGPT:n kehittäjät itse puhuvat, että palvelu ”hallusinoi” eli luo omia vastauksia. Suomeksi sanottuna valehtelee. Mikä pahinta, se ei kerro koska se valehtelee.
Kun ChatGPT:ltä on esimerkiksi pyydetty selitystä siihen, mihin se perustaa tietyn väitteen, palvelu on voinut antanut täysin aidolta näyttävän lähdeviitteen linkkeineen tutkimukseen, jota ei ole olemassa, jolloin linkki on ollut joko toimimaton tai johtanut väärään paikkaan.
Tämä hallusinointi eli valehtelu johtuu siitä, että ChatGPT:n toiminta perustuu kielen analysointiin. Se ei ole opetellut faktoja vaan mitkä kirjaimet ja sanat todennäköisesti seuraavat toisiaan ja liittyvät yhteen.
Niinpä se olettaa vain, että ”lähdeviitteet näyttävät tältä”, ja tekee olettamuksesta käsin ”lähdeviitteet”, jotka ainoastaan näyttävät oikeilta.
Toki välillä palvelu voi alkaa puhua ihan omiaankin, mikä voitaneen laskea hallusinoinniksi. Eli jos esimerkiksi vastaus jää kesken ja pyydän sitä jatkamaan, se saattaa unohtaa mitä on ollut tekemässä ja ikään kuin vastata johonkin muuhun kysymykseen tai asian vierestä.
Toinen ongelma on se, että ChatGPT ei tiedä mitä on tapahtunut vuoden 2021 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että ChatGPT:n koulutuksessa käytetty aineisto päättyy vuoteen 2021.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos menet esim. kysymään ChatGPT:ltä Ukrainan ja Venäjän sodasta, niin se ei tiedä siitä mitään. Joten jos pyydät siltä mielipiteitä vaikka siitä, miten Ukrainan ja Venäjän suhteet pitäisi hoitaa, niin ChatGPT antaa vastauksia, jotka lähtevät olettamuksesta, että maiden välit ovat paremmat, kuin mitä ne oikeasti ovat.
Tämän ongelman voi kiertää kertomalla ChatGPT:lle tarvittavat taustatiedot sen keskustelun alussa, jossa tietoja tarvitaan.
Eli ChatGPT:n vastauksiin pitää suhtautua kuin mielipiteisiin, ei faktoihin.
Kuinka ChatGPT:tä käytetään?
Helpoin tapa käyttää ChatGPT:tä on käyttää sitä nimenomaan chat- eli keskustelupalveluna, joka löytyy osoitteesta: chat.openai.com
Jos et ole ennen käyttänyt palvelua, joudut rekisteröitymään sen käyttäjäksi joko sähköpostiosoitteella tai Google- tai Microsoft-tilillä. (Videolla näytän askel kerrallaan, miten rekisteröityminen tapahtuu.)
Rekisteröidyttyäsi pääset chat-näkymään kysymään ensimmäisen kysymyksesi.
Kirjoita kysymyksesi vaikka suomeksi ja paina sen jälkeen rivinvaihto eli enter tai klikkaa pientä nuolennäköistä paperilennokki-ikonia kentän oikeassa laidassa.
Netistä löytyy vaikka kuinka paljon erilaisia ohjeita siihen, millaisilla sanamuodoilla voit pyytää ChatGPT:ltä erilaisia asioita. Vaikka nämä oppaat ovat englanniksi, voit pyytää ChatGPT:tä ehdottamaan, miten siltä voisi kysyä saman asian suomeksi.
Oikeasti palvelun kyky tulkita vastauksia kehittyy koko ajan, joten kaikkein parasta on opetella vain itse yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilemaan miten saat ChatGPT:n vastaamaan haluamallasi tavalla.
ChatGPT pystyy muistamaan aiemmin samassa keskustelussa kerrottuja asioita tiettyyn rajaan asti. Olen itse huomannut, että välillä palvelu saattaa kyllä keskustelun aikanakin unohtaa mitä on tekemässä ja esim. alkaa itse runoilla juttuja.
Videolla näytän, miten ChatGPT:ltä voi saada erilaisia vastauksia pyytämällä sitä antamaan ehdotuksia esimerkiksi ”Jeesuksena” tai ”Kekkosena”.
ChatGPT:n eri mallit ja käyttövaihtoehdot
OpenAI-nimisen organisaation kehittämän ChatGPT:n ytimessä on siis tekoäly, joka vastailee kysymyksiin.
Tästä tekoälystä on tarjolla kaksi eri versiota: ChatGPT 3.5 ja ChatGPT 4. Vanha ChatGPT 3.5 on nopea, mutta ei niin tarkka ja hyvä ideoimaan kuin maaliskuussa 2023 julkaistu ChatGPT 4.
Näitä tekoälyn eri versioita voi käyttää kahta eri reittiä: chat-palvelussa (josta oli kuva yllä) ja API-ohjelmointirajapinnan kautta (jota käytetään sivuston ulkopuolelta käsin esim. automaatioissa).
ChatGPT chat-palvelua voi käyttää ilmaiseksi, mutta silloin joutuu tyytymään hitaampaan ChatGPT 3.5 version kanssa keskusteluun (ainakin vielä toukokuun 2023 alkupuolella).
Jos haluaa päästä chat-palvelussa uudemman ja paremman ChatGPT 4 -version puheille, pitää pulittaa 20 $/kk ChatGPT Plus-jäsenyydestä. Olen itse ottanut tuon plussan, koska haluan käyttää nimenomaan nelosversiota analyyseissani.
Ihan uusi juttu on ChatGPT Pluginit eli lisäosat, jotka ovat tarjolla vain chat-palvelua käyttäville Plus-asiakkaille. Esim. Browsing-lisäosa pystyy hakemaan uutta tietoa netistä. Niiden käyttäjäksi pääsee vain jonottamalla. (Lue lisää englanniksi ja liity jonoon täällä.)
ChatGPT API
Jos omaa enemmän teknisiä taitoja ja/tai haluaa hyödyntää ChatGPT-tekoälyä muilla sivustoilla (esim. automaatiossa), silloin pitää käyttää ChatGPT API:a. API:n käytöstä maksetaan vain käytön mukaan ja tällä hetkellä sen käyttäjät joutuvat jonottamaan saadakseen paremman nelosversion käyttöönsä.
Ei muuta kuin kokeilemaan!
Tämä oli vasta pintaraapaisu ChatGPT:n ihmeelliseen maailmaan. ChatGPT ei ole edes ainoa tekoälypalvelu, jota nykyään käytän. En halua sekoittaa päätäsi enempää, joten kerron muista palveluista lisää myöhemmin.
Toivon innostaneeni sinua niin paljon, että menet nyt heti chat.openai.com:iin ja kokeilet itse jutella palvelulle. Kerro sille vaikka jostain asiasta, joka on vaivannut tai mietityttänyt sinua. Kun olet kuullut mitä mieltä palvelu on asiasta, voit kokeilla kysyä, mitä joku ihailemasi historiallinen henkilö olisi asiasta mieltä.
Vaikka et heti kokisi, että palvelusta on suoraa hyötyä, yritä jatkaa sen käyttämistä edes viikon ajan aina kuin mahdollista. Kun eteen tulee jokin ongelma, jonka haluat ratkaista, kysäise neuvoa ChatGPT:ltä.
Jos sinun pitää kirjoittaa sähköposti tai editoida teksti, anna ChatGPT:n näyttää miten se tekisi sen.
Tosiasia on, että tekoäly on kohta iso osa kaikkien meidän arkea. Jos aloitat sen käytön nyt, kun se on vasta lapsenkengissä, saat rauhassa opetella sen käyttöä samaan tahtiin kuin se kehittyy. Niinpä et ole parin vuoden päästä tilanteessa, jossa joudut pakon edessä opettelemaan paljon monimutkaisempaa palvelua.
Olisi hauska kuulla, millaiset komennot ja pyynnöt toteat itse hyödylliseksi. Jaa kokemuksesi kommenteissa. Näin inspiroit muitakin kokeilemaan chatGPT-palvelua!
Kuvituskuvan teki tekoälypalvelu MidJourney seuraavalla komennolla: ”A middle aged woman, white and blonde, long haired, happy and excited, typing on a laptop in an imaginary world, golden streams of code language, digital world blends with nature, the feeling is joyful, using soft pastel colors and diffused lighting to create an otherworldly atmosphere, this is exciting and wonderful, –ar 16:9 –v 5”
Joka vuosi tähän aikaan suunnittelen tulevaa vuotta ja mietin millaiseksi haluaisin sen muodostuvan. On paljon asioita joihin en tietenkään voi vaikuttaa.
Esimerkiksi näin freelancer käsikirjoittajana en voi päättää mitkä projektit menevät läpi ja mitkä eivät – voin vain tehdä parhaani ja toivoa, että se riittää.
Siksi tavoitteeni ovat asioita, joiden toteutuminen on mahdollisimman paljon omissa käsissäni.
Lueskelin juuri aiempien vuosien tavoitteita. Vähän huvitti, että samat tavoitteet toistuvat vuodesta toiseen: haluan olla tehokkaampi, järjestelmällisempi ja aikaansaavampi.
Sinällään tavoite ei ole yllättävä – tarkkaavuushäiriöisenä ajanhallinta, järjestelmällisyys ja säännöllisyys ovat minulle haastavampia kuin ns. keskivertoihmisille eli neurotyypillisille ”nenteille”.
Kieltämättä koin hetken ajan nolotusta ja vähän toivottomuuttakin siitä, että tänäkin vuonna haluaisin panostaa em. taitojen kehittämiseen.
Itseäni lohduttaakseni pysähdyin kuitenkin miettimään miten olen näissä asioissa edistynyt viime vuosina.
1. Siisteys
Kotimme siisteys on parantunut dramaattisesti sen jälkeen kun reilu vuosi sitten meillä alkoi käydä siivoojat joka toinen viikko. Tulee halvemmaksi kuin pariterapia ja pakottaa mut käymään joka toinen viikko läpi kotiin kertyneet roinat (paperit jne.). 😀
Lisäksi hankimme robotti-imurin, joka imuroi keittiön, ruokailutilan, olohuoneen ja eteisen kerran päivässä. Se pakottaa meidät keräämään kerran päivässä ko. huoneiden lattioilta lelut, sukat yms. sinne ilmestyneet kamat.
Kerron siitä miten päädyin lopulta palkkaamaan siivoajat ja hankkimaan robotti-imurin ja kuinka ne ovat parantaneet elämänlaatuamme myöhemmässä blogikirjoituksessa.
2. Ruokatalous
En vieläkään suunnittele perheen ruokalistoja etukäteen, vaikka olen fantasioinut siitä jo useamman vuoden. Sen jälkeen kun koronakeväänä 2020 aloin tilata ruoat K-ruoka.fi -palvelun kautta kerran viikossa kotiin, perheen ruokapolitiikka on selkeytynyt huomattavasti.
Mikä tärkeämpää, säästän nyt viikossa ainakin 2 tuntia aikaa, jonka ennen käytin käydessäni ruokakaupassa. Tästäkin muutoksesta kerron lisää myöhemmässä blogikirjoituksessa.
Lisäksi odottelen kieli pitkällä, että lopetettuun kyläkouluumme tulee kahvila-ravintola, josta voin ostaa perheelle terveelliset ja maistuvat ruoat kotiin niin, ettei minun tarvitse juuri koskaan itse laittaa ruokaa perheelle.
Ennen rakastin ruoanlaittoa, mutta jotenkin äitiys on vienyt siitä kaiken hohdon ja muut asiat elämässä tuntuvat kokkaamista tärkeämmältä. 🤷🏼♀️
3. Aamurutiini ja meditaatio
Olen onnistunut vuosien varrella laatimaan itselleni aamurutiinin, joka auttaa minua aloittamaan päivän tietoisempana siitä ”kuka mä olen ja mitä mä haluan”.
Yksi tärkeä osa sitä on aamumeditaatio, jonka rutiiniksi saamisessa mua on auttanut Calm-applikaatio.
Meditaatioiden laadun parantamiseen olen käyttänyt Muse S -aivopantaa, jota en voi kyllä ihan varauksetta suositella. Ainakin ensimmäisen sukupolven kankainen pantaversio kärsii yhteysongelmista ja hajoaa helposti. Seuraavaksi ostan muovisen Muse 2:n.
Ylläri pylläri, aion kertoa tästäkin muutoksesta toisessa blogikirjoituksessa (mutta suosittelen silti tsekkaamaan Calmin sitä odotellessa).
4. Kalenteri
Olen oppinut viimeisten vuosien aikana kirjaamaan tulevat tapahtumat kalenteriin ja myös seuraamaan kalenteria. Käytän Google-kalenteria Fantastical appin kautta. Aina kun vastaan tulee uusi kalenteritapahtuma, yritän puhuttaa itseni kirjaamaan sen samantien muistiin.
Jos mieleen tulee että ”mä teen sen myöhemmin”, muistutan että itseni tuntien asia jää ja sanon ”sit se on tehty”.
5. Tehtävälistat
Tehtävälistoja pidän tällä hetkellä kahdessa eri paikassa. Ns. masterlistaan kirjaan tehtävät joita ei ole juuri nyt tehtävä. Tämä lista on Applen Muistutukset appissa, jota käytän GoodTask-appin kautta.
Päivälistaa, jossa on vain tämän päivän tehtävät (ja eiliseltä sinne jääneet tehtävät), pidän Sorted 3 -appissa, joka mahdollistaa myös päivän tehtävien automaattisen ajastamisen. Siirrän tehtävät päivälistalle GoodTaskista kun laitan ne siellä tietylle listalle.
Tehtävälistan päivittämisessä ja tsekkaamisessa mulla on vielä enemmän harjoiteltavaa kuin kalenterin kanssa, mutta havaitsen kyllä selvää edistystä vaikkapa parin vuoden takaiseen tilanteeseen.
Voisin jossain vaiheessa avata enemmän myös näitä tehtävänhallintasysteemejä.
6. Laskut
Laskujen maksu on ollut mulle aina tuskaa, oli tilillä kuinka paljon rahaa tahansa. Olen tilannut ihan kaikki laskut sähköisenä jotka vain voin. Yritän lisäksi pakottaa itseni kirjaamaan paperiset laskut OP:n nettipankki-appiin heti kun ne tulevat postissa.
Ehkä suurin muutos on, että jos mulla on tilillä riittävästi rahaa, maksan laskut ne saatuani, vaikka niiden eräpäivä olisi useamman viikon päästä. Jos en voi maksaa niitä heti, maksan ne heti seuraavan palkkion saatuani.
Ennen vanhaan tein niin, että lykkäsin maksujen maksamista eräpäivään sillä seurauksella, että unohdin eräpäivänä mennä nettipankkiin ja maksaa ne.
Tai jos laitoin ne automaattiseen maksuun eräpäivänä, olin saattanut törsätä turhan paljon rahaa, koska en muistanut että maksu oli tulossa. Freelancerina mun tulot ovat sen verran epäsäännölliset, etten voi ajastaa maksuja myöskään palkkapäiväksi.
Mitä haluan kehittää eteenpäin tänä vuonna?
Kun kuuntelin itseäni, totesin, että haluan keskittyä tänä(kin) vuonna ihan vain muutaman perusasian parantamiseen.
1. Sänkyyn klo 23 mennessä 90 % illoista
Tiedän paremmin kuin hyvin, että jos/kun saan itseni menemään nukkumaan klo 23 useampana iltana peräkkäin, voin paremmin, olen tyynempi ja muistini toimii paremmin kuin jos menen nukkumaan milloin sattuu.
Olen kokeillut vuosien varrella vaikka mitä konsteja edesauttaakseni ajoissa sänkyyn menemistä. Välillä homma toimii jopa viikon tai kaksi, mutta sitten mopo karkaa taas käsistä. 🤦🏼♀️
En silti aio luovuttaa vaan jatkan ajoissa nukkumaan menemisen harjoittelua ja uusien tekniikoiden kokeilemista. Jonain päivänä mä vielä hanskaan tämän!
2. Päivittäiset suunnittelusessiot
Aina kun pystyn suunnittelemaan ajankäyttöäni päivittäin, saan enemmän aikaan niitä asioita jotka on mulle tärkeitä ja käytän vähemmän aikaa ns. haahuiluun.
Tarkkaavuushäiriön takia unohdan helposti mitä olen tekemässä. Työlistat auttavat asiaa, mutta vain jos muistan tsekata ne.
Kokeilen nyt uutena juttuna suunnitella ajankäyttöä Miro-applikaation avulla – kalenterin ja tehtävälistaohjelmien lisäksi. Teen tästä jossain välissä videon.
Suunnittelen viikot tekemäni viikkolukujärjestelmän pohjalta Miro-palvelussa.
3. Vähintään 6 000 askelta ja 10 minuutin treeni joka päivä
Viime vuosina liikuntamääräni ovat varsinkin talvisin jääneet ala-arvoiseksi. Viime syksynä aloitin hommat Mäntsälän kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa ja istun lähes joka maanantai pahimmillaan klo 14–21 kokouksissa.
Kelly McGonigalin mukaan 6 000 askelta päivässä on minimimäärä mielenterveyden edistämiseksi. Sen pystyn saamaan kasaan myös kokouspäivinä.
Aiemmin tavoittelin 10 000 askelta sillä seurauksella, että kun en saanut niitä moneen päivään kasaan, tavoite menetti merkityksensä eikä motivoinut tsemppaamaan yhtään lisää.
Asetin 10 minuutin treenin tavoitteeksi saadakseni itseni taas treenaamaan säännöllisesti. Treeniksi lasketaan venyttely, pilates, jooga, tanssi, punttitreeni ja muu jumppaaminen, mutta ei lenkkejä, koska ne menevät askeltavoitteen piikkiin.
10 minuuttia on riittävän lyhyt treeni, että saan itseni tekemään sen silloinkin kun olen väsynyt ja kiireinen. Usein treeni venyy pidemmäksi, mutta jo 10 minuuttia päivässä parantaa esim. ryhtiä.
Haluan saavuttaa kummankin tavoitteen 90 % päivistä eli yhdeksänä päivänä kymmenestä.
Jatkuvat vanhat rutiinit
Meikkaan (lähes) joka päivä – tein näin vuoden ajan muutama vuosi sitten ja totesin, että se mm. laski kynnystä tehdä videoita ja paransi mielialaa, kun peilistä katsoi pirtsakammalta näyttävä nainen.
Lisäksi päivittäinen meikkaaminen kannustaa käymään suihkussa tai ainakin putsaamaan naaman joka ilta.
Pyrin syömään joka päivä vähintään 25 grammaa kuitua, 100 g proteiinia ja 500 g erilaisia kasviksia. Tähän tavoitteeseen liittyen aion jatkaa syömisten seurantaa entistä ahkerammin Yazio-appilla.
Voin paremmin kun saan riittävästi proteiinia ja kasviksia ja vatsani toimii paremmin kun saan riittävästi kuitua.
Kirjaan aamulla unitiedot, painon ja mielialan ja illalla päivän tekemiset ja arviot päivästä eri mittareilla. Tästä voisin tehdä erillisen kirjoituksen paremmalla ajalla.
Kirjaan tekemisiäni pitkin päivää, asetan päivälle ja seuraaville tunneille tavoitteet, jotka näkyvät kännykän näytöllä. Näistäkin kirjaamistavoista voisin kirjoittaa pidemmän kirjoituksen.
Kuten ehkä huomasit, tavoitteenani on myös jatkaa taas kutri.net:in päivittämistä. En laittanut sitä virallisiin tavoitteisiin, koska en halua ottaa asiasta turhaa painetta.
Tätä nykyä suurin osa ajastani menee käsikirjoittamiseen. Kuntapolitiikka ja muut vastuutehtävät vievät oman siivunsa ajastani. Lisäksi teen silloin tällöin valmennuksia ja opetan erilaisia kursseja. Tänä keväänä olen myös edistämässä tohtoriopintojani vähän tiiviimmällä tahdilla.
Koska mulla on ollut viime vuonnakin kaiken tämän lisäksi aikaa käydä somessa turhia väittelyitä tai ahmia useampia draamasarjojen osia kerrallaan, ainakin teoriassa mulla pitäisi olla aikaa myös kutri.net:in päivittämiseen. Saa nähdä miten muijan käy tällä kertaa. 😀
Onko sinulla vuodesta toiseen toistuvia tavoitteita? Miten paljon olet jo edistynyt tavoittelemissasi asioissa? Mitä vielä voisit kehittää?
Tällä hetkellä ainakin Twitterissä ja mediassakin käydään kädenvääntöä keskustelua siitä pitäisikö koronavirus yrittää kokonaan tukahduttaa, hidastaa sen etenemistä niin paljon kuin mahdollista rokotetta odotellessa, vai antaa sen levitä hallitusti jotta suurin osa kansasta saisi kohtuullisessa ajassa laumasuojan.
Tänä aamuna HUS:in infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen toivoo, että koronarajoituksia purettaisiin asteittain koska hän pelkää että syksyllä muiden hengitystieinfektioiden määrä kasvaa, jolloin ei pystyttäisi tutkimaan kaikkia joilla on hengitystieoireita.
Järvisen ratkaisuna olisi että ”pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset. Ja pyrkiä rajaamaan iäkkäämpää väestöä sairauden ulkopuolelle”.
Järvisen oletusarvona näyttää olevan se, että taudin määrää ei saada tästä vähennettyä vaan että näillä rajoituksilla sairastuvien ja sairaalassa olevien määrä pysyy samana hamaan tulevaisuuteen. Hän on vetänyt tämän johtopäätöksen siitä, että sairaalassa olevien määrän kasvu katkesi kaksi viikkoa sitten (9.4.) ja lähti siitä hitaaseen laskuun.
Olen koonnut alla olevaan taulukkoon eri toimenpiteet ja tapahtumat jotka voivat vaikuttaa koronaviruspotilaiden määriin testatuissa, sairaaloissa ja kuolleissa. Siitä näkyy hyvin, miten kauan kestää, ennen kuin eri toimenpiteet näkyvät numeroissa.
Toimenpide / tapahtuma
Päivämäärä
Alkaa näkyä testatuissa
Alkaa näkyä sairaalassa
Alkaa näkyä kuolleissa
Koulujen, kirjastojen jne. sulkeminen, max 10 hengen kokoontumiset, ei vierailuja hoitokotiin ja sairaalaan, rajat kiinni, 70+ v. kotiin jne.
16.3 ja 18.3.
23.3. ja 25.3.
30.3. ja 1.4.
6.4. ja 8.4.
Uusimaa kiinni
28.3.
4.4.
11.4.
18.4.
Hiihtokeskukset kiinni
29.3.
5.4.
12.4.
19.4.
Ravintolat kiinni
4.4.
11.4.
18.4.
25.4.
Pääsiäinen
12.4.
19.4.
26.4.
3.5.
Uusimaa auki
16.4.
23.4.
30.4.
7.5.
Alla olevassa kaaviossa näkyy miten eri muutokset mahdollisesti näkyvät testatuissa ja sairaalaan ja teholle joutuneissa. Kuolleiden päivittäinen määrä ei ole tarkka, koska valtaosa HUS:in alueen hoitokotien kuolemista on ilmoitettu vasta 19.4. Olennaista on se, että meillä ei ole vieläkään päivittäiset kuolinmäärät nousseet merkittävästi yli 10 potilaan.
Vaikka sairaalassa parhaillaan olevien määrät kasvoivat vielä koulujen sulkemisen jälkeen, luvut ovat niin pieniä, että nousua voi selittää kotimaahan tartunta-alueilta palanneet ja Levillä loppuun asti bailanneet. Henkilöt, joilla on todettu tartunta, näkyvät sairaalaluvuissa 1–7 päivän sisällä testaamisesta.
Ruotsista näkee mitä tapahtuu kun epidemiologit ja infektiolääkärit saavat määrätä mitä tehdään. Siellä tavoitteena on selvästi laumasuojan hakeminen. Rajoitukset ovat olleet hyvin kevyitä ja perustuneet lähinnä suosituksiin eivätkä pakkoon. Eli esimerkiksi koulut ja ravintolat saavat olla auki, pääsiäisenä ihmisiä pyydettiin olemaan matkustamatta jne.
Alla oleva kaavio tehohoitoon joutuneiden määrien kasvusta siitä päivästä kun kussakin maassa oli vähintään 23 ihmistä teholla osoittaa todella selvästi sen, miten rajoitukset vaikuttavat.
Ensimmäisestä teholle joutuneesta ihmisestä alkaen Suomessa ja Ruotsissa joutui tehohoitoon yhtä paljon ihmisiä. Kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Suomessa oli siirrytty etäopetukseen, suljettu koulut, uimahallit ja rajat, 70+ vuotiaat oli määrätty kotiin ja vierailut sairaaloissa ja hoivokodeissa oli kielletty, Ruotsin käyrä lähti jyrkkään nousuun, Suomen ei.
Eikä siinä vielä kaikki! Tällä hetkellä Ruotsissa on noin 2000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa – Suomessa 145. Suomen väkiluku on vähän yli puolet Ruotsin väkiluvusta, joten väkilukukaan ei selitä eroa.
Tiettyjen epidemiologien ja lääkärien kommentteja lukiessa tulee mieleen, että ehkä kuolema on arkipäiväisempi asia kuin meille maallikoille, joten Ruotsin numerot eivät niin pelota. Ruotsin valtion epidemiologi Tegnell on itse sanonut ettei hän anna kovinkaan paljon painoarvoa kuolleiden lukumäärille miettiessään mitä tulee tehdä seuraavaksi.
Vaikka hyväksyisimme sen, että ”laumaimmuniteetin” nimissä kuolee tuhansia ihmisiä, uusimmat tutkimukset maailmalta kertovat, että monille covid-19:sta selvinneille tulee pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia vaurioita mm. keuhkoihin, munuaisiin ja sydämeen.
Tautiin on kuollut ja vakavasti sairastunut myös lapsia ja nuoria. Esim. Portugalissa kuolleella 14-vuotiaalla pojalla oli psoriasis, joka ei normaalisti ole hengenvaarallinen tauti. Kiinnostaisi tietää kuinka monta lasta Arko Järvisen mielestä saa kuolla lasten ja nuorten ”laumasuojan” saamiseksi. Minun mielestäni ei yhtään lasta.
Lisäksi on näyttöä siitä, että osa taudin lievänä sairastavista ei saa juurikaan tai käytännössä lainkaan vasta-aineita. Sitä ei tiedetä tarkoittaako se ettei heille ole myöskään syntynyt immuniteettia koronavirusta vastaan. Ylipäätään ei tiedetä kauanko koronaviruksen sairastaneilla on immuniteetti uutta sairastumista vastaan. Arviot ovat vaihdelleet muutamasta kuukaudesta korkeintaan pariin vuoteen. (Ks. esim. tämä hyvä artikkeli aiheesta.)
Toisin sanoen antamalla taudin levitä vapaammin nuorempien joukossa, lopputulos voi olla että pari lasta kuolee ja moni jää ilman immuniteettia.
Jos taudin annetaan levitä nuorempien joukossa, miten taudin leviäminen heiltä riskiryhmiin estetään? Raskaana olevat kuuluvat riskiryhmiin. Ruotsissa on kuollut ainakin yksi perusterve odottaja jolla oli ennestään yksi lapsi. Briteissä ennestään kahden lapsen äiti, jolla oli diabetes. Ruotsissa on ollut tähän mennessä yhteensä raskaana olevaa teholla.
Moni pienten ja kouluikäisten lasten vanhempi kärsii korkeasta verenpaineesta, joka on yksi isoimmista riskitekijöistä. Esim. veljeni joka on kahden lapsen isä käy parhaillaan läpi syöpähoitoja. Presidenttimme lapsen isä on 71 v. Lasten kanssa työskentelee myös iäkkäämpiä ja riskiryhmiin kuuluvia opettajia.
Lapset sairastavat taudin lievempänä eivätkä välttämättä ole pahimpia tartuttajia, tosin tästäkään ei ole vielä kovin kattavaa tutkimustietoa. Ruotsissa on tähän asti testattu lähinnä vakavimmin sairastuneita, joten lievemmin oirelevat lapset ovat jääneet testaamatta. Kuitenkin tiedetään, että varsinkin Tukholman alueen kouluissa on ollut poikkeuksellisen paljon ja parin päivän sijaan viikon mittaisia sairaspoissaoloja niin opettajien kuin oppilaiden keskuudessa.
Siksi on odotettavissa, että mitä useampi lapsi ja nuori saa tartunnan, sitä useampi heidän vanhemmistaan ja opettajistaan saa tartunnan. Onko mahdollinen laumaimmuniteetti lasten keskuudessa sen väärti että monia vanhempia ja opettajia joutuu tehohoitoon ja joku heistä saattaa kuolla? Ei minusta.
Epidemiologeja ja lääkäreitä ei ehkä haittaa uhrata edes tuhansien ihmisten henkeä ja terveyttä mahdollisen laumasuojan saamiseksi. Minua haittaa. Kuten valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi hyvin 17.4. Koronalivessä: ihmishenkiä ei voi korvata. Talouden voi korjata ja menetetyt bisnekset korvata monin eri tavoin.
Epidemiologit ja lääkärit perustavat oletuksensa taudin etenemisestä ja pysäyttämisestä aiempiin kokemuksiin: ”koska tällaisia epidemioita ei ole ennenkään voitu pysäyttää ennen rokoitetta, niin ei niitä varmaan nytkään saa pysäytettyä”.
On ehkä liikaa odottaa heiltä uusia ideoita sen eteen, miten tauti voidaan pysäyttää. Se ei tarkoita sitä etteikö tautia voisi pysäyttää ja etteikö siihen voitaisi käyttää monia eri keinoja.
Kuten ylläolevat vertailut osoittavat, jo nyt tehdyt rajoitukset purevat. Monissa Aasian ja Euroopan maissa sekä ainakin osassa Yhdysvaltoja on otettu jo käyttöön maskipakko julkisilla paikoilla. (Tässä englanninkielisessä blogikirjoituksessa on videoita ja kuvia selittämässä miksi jopa kotonatehdyt maskit ehkäisevät taudin leviämistä.) Maskipakko yhdistettynä ahkeraan käsien pesuun vähentäisi myös muiden virustartuntojen määrää ja Asko Järvisen pelkäämää painetta testauspaikoilla.
Pitämällä ulkorajat kiinni siihen asti että rokote on käytössä tai tauti kukistettu muualtakin, voimme keskittyä sen pysäyttämiseen Suomessa. Kun täällä ei ole enää kotimaisia tartuntoja vaan kaikki uudet tartunnat tulevat ulkomailta ja pidetään kurissa karanteeneilla, voimme elää Suomessa suhteellisen normaalia elämää.
Rohkeimpien arvioiden mukaan rokote olisi käytössä jo syksyllä tai ensi vuoden alussa, todennäköisesti viimeistään reilun vuoden päästä. Tähänkin epidemiologit sanovat että ”mahdotonta”, mutta niinpä jotkut heistä ajattelivat, ettei koko tauti tulisi Pohjoismaihin asti.
Ympäri maailmaa on aloitettu ennennäkemätön kiri koronarokotteen kehittämiseksi, löytämiseksi ja nopeasti käyttöön saamiseksi. Samaan aikaan on meneillään useimpia tutkimuksia siitä, miten olemassaolevilla lääkkeillä voitaisiin hoitaa tautiin sairastuneita paremmin.
Niinpä on täysin mahdollista, että edes rajoja ei tarvitse pitää vuosikaupalla kiinni.
Siksi on nyt tärkeää unohtaa löpinät laumasuojasta ja keskittyä siihen, että saamme kotimaiset tartunnat nollaan ja uudet ulkomaalaiset tartunnat pysäytettyä heti rajan ylittämisen jälkeen karanteeneihin.
Nyt alkaa raivostuttaa mm. ihmiset jotka bailaavat Lapissa ja jonottavat ämpäreitä, lääkärit jotka menevät vielä lääkäriseminaareihin tai suoraan matkalta töihin, 70+ vuotiaat jotka kapinoivat karanteenia vastaan ja muutkin suomalaiset jotka ajattelevat että ”korona on vain flunssa”, ”mä en sairastu koskaan” ja ”ei mua haittaa jos mä sairastun”.
Mikä meitä suomalaisia vaivaa kun emme pysty ottamaan tosissamme hengenvaaraa ja viranomaisten suosituksia ja määräyksiä? Olemmeko todellakin niin idiootteja, että tarvitsemme sakon uhalla ulkonaliikkumiskiellon?
Olemme siirtyneet koronavirusepidemiassa siihen vaiheeseen, jossa yhä useampi sairastunut tarvitsee tehohoitoa ja ensimmäiset koronaviruspotilaat kuolevat.
Tätä kirjoittaessani 20.3. Suomen sairaaloissa on ainakin 17 tautiin sairastunutta. Heistä 5 on tehohoidossa. Ensimmäinen suomalainen kuollut koronavirukseen samoin 20.3. (raportoitiin 21.3.).
Nämä ovat ihmisiä, jotka toivat taudin ulkomailta noin 2–3 viikkoa sitten tai saivat sen silloin ulkomailta tulleilta läheisiltään.
He ja tuhannet muut jotka kantavat tälläkin hetkellä koronavirusta oireettomana tai vähäoireisena ovat tartuttaneet ja tartuttavat yhä tuhansia muita ihmisiä. Tartunnan saaneiden määrä on tällä hetkellä jo moninkertainen – ja niin on 2–3 viikon päästä myös sairaalahoitoa tarvitsevien määrä.
Jos maagisesti pystyisimme tästä päivästä eteenpäin ihan oikeasti kiertämään muut kaukaa, olemaan kotona niin paljon kuin mahdollista, pesemään kätemme tarpeeksi usein ja hyvin, välttämään kasvojen koskettelua ja olemaan yskimättä muualle kuin nenäliinaan tai kyynärtaipeeseen, 2–3 viikon päästä sairaalat eivät olisi ihan niin vaikeasa tilanteessa kuin missä ne tällä menolla olevat.
Jos uskot jo että meidän kaikkien on tehtävä kaikkemme koronaviruksen pysäyttämiseksi, niin KIITOS SIITÄ! Ihan jo pysymällä kotona olet tärkeä osa koronaviruksen torjuntaa ja samalla pelastat ihmishenkiä. Jos et näillä sanoilla vakuuttunut siitä, että sinun pitää ottaa tilanne ihan oikeasti vakavasti, jatka lukemista.
Koronavirus tarttuu helposti ja voi tehdä kipeää
Koronavirus tarttuu järkyttävän helposti. Esimerkiksi suomalaisissa häissä Tirolista tullut lomalainen tartutti taudin ainakin 30 ihmiseen.
Kotonakin sairastettava versio voi olla raju. Jos et usko minua, usko Valtiovarainministeriön ylijohtajaa Juha Sarkiota, joka sai taudin oltuaan 10 minuuttia samassa huoneessa oireettoman taudinkantajan kanssa.
Sain KORONAN 8 päivää sitten. Se tarttui 10 min aikana henkilöltä joka oli oireeton. Kuume tuli 4 vrk jälkeen ja nyt olen ollut 8 vrk yli 38.5 kuumeessa joista 6 vrk yli 39. Joka paikkaa särkee. Hengitäminenkin sattuu. USKOKAA HYVÄT IHMISET VAROITUKSET. TÄHÄN VOI KUOLLA.
Sain KORONAN 8 päivää sitten. Se tarttui 10 min aikana henkilöltä joka oli oireeton. Kuume tuli 4 vrk jälkeen ja nyt olen ollut 8 vrk yli 38.5 kuumeessa joista 6 vrk yli 39. Joka paikkaa särkee. Hengitäminenkin sattuu. USKOKAA HYVÄT IHMISET VAROITUKSET. TÄHÄN VOI KUOLLA.”
Koronavirus vie nuoremmatkin teholle
Mitä useampaan maahan koronavirus on levinnyt, sitä selvemmäksi on tullut ettei kyseessä ole vain ”vanhojen ihmisten tauti”. On totta, että yli 70-vuotiaat kuolevat tautiin muita helpommin mm. siksi, että heidän ikääntynyt immuunipuolustusjärjestelmänsä ylireagoi helposti virukseen tappavalla sytokiinimyrskyllä.
Norjassa on jo kaksi alle 25-vuotiasta tehohoidossa.
Vaikka alle 65-vuotiaat ja sitä paljon nuoremmat eivät kuole tautiin, he voivat sairastaa siitä rajun version, joka vaatii sairaalahoitoa – ja jopa tehohoitoa. Mitä rajumman koronavirusinfektion sairastat, sitä todennäköisemmin se jättää kehoosi pysyviä vaurioita.
Alla oleva video Bergamossa olevasta sairaalasta antaa jonkinlaisen käsityksen siitä miltä näyttää kun sairaala täyttyy hengityskoneita ja lisähappea tarvitsevista koronaviruspotilaista.
This video, filmed in the A&E department at Bergamo Hospital, is a lesson to all those who think that not maintaining social distance won't have an impact on lives. Actual lives. pic.twitter.com/1SfVkv4yb1
Ja tässä toinen video samasta – Euroopan parhaimpiin kuuluvasta – sairaalasta. Englanninkielisellä videolla haastatellaan myös itkun partaalla olevia lääkäreitä jotka kehottavat muita maita pistämään kaikki paikat kiinni.
Monilla kovan koronaviruksen saaneilla on keuhkokapasiteetti vähentynyt sairaudesta paranemisen jälkeen 20–30 prosentilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo reipas kävely saa sinut haukkomaan henkeä. Lisäksi koronavirus voi aiheuttaa vaurioita muihin sisäelimiin.
Haluaisitko kuolla yksin ja hitaasti tukehtumalla?
Koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen kuoleminen on silminnäkijöiden mukaan siitä hirvittävä, että siihen kuoleva pysyy tajuissaan loppuun asti samalla kun tukehtuu hapenpuutteeseen, koska tulehtuneet keuhkot eivät ota vastaan happea.
Tämä kokemus tulee olemaan edessä pahimmillaan useilla tuhansilla suomalaisilla, koska liian moni meistä on jatkanut liian pitkään ”normaalia elämää” ja joko saanut taudin tai tartuttanut sitä tietämättään muihin.
Eikä siinä vielä kaikki! Suomessa on jo rajoitettu vierailuja sairaaloissa ja mikäli epidemia pääsee oikein pahaksi, kukaan meistä ei pääse sairaalahoidossa olevan läheisensä kuolinvuoteen vierelle. Tilanne on jo tämä Italiassa ja Espanjassa.
Haluaisitko sinä kuolla yksin sairaalassa hapenpuutteeseen tukehtuen – kärsittyäsi sitä ennen useamman päivän tai viikon ajan erilaisista kivuista ja epämukavuudesta. Haluatko että rakkaasi joutuvat avuttomina odottamaan kotona viikkokaupalla että sinä kuolet kitumalla sairaalassa?
Minä en halua, enkä halua että yksikään minun rakkaistani joutuu kokemaan tällaisen lopun. Siksi yritän epätoivon vimmalla saada ihmiset tajuamaan, että meidän pitää ihan oikeasti tehdä kaikkemme pysyäyttääksemme taudin eteneminen Suomessa.
Mitä jos joku kuolee sinun takiasi?
Koronavirus on kaikkein tartuttavimmillaan 1–2 päivää ennen ensimmäisiä oireita. Lisäksi noin 40–47 % sairastaa taudin niin vähäisillä oireilla, ettei tajua edes sairastavansa sitä. Jokainen näistä tautia tietämättään kantavista voi siis tartuttaa taudin muihin – oireilevista nyt puhumattakaan.
Voi olla, että sinäkin olet jo ollut tai tulet olemaan tietämättäsi taudin kantaja. Pahimmillaan annat taudin ihmiselle, joka kuolee siihen. Tai ehkä tartutat sen ihmiseen, joka joutuu tehohoitoon ja vie paikan toiselta sitä tarvitsevalta.
Näitä ajatuksia ei ole kiva ajatella – eikä niiden ole tarkoituskaan olla kivoja. Edesmenneen isoäitini sanoin: ”Jok’ei mieltään pahota, se ei tapojaan paranna.”
Olen ollut yllättynyt ja valtavan vihainen siitä, miten monet suomalaiset ovat edelleen siinä uskossa että he voivat jatkaa elämäänsä lähes normaalisti. Ettei tauti tartu heihin – tai jos tarttuu, niin ei se mitään haittaa.
Jos olet jo ymmärtänyt tilanteen vakavuuden ja toimit jatkossa(kin) vastuullisesti, niin kiitos siitä. Mutta jos olet yhä tätä lukiessasi siinä luulossa ettei sinun tarvitse ottaa mitään vastuuta taudin pysäyttämisestä, olet väärässä. Ole hyvä ja herää todellisuuteen. Tämä ei ole vitsi, leikki tai harjoitus.
100 suomalaista voi kuolla huhtikuun puoleen väliin mennessä koronavirukseen
Monissa maissa oli yksittäisiä koronavirukseen sairastuneita turisteja jo tammikuun puolella. Varsinainen tautiaalto, jossa tartuntoja alkoi löytyä päivittäin kiihtyvällä tahdilla, alkoi monissa Euroopan maissa helmikuun viimeisellä viikolla.
Jossain maissa kuten Italiassa ja Ranskassa tauti huomattiin vasta siinä vaiheessa kun ensimmäiset potilaat olivat tehohoidon tarpeessa ja/tai kuolivat. Tällöin tauti oli tosiasiassa ehtinyt levitä maassa vähintään 2–3 viikon ajan. Espanjassa, Ruotsissa ja Suomessa tauti huomattiin jo ennen kuin yksikään potilas joutui teholle.
Nyt Italia ja Espanja ovat jo tilanteessa, jossa sairaalat alkavat olla niin täynnä, ettei kaikkia potilaita voida enää hoitaa kunnolla. Kummastakin maasta tulee täsmälleen identtisiä viestejä:
”Olemme sodassa. Emme pysty hoitamaan kaikkia. Ihmiset joutuvat kuolemaan yksin, ilman läheisiään.”
Tahti on yllättänyt paikalliset terveysviranomaiset. Vielä kolme viikkoa sitten Espanjan epidemiologiayhdistyksen puheenjohtaja Pere Godoy oli sitä mieltä ettei paniikkiin ole syytä: ”Vaikka viruksen tarttuvuus ei olekaan vähäinen, se ei myöskään ole räjähdysmäinen. Emme tule näkemään tuhansien potilaiden ylikuormittamia sairaaloita”.
Olen kerännyt alla olevaan taulukkoon tietoja eri maiden koronavirustilanteen etenemisestä. Taulukoista näkee, miten nopeasti tilanne voi ns. perkelöityä eli pahentua dramaattisesti. Ikävä kyllä näyttää siltä, että myös Suomi on samalla polulla kuin ne Euroopan maat, joissa tilanne on ajautunut kaaokseen.
Alla olevassa taulukossa olevat maat olevat Italia (IT), Espanja (ES), Ranska (RA), Hollanti (HO), Ruotsi (RU) ja Suomi (SU).
1. diag. on ensimmäinen maassa tehty diagnoosi – yleensä yksittäinen ulkomaalainen turisti.
1. aalto on ensimmäinen päivä jonka jälkeen lähes joka päivä tuli diagnooseja.
1. teholla kertoo kuinka pian ensimmäisen aallon alusta ensimmäinen potilas oli teholla
1. kuollut kertoo kuinka pian 1. teholle joutuneen jälkeen joku kuoli.
100 kuol. kertoo kauanko kesti ensimmäisestä kuolleesta kun 100 ihmistä oli kuollut koronaviruksen takia.
Ruotsin kohdalla 100 kuolleen päivämäärä on arvaus, Suomen kohdalla ensimmäisen kuolleen ja 100 kuolleen päivämäärät ovat arvauksia. Nämä arvaukset voivat olla liian aikaisia päivämääriä, koska Ruotsissa ja Suomessa on vähemmän asukkaita kuin esim. Ranskassa, Italiasa ja Espanjassa.
Jos Ruotsi on kutakuinkin Hollannin ja Ranskan tahdissa, siellä pitäisi kuolleiden määrien kasvaa nyt niin, että kuun loppuun mennessä tulee 100 kuollutta täyteen (21.3. oli jo 20 kuollutta).
Jos Suomi on jatkossa Ruotsin tahdissa, meillä pitäisi tulla noin 100 kuolintapausta huhtikuun puoleen väliin mennessä.
Toki laskelmiin vaikuttaa myös se, missä väestönsosassa tartunnat ovat viime viikkojen aikana tosiasiassa levinneet (tutkittujen tapausten lisäksi).
Suomen tilanne ennen ja nyt
Noin kaksi viikkoa sitten eli maaliskuun ensimmäisellä viikolla Suomessa oli löydetty 16 vahvistettua koronavirustapausta. Todelliset tautimäärät ovat THL:n arvion mukaan jopa 20–30 kertaiset. Tällöin tartunnan saaneita oli ehkä siis ollut maaliskuun alussa noin 240–480 kappaletta. Näistä 17 joutui sairaalaan ja 5 tehohoitoon.
26.2.– 6.3.
7.3.– 13.3
14.3.– 20.3.
2 vkon päästä
Uusia diagnos.
14
142
293
20 x diagnos.
280
2840
5860
30 x. diagnos.
420
4260
8790
Ennuste:
Sairaalassa
ei tietoa
ei tietoa
17
206–616
Tehohoidossa
0
0
5
61–181
Viimeisen viikon aikana Suomessa vahvistettiin 293 uutta tartuntaa. THL:n kaavalla tartuntoja olisi oikeasti tullut viime viikolla lisää noin 5900–8800. Jos heistä yhtä moni joutuu sairaalaan kuin 2–3 viikkoa sitten sairastuneista, 2–3 viikon päästä sairaalahoitoa tarvitsisi 206–616 koronaviruspotilasta, joista noin 61–181 tarvitsisi tehohoitoa.
Todennäköisesti silloin sairaalassa on enemmänkin koronapotilaita, koska hoitoajat ovat noin 2–8 viikkoa pitkiä ja ensi viikolla sairaalaan tulee 1–2 viikkoa sitten tartunnan saaneita.
On tärkeää huomata, että sairaalat ja teho-osastot eivät olleet tyhjillään ennen koronavirusta. Koko Suomessa on 500 tehohoitopaikkaa. Nyt niiden määrää nostetaan 1000 paikkaan. Tarvittaessa määrää pystytään nostamaan korkeintaan 1500 paikkaan ja se ei tapahdu käden käänteessä.
Koska liian moni meistä käyttäytyy kuin vastuuton teini, sairaalahoitoa tarvitsevien määrä kasvaa dramaattisesti ainakin seuraavat 3–6 viikkoa. Viime päivinä tartunnan saaneet saavat ensimmäiset oireet viimeistään ensi viikolla, mistä menee vielä noin 7–8 päivää kun rajuimman taudin saaneet tarvitsevat sairaalahoitoa.
Näin ollen ennustan, että huhtikuun puolessa välissä tilanne sairaaloissa alkaa muttua jo ns. jännittäväksi ja kuun lopussa pelottavaksi – ainakin jos me emme ala ottaa tosissamme annettuja varoituksia.
Tekemällä kaikkemme sen eteen, että mahdollisimman harva meistä saa tartunnan tai levittää koronavirusta muille, voimme edes vähän helpottaa edessä olevaa katastrofia.
Jos oma terveys ei kiinnosta, niin voisitko olla edes vähän kiinnostunut rakkaittesi ja/tai meidän muiden kohtalosta. Tartuttamalla tautia eteenpäin olet osasyyllinen siihen, että meillä ei ole 1–2 kuukauden päästä enää tehohoitopaikkoja kaikille tarvitseville. Pahimmillaan tartutat taudin jollekulle sellaiselle, joka joutuu takiasi kärsimään tuskallisen ja yksinäisen kuoleman
Jos tämän lukeminen alkoi ahdistaa, niin hyvä — pidä tämä fiilis mielessä aina kun tekee mieli lähteä kylille tai tavata ihmisiä ilman täysin pakottavaa syytä.
Pysytään kaukana ja pestään käsiä — pysytään terveinä!
Yhteenveto kärsimättömille (tarkempi selitys alla)
Ennen kuin koronaviruksen oireet alkavat, et voi tietää ilman testiä kannatko koronavirusta. Voit tartuttaa koronaviruksen toisiin jo ennen ensimmäisten oireiden ilmestymistä. Joidenkin tutkimusten mukaan koronaviruksen saanut on kaikkein ”tartuttavimmillaan” juuri ennen oireiden ilmaantumista.
Osalla koronaviruksen oireet ovat niin lievät, että elleivät he mittaa jatkuvasti lämpötilaansa tai kiinnitä huomiota lievään lämmön nousuun tai kurkkukipuun, he eivät tiedä olevansa sairaita.
Valtaosa alle 65-vuotiaista sairastaa taudin rajuna flunssana johon voi kuulua kuumetta, yskää, lievää hengenahdistusta, päänsärkyä, lihaskipua, palelua, vatsakipua, oksentelua ja ripulia.
Koronavirus on erityisen vaarallinen tauti yli 60-vuotiaille, reilusti ylipainoisille, korkeasta verenpaineesta kärsiville, (iäkkäämmille) tupakoitsijoille ja ihmisille joiden keuhkojen toiminta tai immuunipuolustusjärjestelmä on heikentynyt esim. syövän, syöpähoitojen tai muun taudin takia.
Korkeintaan yksi viidestä sairastuneesta saa niin rajun taudin, että tarvitsee sairaalahoitoa. Noin 1 sadasta sairastuneesta kuolee. Lukemat on laskettu testatuista ja ovat todennäköisesti yläkanttiin.
Yleisin sairaalahoitoa vaativa komplikaatio on rajun keuhkokuumeen aiheuttama hengenahdistus. Noin neljäsosa sairaalaan joutuneista tarvitsee hengityskonetta.
Jos liian monta ihmistä tarvitsee kerralla tehohoitoa, voidaan ajautua Italian tilanteeseen, jossa yli 60-vuotiaille ei enää voida taata mahdollisuutta päästä hengityskoneeseen, koska laitteet tarvitaan nuorempien ihmisten käyttöön.
Siksi seuraavien kuukausien aikana on tärkeää noudattaa kiltisti viranomaisten antamia ohjeita, pitää vähintään 1–2 metrin fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin vaikka olo olisi hyvä, välttää sisätiloja joissa on paljon ihmisiä ja pestä kätensä aina kun on ollut muiden kanssa tekemisissä.
Lisäksi pitäisi pysyä mahdollisuuksien mukaan kotona eristyksissä vaikka saisi vain lieviä flunssaoireita tai jos on ollut enemmän tekemisissä ihmisen kanssa, jolla on selvät koronaviruksen oireet.
Tällä hetkellä Suomessa on jo niin paljon koronavirustapauksia, jotka on huomattu vasta oireiden ilmettyä, että taudin leviämistä ei voi enää estää. Nyt tavoitteena on suojata riskiryhmiin kuuluvat ja yrittää hidastaa taudin etenemistä niin, että sairaalat eivät ruuhkaudu liikaa ja kaikki vakavasti sairaat saadaan hoidettua.
– Saat sieltä suoraan juuri sinun tilanteeseesi sopivat toimintaohjeet.
Jos menet niin huonoon kuntoon että uskot tarvitsevasi lääkärin apua, älä mene koskaan suoraan päivystykseen vaan soita ensin päivystysnumeroon, että päivystyvä hoitohenkilökunta osaa varautua tuloosi.
Jos olet yli 70-vuotias joka ei kuulu valtionjohtoon tms. sinut on määrätty karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Ole hyvä ja noudata tätä ohjetta, jotta et ole osasyyllinen tilanteeseen, jossa sairaalat ovat niin täynnä koronaviruspotilaita, että kaikkia apua tarvitsevia ei voida hoitaa.
Vaikka olisit kuinka terve ja reipas ja tuntisit itsesi parikymppiseksi, koronavirus aiheuttaa sinussa todennäköisemmin rajumman reaktion mm. siksi että enemmän elämää nähnyt immuunipuolustusjärjestelmäsi on erilainen kuin nuorilla ihmisillä. Ole siis hyvä ja pysy kotona – niin itsesi kuin muiden terveyden takia!
Perusteellisempi selitys
Miten koronavirus leviää?
Koronavirus leviää uusimpien tietojen mukaan ensisijaisesti pisaratartuntana ja kosketustartuntana. Lisäksi se voi levitä hengitysilman kautta ainakin tartunnan alkuvaiheessa.
Eli voit saada koronaviruksen jos:
Tartuttamisvaiheessa oleva henkilö yskäisee suoraan sinua kohti ja hengität ilmaa jossa on yskäisyssä lentäneitä viruksia ja/tai pisarat osuvat suoraan silmiisi tai suuhusi.
Tartuttamisvaiheessa oleva henkilö on yskäissyt muutamia tunteja ennen suoraan pinnalle jota kosket kädellä, jonka jälkeen siirrät käteen tarttuneet virukset kädelläsi silmääsi, suuhusi tai nenääsi.
Tartuttamisvaiheessa oleva henkilö on yskäissyt käteensä, hieronut nenäänsä, koskenut silmiinsä tai suuhunsa, kuolannut/sylkenyt käteensä, jättänyt kätensä pesemättä sen jälkeen kun on käynyt kakalla (tai koskenut peräaukon tienoille) ja sen jälkeen kättelee sinua tai koskee pintaan (esim. toisen ihmisen käteen), johon sinä kosket piakkoin sen jälkeen.
Suutelet henkilöä jolla on koronavirus tai kosket itse koronavirusta tartuttavan henkilön suuhun, silmiin, nenään, kuolaan, räkään tai kakkaan.
Yskäisyn jälkeen virusta voi jäädä vähintään puoleksi tunniksi leijumaan suljettuun tilaan. Lisäksi koronavirusta irtoaa tartunnan saaneen hengitykseen varsinkin tartunnan alkuvaiheessa. Mitä pidempään oleilet samassa suljetussa tilassa koronavirusta tartuttavan kanssa, sitä todennäköisemmin saat virusta hengitysilman kautta limakalvoillesi.
Yhden tutkimuksen mukaan koronavirus säilyy tartuttavana lyhyimmän ajan pahvilla (jopa vuorokauden) ja pisimpään muovilla (max 3 vrk) ja teräspinnalla (max 2 vrk).
Huom! Vaikka virusta voi säilyä joillain pinnoilla useita vuorokausia, se heikkenee ja sen määrä vähenee tasaisesti niin, että vaikka koskisit vuorokautta myöhemmin muovipintaan, johon joku on yskäissyt ja laitat sormen heti suuhun, et välttämättä sairastu.
Älä silti kosketa kasvojasi paikoissa, joissa on voinut olla koronavirusta tartuttavia ihmisiä ja pese kätesi heti kotiin päästyäsi.
Milloin koronavirus tarttuu?
Voit tartuttaa koronaviruksen muihin jo 1–3 päivän päästä tartunnan saamisesta ja päiviä ennen oireiden ilmaantumista. Myös oireettomat tai hyvin lievästi oireilevat voivat levittää tautia.
Saksalaisen tutkimuksen mukaan koronavirusta on eniten suun, nenän ja nielun limakalvoilla juuri ennen oireiden ilmaantumista. Tällöin virusta irtoaa jo runsaasti henkilön hengitysilmaan ja sylkeen.
Tämä selittää sitä, miksi tauti on levinnyt niin rajusti vaikka virus itsessään ei ole erityisen tarttuva: liian moni tautia tietämättään kantava on lähikontaktissa muiden kanssa.
Esimerkiksi Suomessa on jo yksi tapaus, jossa matkalla koronaviruksen saanut oireeton hääjuhlavieras tartutti koronaviruksen morsiameen ja arvioiden mukaan ainakin 30 vieraaseen, joista osa ei ollut tiettävästi lainkaan lähikontaktissa koronaviruspotilaan kanssa.
Siksi meidän kaikkien olisi äärimmäisen tärkeää pysyä vähintään metrin päässä muista siihen asti, että pahin tautiaalto on ohi.
Useimmat koronaviruksen sairastaneet eivät tartuta tautia enää oireiden mentyä ohi. Tähän menee noin 10–14 päivää oireiden alusta. On hyvä tiedostaa, että virus voi jäädä lymyilemään henkilön kehoon viikkokaupalla senkin jälkeen. Varmuuden vuoksi sairastuneille suositellaankin vähintään 14 päivän karanteenia ensimmäisistä oireista.
Periaatteessa viruksen sairastumisesta pitäisi seurata immuniteetti ainakin joksikin aikaa, mutta tiedetään jo muutama tapaus, jossa sairaus on uusinut jo kuukauden päästä ensimmäisestä sairastumisesta. Nämä näyttävät kuitenkin olevan poikkeustapauksia. Siitä huolimatta kannattaa pitää virusepidemian ajan huolta käsihygieniasta ja riittävästä hajuraosta muihin myös parantumisen jälkeen.
Mitä oireita koronavirus voi aiheuttaa?
Hyvin pieni osa tartunnan saaneista ei saa minkäänlaisia oireita. Sen sijaan moni oireettomaksi itsensä kokeva saa jonkinlaisia oireita, joita ei tulkitse sairausoireiksi koska:
20 %:lla sairastuneista kuume pysyy alle 38 asteessa
Sairauden aiheuttama väsymystä luullaan jostain muusta syystä johtuvaksi
30 % ei saa edes yskää
Lisäksi on hyvä huomata, että mitattaessa kainalosta lämpöä digitaalisilla kuumemittareilla, olisi hyvä pitää mittaria kainalossa 10 minuutin ajan luotettavan lukeman saamiseksi (Tekniikan maailman testin mukaan).
Esim. oman mittarini näyttämä lämpötila on 10 minuutin mittaamisen jälkeen 0,5-0,7 astetta korkeampi kuin piippaushetkellä.
Yleisimmät koronavirusoireet WHO:n raportin mukaan
Tyypillinen koronavirustapaus alkaa kuumeella ja väsymyksellä, jota seuraa kuiva yskä. Joillain lämpötila voi nousta vain asteen verran eikä tulla lainkaan yskää. Seuraavassa on listattuna yleisimmät oireet ja kuinka yleisiä ne ovat.
Ensimmäiset oireet ilmaantuvat yleensä 2–11 päivän kuluttua tartunnan saamisesta. Valtaosa saa oireita 5.–6. päivänä tartunnasta. Joillain oireilu voi alkaa vasta 14 päivän kuluttua tartunnan saamisesta.
Hengenahdistus alkaa keskimäärin viisi päivää ensimmäisten oireiden jälkeen.
Nykytiedon mukaan vähintään 81 % tunnetuista koronaviruspotilaista sairastaa vain ”miedon version” taudista. Mieto versio voi olla mitä vain lähes oireettomasta kovaan flunssaan. Tosiasiallinen miedon version sairastavien osuus taudin saaneista on paljon isompi, koska missään maassa ei ole testattu kaikkia ihmisiä.
Sairaalahoitoa tarvitsee uusimpien tilastojen mukaan noin 10–19 % diagnosoiduista. Sairaalaan joutuneista noin 20–30 % tarvitsee tehohoitoa. Tehohoitopotilaista 47–71 % potilaista on tarvinnut hengityskonetta.
Eli jos vain 10 % kaikista sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa, tuhannesta tautiin sairastuneesta noin 100 ihmistä joutuu sairaalaan, heistä keskimäärin 25 tarvitsee tehohoitoa ja noin 15 hengityskonetta.
Sairaalaan joudutaan useimmiten noin 8–9 päivää ensimmäisten oireiden jälkeen. (Lähde)
Pääsääntöisesti sairaalahoitoa ovat tarvinneet riskiryhmiin kuluvat ihmiset, joskin tiedetään myös useampia tapauksia, joissa nuori ja perusterve ihminen on joutunut sairaalahoitoon koronaviruksen takia. Näin ollen kukaan ei voi olla etukäteen varma siitä, miten rajuna hän tulee sairastamaan taudin.
Useimmat toipuvat koronaviruksesta 10–14 päivässä oireiden alkamisesta. Vakavammin sairastuneilla toipuminen voi viedä 3–6 viikkoa ja senkin jälkeen keuhkoihin voi jäädä pysyviä vaurioita. Tautiin kuolleet ehtivät sairastaa tautia 2–10 viikkoa ennen menehtymistään.
Koska taudista toipuminen voi kestää pitkään ja siitä voi jäädä pysyviä vaurioita keuhkoihin, suosittelen myös nuoria ihmisiä tekemään kaikkensa, etteivät he saisi tautia. Mitä pidempään pystyt välttelemään koronavirusta, sitä todennäköisemmin taudin hoito on kehittynyt, sairaaloissa on vapaita hoitopaikkoja ja hyvässä lykyssä tautiin on kehitetty jo rokote.
Ketkä kuuluvat riskiryhmiin?
Tauti voi tulla erityisen rajuna ja jopa hengenvaarallisena seuraaville ihmisryhmille:
Yli 60-vuotiaille (varsinkin miehille)
Diabeetikoille
Korkeasta verenpaineesta kärsiville
Muita sydän- ja verisuonitauteja sairastaville
Astmaatikoille
Muuta kroonista keuhkosairautta sairastaville (esim. keuhkoahtaumatauti)
Reilusti ylipainoisille
Syöpäsairaille
Muille ryhmille joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt tai yleiskunto laskenut
Mitä enemmän sinulla on riskitekijöitä, sitä enemmän sinun kannattaa harkita kotona pysymistä ja kasvokkain tapahtuvien kontaktien välttämistä sen aikaa, kun tauti leviää pahimmillaan.
Valitettavasti vielä ei ole tietoa siitä, miten koronavirus vaikuttaa raskaana oleviin ja sikiöihin. Ensimmäiset koronavirusta sairastavien äitien vauvat ovat jo syntyneet. Näiden äitien vauvoillakin on todettu koronavirus. Koska yhdellä vauvalla todettiin koronavirus pari minuuttia syntymän jälkeen, on todennäköistä että vauva sai sen jo ollessaan äidin vatsassa.
Koska raskaus ja synnytys kuormittaa naisen kehoa eikä ole vielä tietoa siitä miten koronavirus voi vaikuttaa varhaisemmassa vaiheessa olevien sikiöiden kehitykseen, odottavien ja vasta synnyttäneiden äitien kannattaa tehdä kaikkensa sen eteen, että he eivät saisi koronaa odotus- ja lapsivuodeaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa kotona pysymistä ja kasvokkain tapahtuvien kontaktien minimoimista.
Kuinka moni joutuu sairaalaan ja kuolee koronaan?
(Päivitetty 19.3.2020)
Valtioneuvosto on tehnyt omat arvionsa Turun ja Tampereen Yliopiston sekä THL:n tiedoilla ja arvioilla. Muiden maiden ja WHO:n ennusteisiin nähden arviot ovat erittäin optimistisia.
Tartunnan saaneita
Tartuntoja kpl
Sairaalaan
Teholle
Kuolee
20 %
1 080 000
10 800
2 700
1 080
40 %
2 160 000
21 600
5 400
2 160
60 %
3 240 000
32 400
8 100
3 240
Mitä paremmin pystymme ehkäisemään sairauden tarttumista, sitä todennäköisemmin sairaalaan ja teholle joutuvien ja kuolleiden määrät ovat lähellä näitä arvioita.
WHO:n arvion mukaan 100 sairastunutta kohden:
40 saa lievän version (oireeton tai lähes oireeton?)
40 saa rajumman version (keuhkokuumeen)
20 joutuu sairaalaan
5 joutuu tehohoitoon
2 kuolee
WHO:n antaman arvion ja Princess Diamond risteilyaluksella puhjenneen koronavirusepidemian sekä kolmen eri sairaalatilaston perustella ennustan, että Valtioneuvoston tilastot ovat turhan ruusuiset.
Kun Princess Diamond -risteilyaluksella puhkesi koronavirusepidemia, se laitettiin karanteeniin ja kaikki siellä olevat testattiin. 47 % tartunnan saaneista ei saanut edes karanteenin päättymisen jälkeen oireita. Kahdessa eri lähteessä on mainittu että 8 matkustajista olisi kuollut, mutta kaikissa paremmissa lähteissä mainitaan 7 henkilöä, joten olen laskenut tilastot sen mukaan. Vaikka matkustajat olivat vanhempaa väkeä, laivan miehistö ja henkilökunta oli nuorta. Siksi se on jollain lailla vertailukelpoinen vaikkapa Suomen väestöön. Jos arvio heittää johonkin suuntaan, niin yläkanttiin (eli ihan niin monta ihmistä ei kuole).
Tämä ja tämä sairaalatilasto ovat Kiinasta ja tämä Yhdysvalloista. Olen laskenut niistä keskiarvon ja pyöristänyt alaspäin (käytännössä isompaan Kiinan otantaan).
Ennustan että 100 tartunnan saanutta kohden:
47 on (lähes) oireeton
53 saa oireita
12 joutuu sairaalaan
3 joutuu tehohoitoon
1 kuolee
Nämäkin lukemat ovat optimistiset verrattuna WHO:n arvioon, jonka mukaan 2,3 % tartunnan saaneista kuolee. Vertailun vuoksi: Diamond Princess -risteilyaluksella noin 2 % oireita saaneista (1 % kaikista tartunnan saaneista) kuoli.
Alle 50-vuotiaita ihmisiä on kuollut hyvin vähän koronavirukseen. Nuoremmilla tautiin kuolleilla on ollut jokin muu terveysongelma taustalla.
On hyvä huomata, että vaikka nuoremmat ihmiset eivät kuole koronavirukseen, he voivat silti joutua sairaalahoitoon. Esimerkiksi Hollannissa jo yli puolet tehohoitoa tarvitsevista koronaviruspotilaista on alle 50-vuotiaita.
Riski kuolla koronaan kasvaa merkittävästi 70 ikävuoden jälkeen. Seuraavat lukemat kertovat kuinka moni koronadiagnoosin saaneista on kuollut kussakin ikäryhmässä:
Alle 50-vuotiailla riski kuolla on alle 0,5 %.
50-59-vuotiailla riski on 1,3 %
70-79-vuotiailla riski on 8 %
Yli 80-vuotiailla riski on 14,8 %.
Eli yli 80-vuotiaista joilla on diagnosoitu koronavirus 14,8 % on kuollut.
Koska monet kaikkein lievimmistä sairaustapauksista ovat jääneet huomaamatta ja testaamatta, kaikki edellämainitut lukemat ovat erittäin todennäköisesti reippaasti yläkanttiin. Siitä huolimatta on selvää, että koronavirus on ainakin kaksi kertaa vaarallisempi kuin tavallinen flunssavirus.
Kuolemanriskiin vaikuttaa myös se, kuinka nopeasti ja millaista sairaalahoitoa henkilö saa. Esimerkiksi Italiassa liian nopea sairaustapausten nousu johti siihen, että yli 60-vuotiaille ei enää voitu taata pääsyä hengityskoneeseen. Tällöin myös sellaisia henkilöitä kuoli, jotka olisivat voineet pelastua, jos olisivat saaneet parempaa hoitoa.
Suomessa on suhteellisen hyvin hengityskoneita, mutta jos koronavirus iskee myös hoitohenkilökuntaan, voidaan joutua tilanteeseen, jossa ei ole riittävästi osaavia ihmisiä valvomaan ja hoitamaan hengityskoneiden käyttöä.
Siksi on äärimmäisen tärkeää hidastaa taudin leviämistä kaikin keinoin! Eli pitämällä fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin vaikka nämä olisivat oireettomia, välttelemällä väkijoukkoja ja suljettuja tiloja joiden huoneilmaan on voinut joutua koronavirusta, käyttämällä julkisilla paikoilla hanskoja ja pesemällä käsiä ja välttelemällä kasvojen koskettelua.
Miten hallituksen määräykset rajoittavat minua?
70 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat
Jos olet yli 70-vuotias, sinun pitäisi pysytellä mahdollisuuksien mukaan karanteeninomaisissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tapaa niin vähän ihmisiä kasvokkain kuin mahdollista, älä mene paikkoihin joissa on paljon ihmisiä ja pysyttele kotipiirissä.
Saat käydä kaupassa ja apteekissa, mutta olisi parempi että joku toinen kävisi niissä puolestasi ja toisi tarvitsemasi tuotteet kotioven taakse. Saat käydä kävelyllä, mutta kierrä silloin muut ihmiset ainakin parin metrin päästä.
Sinun on määrätty karanteeniin koska:
Emme halua että kuolet koronavirukseen.
Voit tartuttaa koronaviruksen muihin riskiryhmiin kuuluviin ihmisiin (kuten puolisoosi tai ikäisiisi kavereihin).
Jos liian monta ihmistä sairastuu niin pahasti että he tarvitsevat sairaalahoitoa, kaikki apua tarvitsevat eivät ehkä pääse hoitoon.
Vaikka olisit ikäiseksesi poikkeuksellisen hyvässä kunnossa ja tuntisi itsesi parikymppiseksi, olet silti vaarassa saada rajumman version koronaviruksesta, koska enemmän elämää nähnyt immuunipuolustusjärjestelmäsi voi reagoida virukseen eri tavalla kuin nuorempien ihmisten immuunipuolustusjärjestelmä.
Alustavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että varsinkin vanhemmilla ihmisillä koronavirus voi aiheuttaa ”sytokiinimyrskyn” – ylimitoitetun puolustusreaktion joka voi olla hengenvaarallinen.
Et voi mistään tietää miten juuri sinun kehosi reagoi koronavirukseen. Ole siis hyvä ja pysy kotona, jotta sinä, läheisesi ja me muut selviäisimme tästä tautiaallosta ilman turhia kuolemia. Kiitos!
– Saat sieltä suoraan juuri sinun tilanteeseesi sopivat toimintaohjeet.
Jos olet perusterve ja oireesi ovat samaa tasoa tavallisen flunssan kanssa eli kuumetta joka laskee särkylääkkeellä, yskittää, väsyttää jne. pysy kotona kunnes paranet.
Älä kuormita neuvontapuheluita soittelemalla saati mene käymään päivystyksessä vaan etsi mieluummin tietoa esim. THL:n verkkosivuilta tai oman kuntasi tai terveydenhoitopiirisi sivuilta ja somekanavista.
Kannattaa silti ottaa jo terveysasemasi ja sairaanhoitopiirisi päivystysnumerot valmiiksi puhelimeen tai esille siltä varalta että tilasi huononee nopeasti.
Jos kotona ei ole ruokaa tai vessapaperia, pyydä tuttuja tuomaan niitä oven taakse tai tilaa ruoat verkkokaupasta. Monilla paikkakunnilla on syntynyt vapaaehtoisten ryhmiä, jotka voivat auttaa. Katso löytyyko esim. Facebookista omalla alueellasi olevaa ryhmää.
Perusterveiden ihmisten ei tarvitse huolestua vielä lievän hengenahdistuksen takia, joka tuntuu lähinnä kireytenä rintakehässä tms. jos he kokevat saavansa riittävästi happea. Höyryhengitys ja pystyasento auttavat hengittämisessä.
Ranskan terveysministerin mukaan ibuprofeeni (esim. Burana) voi pahentaa tautia. Muiden asiantuntijoiden mielestä ibuprofeeni voi pahentaa ainakin diabetespotilaiden ja korkeasta verenpaineesta kärsivien koronainfektiota. Tämä on kuitenkin teoreettista pohdintaa eikä testattu havainto. Suomalaisen professorin mielestä ibuprofeenin käyttö on OK. Jos asia mietiyttää, käytä parasetamolia (esim. Panadolia).
D- ja C-vitamiini sekä sinkki saattavat tukea parantumista.
Jos kuulut riskiryhmiin (esim. yli 65-vuotias, astma, korkea verenpaine, runsas ylipaino, syöpä, heikentynyt immuniteetti, tupakoitsija) lievempikin hengenahdistus yhdistettynä yli +38 °C kuumeeseen voi antaa aihetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
Olitpa perusterve tai riskiryhmään kuuluva, niin jos hengenahdistuksesi on niin kovaa, että hengittäminen on vaikeaa tai tunnet tukehtuvasi, muutut sekavaksi, sinua huimaa tai kuume ei laske lääkkeilläkään, ota viipymättä yhteyttä terveydenhuoltoon.
Älä mene koskaan suoraan lääkäriin!!!
Et saa mennä etukäteen soittamatta lääkäriin, koska jos sinulla on koronavirus, voit tartuttaa taudin odotushuoneessa ihmisiin, joilla on jokin muu terveysongelma. Pahimmillaan tilanteeseen varautumaton hoitohenkilökunta voi joutua takiasi kahdeksi viikoksi karanteeniin.
Jos kuulut riskiryhmään ja saat yskää ja yli +38 °C kuumetta ja epäilet että olosi voi huonontua nopeasti, soita ensin joko kuntasi neuvontanumeroon tai valtakunnalliseen neuvontanumeroon. Jos sinulla on olemassa oleva hoitokontakti (esim. syöpähoidoissa olevilla syöpäklinikka), soita sinne.
Kaikki neuvontanumerot ovat todella ruuhkaisia, joten älä soita niihin jos olet vain huolissasi ilman että olet vielä (kovinkaan) kipeä vaan etsi ensin tietoa viranomaisten sivuilta.
Jos uskot että tilasi on sen verran paha, että tarvitset lääkärin apua, muttet ole vielä kuolemankielissä, soita ensin joko oman terveyskeskuksesi päivystykseen tai oman sairaanhoitopiirin päivystysapuun.
Esim. Mäntsälässä soitetaan klo 8–18 välillä terveysaseman päivystysnumeroon ja näiden aikojen ulkopuolella HUS:in päivystysavun numeroon 116 117 .
Jos sinä tai läheisesi on hengenvaarassa eli menossa tajuttomaksi, siniseksi tms. soita hätänumeroon 112! Muista kertoa soittaessasi koronaepäilystä!
Tästäkin selvitään
Me suomalaiset selviämme yhdessä tästäkin virusepidemiasta. Suurin osa sairastuneista saa vain kovan flunssan, jos sitäkään. Osa voi onnistua kokonaan välttämään koronaviruksen.
Tällä hetkellä useampi ryhmä ympäri maailmaa kehittää hikihatussa rokotetta. Vaikka koronavirusta ei vielä saataisi kokonaan tukahdutettua maapallolta, voi olla että jo 1–1,5 vuoden päästä meillä on rokote, jolla voidaan suojata riskiryhmään kuuluvat ihmiset.
Lisäksi taudin muut hoitomuodot kehittyvät sitä mukaa kun taudista saadaan lisää tietoa. Niinpä kesäkuussa rajun koronaviruksen sairastava voi saada parempaa hoitoa kuin sen maaliskuussa sairastava.
Mitä paremmin onnistumme pitämään huolta käsien pesusta ja vähintään 1–2 metrin hajuraosta, olemaan koskettelematta kasvojamme ennen käsipesua (ja pesemään kädet heti sen jälkeen), pysymään kaukana isommista väkijoukoista ja suljetuista tiloista joissa on paljon ihmisiä, yskimään hihaan, käyttämään nenäliinoja vain kerran ja pysymään kotona jos me tai perheenjäsenemme saamme oireita, sitä useampi suomalainen välttyy sairaudelta – ja kuolemalta – rokotteita odotellessa.
Alla olevalla videolla puhun vielä siitä, miten diilaan omien koronavirukseen liittyvien pelkojen kanssa.
Mikä merkitys ensivaikutelmalla on? Miksi toiset ihmiset ovat ulkonäkökeskeisempiä kuin toiset? Kannattaako toisen ulkonäköön kiinnittää huomiota – entä omaan ulkonäköön panostaa?
Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee maanantaisin ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.
Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia, varata ajan henkilökohtaiseen valmennukseen ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.
Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.
Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Liitä some-julkaisuun #päivänteoria, niin minä (Katri) voin löytää päivityksesi. Kiitos!
Haluaisitko liittyä kutri.net:in VIP-jäseneksi, mutta haluaisit maksaa sen erissä tai et ole saanut aikaiseksi täyttää jäsenhakemusta?
Tai vielä pahempaa – oletko lähettänyt hakemuksen VIP-jäseneksi jo aikoja sitten, mutta et koskaan saanut vastausta hakemukseesi?
Nyt se käy käden käänteessä, koska olen vihdoin ja viimein onnistunut automatisoimaan ennen (minulle) työlään VIP-jäseneksi liittymisprosessin. Jee!
Automatisaatio – avain onneen?
Kuten ainakin Elämä haltuun -videoita katsoneet tietävät, minulla on menossa automatisointibuumi. Toisin sanoen yritän kehittää järjestelmiä, jotka hoitavat automaagisesti asiat, jotka ovat ADHD-aivoilleni työläitä.
Ensin automatisoin valmennuspuheluiden varausjärjestelmän niin, ettei minun tarvitse tarjota erikseen jokaiselle valmennettavalle valmennusaikoja vaan he voivat itse varata järjestelmän kautta ajan, joka sopii minulle ja heille.
Pakko tunnustaa, että ennen uutta järjestelmää olen jättänyt vastaamatta ihmisten valmennuskyselyihin vain siksi, etten ikinä saanut aikaiseksi katsoa kalenteristani sopivaa aikaa.
Nyt varatut valmennukset vain ilmestyvät automaagisesti kalenteriini (sen lisäksi että saan niistä sähköposti-ilmoituksen). Ja jos valmennettava haluaa pitää puhelun Zoom-videopuheluna, järjestelmä luo automaattisesti puhelun ja laittaa siitä kutsun!
Paransin myös Päivän teoria -kysymysten lähetysjärjestelmää niin, että minun on helpompi nähdä mihin kysymyksiin olen vastannut ja mitkä ovat vielä tekemättä.
Nyt olen päässyt niin pitkälle, että automatisoin VIP-jäseneksi hakemisen. Tähän asti homma on mennyt niin, että VIP-jäseneksi haluavat ovat joutuneet lähettämään minulle hakemuksen, jonka hyväksymisen jälkeen lähetän heille liittymistiedot.
Aivan liian usein hakemukset ovat menneet sähköpostissa ohi silmieni ja aiheuttaneet hirveitä nolotuksen tunteita, kun olen pahimmillaan löytänyt vasta kuukausien päästä etsiessäni tuoreempaa hakemusta. Argh!
Toisaalta moni on kysynyt minulta osamaksumahdollisuutta VIP-jäsenyyksiin ja kirjoituskurssille. En ole suostunut siihen, koska en ole halunnut itselleni lisää vaivaa tsekata onko osamaksut maksettu ajoissa. Nyt sain aikaiseksi liittää sivulleni Klarnan maksujärjestelmän, jonka kautta voit ostaa kaikkia myymiäni tuotteita laskulla (14 päivän maksuajalla) ja osamaksulla!
Olen näistä uudistuksista ihan järkyttävän liekeissä – enkä vähiten siksi, että tein kaikki automaatioon tarvittavien ohjelmien asennukset ja säädöt ihan itse.
Vaikka et juuri nyt halua tai voi liittyä VIP-jäseneksi tai varata valmennuspuhelua, suosittelen miettimään, onko sinun elämässäsi jokin asia, jonka tekeminen tuntuu vaikealta tai tökkii. Voisitko jotenkin automatisoida tehtävän tai saada jonkun toisen tekemään sen puolestasi?
Tässä Päivän teoriassa Katri Manninen kertoo yllättävästä tutkimustuloksesta, jonka mukaan varasuunnitelman laatiminen voi estää onnistumisten. Lisäksi asiaa sivuten juttua siitä, mistä tiedät onko kumppanisi sitoutunut tosissaan suhteeseen ja miten tosissaan parisuhteeseen kannattaa ylipäätään sitoutua.
Tämä päivän teoria on pidetty alunperin Periscopessa 28.1.2016.
Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee maanantaisin ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.
Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia, varata ajan henkilökohtaiseen valmennukseen ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.
Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.
Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Liitä some-julkaisuun #päivänteoria, niin minä (Katri) voin löytää päivityksesi. Kiitos!
