12 merkkiä että ajattelusi taso on laskenut

Alkuperäinen kuva: Ayeceey — kuvan käsittely Pixlr.com 
 

Yksi tärkeimmistä asioista, joita olen viime keväänä oppinut on sen havaitseminen, että välillä ajattelukykyni on rajoittunut ja ajatteluni taso on tavallista alhaisempi.

Tässä alhaisessa tai sulkeutuneessa mielentilassa en pysty enää näkemään isoa kokonaisuutta vaan takerrun pikkuasioihin ja teen niistä elämää suurempia ongelmia. En kykene enää näkemään useita eri ratkaisu- tai selitysvaihtoehtoja: joko en näe yhtään vaihtoehtoa eli tunnen olevani umpikujassa tai olen vakuuttunut siitä, että on olemassa vain yksi ratkaisu, eikä sekään ole kauhean hyvä.

En pysty enää erottamaan selkeästi mikä on oikein ja mikä väärin tai vertailemaan eri vaihtoehtojen hyvyyttä tai huonommuutta. En myöskään kykene lukemaan toisen tunneilmaisuja oikein vaan alan tulkita häntä väärin.

Yleisin ajatus joka tulee mieleen sen jälkeen kun ajattelun taso on taas noussut ja katson taaksepäin mitä hetkeä sitten ajattelin on: ”Mitä mä oikein ajattelin?” On melkein käsittämätöntä miten erilaiselta maailma näyttää alhaisen mielentilan syövereissä kuin korkean mielentilan rauhassa.

Olen myös huomannut, että ajattelun laadun vaihtelu on helpompaa tunnistaa toisesta kuin itsestään. On hämmästyttävää miten jonkun fiksuna pitämäni ihmisen jutut voivat välillä olla kuin keitetystä kaalinpäästä.

Sitä mukaa kun olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota siihen, mikä ajatteluni taso on kullakin hetkellä, sitä enemmän olen herkistynyt huomaamaan milloin oma ja muiden ajattelukyky on jo lähtenyt laskuun. Varsinkin valmennuksen kautta olen todennut, että miten helposti sitä kuvittelee olevansa vielä ihan OK, vaikka oikeasti ajattelun taso on jo laskenut ja maailma muuttunut synkemmäksi paikaksi.

Seuraavassa esittelen joukon merkkejä, joista voit huomata ajattelukykysi lähteneen laskuun:

1. Sinua väsyttää

Voi olla että olet ollut jo pidempään fyysisesti väsynyt, mutta sillä hetkellä kun tulet tietoiseksi väsymyksestä tai uupumuksesta, voit olla varma ettei ajattelukykysi toimi enää täydellä teholla.

2. Sinulla on nälkä

Elimistö reagoi hyvin herkästi laskusuunnassa olevaan verensokeriin mm. kytkemällä paljon energiaa käyttävän otsalohkon pois päältä. Tarvitsemme otsalohkoa mm. itsekuriin, tahdonvoimaan, syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Olennaista ei ole verensokerin kokonaistaso, vaan nimenomaan sen laskusuunta.

Esimerkiksi itse tarjoan valmennustapaamisissa pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä ja kannustan valmennettavaa napostelemaan niitä tapaamisen aikana, jotta hänen verensokerinsa pysyisi tasaisena tai jopa noususuuntaisena.

3. Sinua harmittaa, ärsyttää, hermostuttaa, jännittää, stressaa tai suututtaa.

Nämä tunteet kertovat että kehossasi on käynnistynyt taistele tai pakene -reaktio, joka laskee ajattelusi pelästyneen villieläimen tasolle ja valmistaa sinua taistelemaan tai pakenemaan. Tässä tilassa aivojesi kehittyneimpien osien aktiivisuus vähenee dramaattisesti.

4. Sinua masentaa tai ahdistaa

Myös nämä tunteet kertovat taistele tai pakene -reaktiosta. Jos taistele JA pakene -reaktio käynnistyvät yhtä aikaa, seurauksena voi olla jähmettyminen.

5. Olet toivoton, lohduton, epätoivoinen tai tunnet olevasi umpikujassa

Nämä tunteet kertovat siitä, että otsalohkosi on kytketty pois päältä etkä siksi pysty näkemään vaihtoehtoisia tulevaisuudenvisioita, jotka normaalitilassa olevalla ihmisellä ovat hieman ylioptimistisia. Siinä vaiheessa kun otsalohkon toiminta on alentunut esimerkiksi verensokerin laskun takia, myös muut aivojesi älykkäimmät ja loogisimmat osat toimivat vajaateholla.

6. Sinua pelottaa vaikket ole välittömässä hengenvaarassa

Välittömällä hengenvaaralla tarkoitan tilannetta, jossa joku osoittaa sinua aseella valmiina ampumaan, raivostunut karhu juoksee kita ammollaan sinua kohti, olet tukehtumassa ruoan palaan tai olet juuri menettänyt auton hallintaa liukkaalla tiellä.

Jos koet pelkoa ilman että olet konkreettisessa ja välittömässä vaarassa, silloin pelon tunteen aiheuttavat ajatuksesi, joita ajattelet tulevaisuudesta. Pelon tunne syntyy siitä, että oletat tietäväsi mitä tulevaisuus tuo tullessaan, vaikka on fakta ettei kukaan meistä pysty täydellä varmuudella tietämään sitä. Silloin kun ajattelusi on selkeää, näet helposti ettet voi oikeasti tietää miten asiat menevät — korkeintaan tehdä hyviä arvauksia.

7. Tunnet kiireellisyyden tunnetta tai olevasi paineen alla.

Yhdenkään tehtävän tekeminen viivyttelemättä ei edellytä kiireellisyyden tai paineen tunnetta. Itse asiassa saatat toimia jopa nopeammin ja tehokkaammin, jos keskityt käsillä olevan homman hoitamiseen sen sijaan että miettisit miten kiireellinen tai tärkeä se on. Kiireen ja paineen tunne kertoo jälleen kerran kehosi siirtyneen taistele tai pakene -tilaan, jossa ajattelusi ei enää toimi kunnolla.

8. Olet kiihottunut tai kiihtynyt.

Ei ole sattumaa, että esimerkiksi kiihkeän seksisession huumassa unohdamme käyttää ehkäisyä tai shopatessamme tai pelatassamme kiihkon vallassa päädymme käyttämään enemmän rahaa kuin olimme ajatelleet, koska siinä tilassa ajattelumme taso on taas laskenut.

9. Tunnet tarvetta valehdella, selitellä tai syytellä

Nämä reaktiot ovat merkki siitä, että olet pakene tai taistele -tilassa etkä pysty näkemään suurta kokonaisuutta kunnolla, et kykene samaistumaan toisen ajatusmaailmaan, et näe mikä on oikein ja mikä väärin ja pelkäät että jotain pahaa tapahtuu jos kerrot totuuden.

10. Haluat satuttaa muita tai pahoittaa näiden mielen tai huomaat käyttäytyväsi julmasti ja ilkeästi.

Jo yhdeksän kuukauden ikäiset vauvat tietävät että toisten kiusaaminen on väärin. Kun ajattelumme on selkeää, myös synnynnäinen oikeustajumme toimii normaalisti. Tällöin pystymme myös samaistumaan paremmin toisen tunteisiin ja sitä kautta tuntemaan myötätuntoa muita kohtaan.

11. Lankeat kiusaukseen.

Silloin kun ajattelukykysi on parhaimmillaan, sinun on helppoa muistaa pitkän tähtäimen tavoitteesi ja tehdä niitä edistäviä ratkaisuja. Jos huomaat toimivasi tavalla, joka vaarantaa tai vaikeuttaa tavoitteesi toteutumista ajatellen ”mitä väliä… en mä kuitenkaan saavuta sitä” tai ”mulla oli niin kurja päivä, että olen ansainnut tämän” tai jopa ”mä olen ollut niin hyvä, että voin nyt relata”, ajattelusi taso on taas laskenut.

12. Kehosi tuntuu muulta kuin rennolta, levolliselta, pehmeältä, kevyeltä ja avoimelta.

Joskus olemme niin tottuneita ajattelemaan puoliteholla toimivilla aivoilla, että se voi tuntua jopa normaalimmalta kuin täydellä teholla toimivilla aivoilla ajattelu. Silloin oman ajattelun laatua voi lähteä arvioimaan omaa kehoa kuuntelemalla:

Sumentuneen ajattelun voi tunnistaa siitä, että keho tuntuu jännittyneeltä, kireältä, jäykältä, kovalta, kylmältä tai raskaalta. Rintakehää voi puristaa, kurkkua kuristaa tai niska ja selkäranka tuntuvat jäykistyvän. Vatsanpohja tuntuu kipeältä tai kylmältä. Hengityksesi on pinnallista. Olo voi olla myös sähköinen, levoton tai hermostunut.

Silloin kun ajattelukykymme on parhaimmillaan, olemme niin rennossa ja levollisessa tilassa, että voi tuntua kuin kehomme äärirajat liudentuisivat. Saatamme tuntea olomme energiseksi ja elinvoimaiseksi, mutta samaan aikaan myös levolliseksi ja vakaaksi. Ajattelua ja tekemistä leimaa helppouden ja luontevuuden tunne jopa silloin, kun ratkomme näennäisen monimutkaisia tai isoja kysymyksiä.

Jos äskeisen listan luettuasi sinusta alkoi tuntua siltä, että ajattelukykysi on aina alentunut, se on vain merkki siitä, että olet juuri nyt ajattelusi ei toimi kunnolla. Tosiasiassa olet monta kertaa päivässä täysin kirkkaassa ja selkeässä tilassa. Koska tila on synnynnäinen perustilasi, et kiinnitä siihen välttämättä niin paljon huomiota kuin kurjaan tilaan, joka on hälytystila.

Alentunut ajattelukyky kertoo hälytystilasta. Aivomme on tarkoitettu olosuhteisiin, joissa olemme usein hengenvaarassa. Osa maailman ihmisistä elää yhä tällaisissa olosuhteissa. Niinpä kehomme yliherkkä hälytysjärjestelmä reagoi pienimpäänkin muutokseen, joka voidaan tulkita uhkaksi: verensokerin laskuun, väsymykseen, ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, yllättäviin tilanteisiin ja myös omiin ajatuksiimme.

Hälytystilan ideana on herättää huomiosi. Siksi kurjat ajatukset ja niiden herättämät tunteet tuntuvat fyysisesti voimakkaammilta ja huomiotaherättävämmiltä kuin synnynnäinen perustilamme  mielenrauha ja hyvä olo. Emme välttämättä edes huomaa olevamme kylläisiä ja pirteitä — oletko koskaan kuullut kenenkään sanovan ”en voi keskittyä mihinkään kun oloni on juuri niin sopivan kylläinen ja pirteä”? Sen sijaan nälkä ja väsymys voivat kyllä pilata keskittymiskykysi.

Hälytystilan ideana on mennä pois päältä heti kun hälytys osoittautuu vääräksi eli kun käy ilmi ettemme ole välittömässä hengenvaarassa. Ainoa syy siihen, että jäät pidemmäksi aikaa huonoihin fiiliksiin on se, ettet näe että kyseessä on väärä hälytys vaan yrität alentuneella ajatuskyvylläsi ratkaista ongelmia, jotka useimmiten eivät edes ole todellisia ongelmia. Tästä seuraa lisää ahdistusta ja stressiä, joka pidentää hälytystilaa.

Hyvä uutinen on se, että sisäinen järjestelmämme kytkee hälytystilan pois päältä heti kun sille tarjoutuu siihen tilaisuus: ajatuksesi katkeaa koska sinulle tulee vessahätä, menet syömään, nukut tai jokin yllättävä asia vie huomiosi — tai tajuat olevasi hälytystilassa ja huonon fiiliksesi johtuvan omista ajatuksistasi, joita ajattelet vajavaisesti toimivilla aivoillasi.

Ennen kaikkea sen tajuaminen että olet alentuneessa mielentilassa, jossa ajattelukykysi on heikentynyt auttaa sinua olemaan tekemättä typeriä hazardiratkaisuja ja odottamaan, että ajattelusi taas kirkastuu.

Oma kokemukseni on osoittanut, että parhaimmillaan ajatteluni taso voi nousta parissa minuutissa, kun en ota vakavasti ajatuksia, joita ajattelen silloin kun ajattelukykyni on alentunut. Pahimmillaankin huono fiilis menee ohi viimeistään vartissa, vaikka sen syövereissä se tuntuu päättymättömältä. Jos ajattelukykysi näyttää olevan sitä pidempään alentunut, pidät sitä joko keinotekoisesti alhaalla omilla ajatuksillasi tai sitten et ole kiinnittänyt huomiota niihin hetkiin, kun ajatuksesi olivat välillä kirkkaampia.

Eilen ilmestynyt ensimmäinen Viikon VIP-video ”Rohkeus vs pelottomuus”  sivuaa samaa teemaa. Lue lisää VIP-jäsenyydestä täältä

Haluatko oppia käyttämään tekoälyä tekstin tuottamisessa, käsikirjoittamisessa tai opinnäytetöiden tekemisessä?

Tsekkaa Kurssisivuiltani kurssit.kutri.net esim. Kirjoittajajäsenyys, Opinnäytetyökurssi tai Tekoäly yrittäjän kaverina -kurssi, joilla kaikilla opetan muun hyvän lisäksi tekoälyn käyttöä erilaisten tekstien tuottamisessa.

5 ajatusta aiheesta “12 merkkiä että ajattelusi taso on laskenut”

  1. Kiinnostava juttu! Mulle tulee spontaanisti mieleen, että tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että toisilla ihmisillä on useammin ajattelu alentunut kuin toisilla.
    Voisitko joskus kirjoittaa lisää siitä, miten omilla ajatuksillä ylläpidetään alhaista mielentilaa?

  2. Katri Manninen

    Niin tai toiset ihmiset luulevat että heidän ajattelunsa on kohdillaan silloin kun heidän ajattelukykynsä on alentunut ja jatkavat aktiivisesti ajattelua — sen sijaan että tajuaisivat että ”o-ou, nyt mun ajattelu ei toimi, enpä mieti tätä asiaa enempää nyt vaan teen jotain muuta kunnes ajattelun taso taas nousee, kuten syön, nukun, käyn lenkillä, järjestän kuitit, hoidan rutiiniasioita.”

    Eli alhaista ajattelua pitkitetään yrittämällä ratkaista ongelmia ja miettimällä esim. omaa elämää, itseään, parisuhdettaan jne. silloin kun aivot eivät toimi.

    Sillä hetkellä kun alat nähdä että ”hetkinen, aivoni eivät toimi”, olet jo matkalla ulos alhaisesta ajattelusta.

  3. Joo, mä ajattelin asiaa sitä kautta, että toiset ovat useammin hyvällä tuulella ja toiset taas taipuvaisia pessimismiin, mutta lopulta kai kyse on tuosta mitä itse kirjoitit.

  4. Joskus kyllä on vaikea ajatella mitään,positiivisuus on loikkinut johonkin ja negatiivisuus hyppännyt ruoriin,eli joinakin päivinä se sanonta,helpommin sanottu kun tehty,on niin tosi.Iän myötä oon oppinut katsomaan asioita ja tapahtumia ajan kanssa ja todennut,että hiljaa hyvä tulee ja jos ei hyvä,niin ainakin parempi!Katri osaa sanoa asiat ymmärrettävästi..

  5. Yhdellä tuttavallani on pahoja itsetunto ongelmia ja hänellä on päivittäin kurjia ajatuksia itsestään ja kelpoisuudestaan vanhempana ja ihmisenä. Miten saisin hänet ymmärtämään että nämä ajatukset eivät ole tarpeellisia?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top