Miten ajattelit käyttää elämäsi?

Katrin lempisanontoja on “jotainhan tässä pitää tehdä kuolemaa odotellessa”. Tässä osassa Katri kertoo miksi tämä äkkiseltään ehkä rajulta kuulostava ajatus on hänestä helpottava ja innostava.



Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Kuinka kestää hyvää oloa? (oikea)

Miten kestää tasaista ja hyvää oloa sen jälkeen, kun on tottunut kamppailuun, kärsimykseen tai draamaan? Tässä jaksossa Katri vastaa bulimiasta toipuneelle, jolla on vaikeuksia hyväksyä, että elämässä voi käydä hyvin. Vastauksesta voi olla iloa kaikille meille, jotka joskus pilaamme oman tunnelman vain estääksemme jotakuta muuta tekemästä niin.

Latasin vahingossa nettiin ensin pelkän intron ja näköjään joudun lataamaan koko jakson uusiksi saadakseni oikean version myös Spotifyihin. No, aina oppii uutta.



Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Kuinka kestää hyvää oloa?

(Oikea versio*) Miten kestää tasaista ja hyvää oloa sen jälkeen, kun on tottunut kamppailuun, kärsimykseen tai draamaan? Tässä jaksossa Katri vastaa bulimiasta toipuneelle, jolla on vaikeuksia hyväksyä, että elämässä voi käydä hyvin. Vastauksesta voi olla iloa kaikille meille, jotka joskus pilaamme oman tunnelman vain estääksemme jotakuta muuta tekemästä niin.

(*Latasin vahingossa ensin nettiin pelkän intron, tässä on uusi versio)



Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Miksi flunssassa masentaa?

Miksi flunssassa alkaa helposti ottaa päähän myös asiat, jotka ennen flunssaa eivät vaivanneet? Tässä Päivän teoriassa Katri kertoo miten mielentilat vaihtelevat myös silloin kun olemme ns. huonossa hapessa ja miten asian kanssa voi elää.



Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Voiko omia ajatuksia hallita?

Ensimmäisessä virallisessa Päivän teoria -podcastissa pohditaan sitä, voiko ja tarvitseeko omia ajatuksia hallita.

Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet.

Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa bogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Tervetuloa kuuntelemaan Päivän teoria -podcastia!

Olen tehnyt Päivän teoria -videoita sosiaaliseen mediaan jo marraskuusta 2015. Viimeisen vuoden aikana yhä useampi on pyytänyt että julkaisisin teorioita myös podcast-muodossa. Tänään toiveistanne tulee totta!

Tässä johdantojaksossa kerron vähän podcastin taustoista, millä asenteella olen tekemässä podcastia ja mitä toivon että sinä saat irti tästä podcastista.

Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet.

Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa bogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

44 asiaa jotka ovat parantaneet elämäni laatua

Täytän tänään huikeat 44 vuotta, mikä numerona tuntuu jotenkin tyylikkäämmältä kuin 43. Juhlan kunniaksi haluan jakaa kanssasi ikävuosieni verran asioita, jotka ovat parantaneet elämäni laatua. Tämän vuoden tavoitteenani on nimittäin tehdä vähintään 365 pientä muutosta kotiini, toimintamalleihini ja ylipäätään elämääni.

1. Maalle muutto

Vaikka oman kodin remontointi oli monin tavoin raskasta  ja maalla asuminen ei ole ainakaan pienentänyt kuukausibudjettia siitä mikä se oli kun asuimme Puu-Vallilassa (kiitos Carunan sähkönsiirtomaksujen), elämänlaatu on vähintään tuplaantunut.

Ensinnäkin luonnon läheisyys tekee hyvää ADHD-aivoilleni ja omakotiasuminen sopii paremmin minulle ja äitinsä äänentasot perineille lapsilleni. Se, että lapset nukkuvat nyt omassa huoneessaan eivätkä enää samassa huoneessa minun ja puolisoni kanssa, on mahdollistanut täysien yöunien nukkumisen.

Muutimme kylään, jossa vietin lapsuuteni ja jossa tällä hetkellä asuvat molemmat vanhempani puolisoineen, 3/4 sisaruksestani perheineen sekä vanhoja ja uusia ystäväperheitä. En voi kuvitella vahvempaa turvaverkkoa, kuin mitä tässä kylässä olevat ihmissuhteet ovat meille antaneet.

2. Opiskeleminen

Rakastan yli kaiken oppia uusia asioita. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut kasvaa maassa, jossa koulutus on käytännössä katsoen ilmaista. Vaikka en valmistunut Helsingin sihteeriopistosta (joka jo 1996-1998 oli osa Helia-ammattikorkeakoulua), käytän lähes päivittäin siellä omaksumiani Excel-, Word- ja asiakirjamallitaitojani. Opinnot taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolla ovat auttaneet minua ehdottomasti eteenpäin urallani käsikirjoittajana ja nyt haluan palata kouluun joko professoriksi tai vähintään tohtoriopiskelijaksi. Valmentajakoulutus Jenkeissä räjäytti tajuntani enkä tiedä missä henkisen ojan pohjalla olisin ilman sitä.

3. ADHD-diagnoosi ja lääkitys

Sain ADHD-diagnoosin vasta vähän alle 40-vuotiaana. Aiemmin luulin vain olevani boheemi — sitten sain lapset ja tajusin etten ihan oikeasti selviä monista asioista samalla tavalla kuin muut ihmiset.

Diagnoosini on auttanut minua etsimään rohkeammin toimintamalleja, jotka sopivat juuri minulle. Minulle hyvin sopivan metyylifenidaatti-lääkityksen ansiosta en enää itke aamuisin kun lasten saaminen ulos talosta tuntuu mahdottomalta (se on helppoa).

Voi olla, että lasten kasvaessa ja arjen pyörittämisen helpottuessa jätän taas lääkityksen useammin pois, sillä se hankaloittaa hieman luovaan tilaan menemistä, mutta tässä elämänvaiheessa olen kiitollinen siitä, että saan “larpata normaalia” varsinkin arkiaamuisin.

4. Applen tietokoneet

Ensimmäinen Applen tietokone tuli perheeseemme 1989. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ensimmäisen oman kannettavan tietokoneen sain joskus 1990-luvun puolessa välissä. Elämässäni on sen jälkeen ollut ehkä yhteensä 7 viikkoa kun olen ollut ilman konetta — eräillä ulkomaanmatkoilla ja muutaman kerran kun olen mm. pudottanut tietokoneen ja joutunut odottamaan sen korjausta.

Olen joutunut aika ajoin käyttämään Microsoft Windowsia pyörittäviä koneita mm. koulussa ja työpaikoilla, mutta se on aina ollut varsinaista tervanjuontia. Siksi uskon että nimenomaan Applen tietokoneiden käyttö on parantanut elämänlaatuani.

5. Kielitaito

Osaan Suomen lisäksi ihan poikkeuksellisen hyvin englantia, koska mm. olen asunut pari vuotta Kaliforniassa. Lisäksi ymmärrän varsin hyvin saksaa, koska olin vaihto-oppilaana Itävallassa 1992-93. Ruotsin puhuminen on välillä haastavaa, mutta luen sitä — ja siinä ohessa myös norjaa ja tanskaa — varsin sujuvasti. Italialla pärjään ihan OK tavallisissa arkitilanteissa ja kiitos neljän vuoden ranskan opiskelun, olen todistettavasti osannut mm. varata ranskaksi hotellihuoneita. 🙂 Lisäksi olen opiskellut jonkun kurssin viroa, espanjaa ja japania. Haaveilen että mulla olisi jossain välissä aikaa tutustua venäjään ja mandariinikiinaan.

Uuteen kieleen sukeltaminen antaa aina fiiliksen siitä, että olen avaamassa oven johonkin uuteen maailmaan.

6. Ulkomailla asuminen ja oleilu

Edelliseen liittyen koen erinäisten ulkomailla viettämieni aikojen nostaneen elämänlaatuani. Omakohtainen kokemus arjesta Itävallassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa, pidemmät reissut Sveitsiin, Thaimaahan ja Brasiliaan ja lukemattomat lyhyemmät pyrähdykset eri Euroopan maihin ovat auttaneet ymmärtämään paremmin myös omaa maata ja kulttuuria.

Esimerkiksi joka kerta julkisessa vessassa bidee-suihkua käyttäessäni mielessä käy, miten onnekkaita me suomalaiset olemmekaan, kun ei tarvitse läträtä menkka-aikaan vesipullojen kanssa vessassa saadakseen olon raikkaammaksi.

7. iPhone

En tiedä tarvitseeko tätä edes selittää. En mene oikeastaan mihinkään ilman iPhonea. Ilman sitä en muistaisi mitään, olisin aina paljon pahemmin myöhässä enkä olisi oppinut edes neljäsosaa siitä, mitä olen oppinut vuoden 2005 jälkeen.

8. Äänikirjat

Onnistuin vetämään itseni niin pahasti piippuun vuoden 2005 lopussa, että siitä hieman toettuani huomasin kauhukseni etten jaksanut enää lukea kirjoja. Siis minä, joka olin aina ollut tunnettu himolukija.

Onneksi löysin pian äänikirjat eli Audible.com:in, jonka asiakas olen ollut siitä saakka. Nykyään jaksan taas lukea kirjoja, mutta lapsiperhearjen keskellä on vaikea löytää muutamaa tuntia uppoutua jonkin kirjan maailmaan. Kiitos äänikirjojen, olen sivistänyt itseäni viimeisen 13 vuoden aikana sadoilla loistavilla tietokirjoilla ja muistelmilla.

Viimeksi sain kuunneltua loppuun Michelle Obaman muistelmat, jotka hän luki itse — koin, että äänikirjana kirja oli enemmän kuin mitä se olisi ollut, jos olisin lukenut kirjan.

Nyt kuuntelussa on Carlo Rovellin The Order of Time, jonka jumalaisen ihanalta kuulostava Benedict “Hottis-Sherlock Holmes” Cumberbatch lukee niin hienosti eläytyen, että välillä huomaan kuuntelevani enemmän hänen ääntään kuin sanoja joita hän lukee.

ADHD-ihmisenä saan lainata myös äänikirjoja suomalaisesta Celia-kirjastopalvelusta, ja siksi esimerkiksi sain kuunneltua Timo Honkelan hienon Rauhankone-kirjan muutamassa päivässä — sen sijaan että olisin yrittänyt lukea sitä niinä harvoina hetkinä, kun en töiden jälkeen aja autolla, tee kotitöitä tai pidä lapsia silmällä.

Tässä on eräitä kirjoja, jotka ovat selkeästi parantaneet elämääni:

9. Carol Tavris, Elliot Aronson: Mistakes were made but not by me — auttoi näkemään miten harhaisia me kaikki olemme. Eli miten muistimme ja havaintokykymme pettää meitä ihan jatkuvasti.

10. George Pransky: The Relationship Handbook — auttoi ymmärtämään parisuhteiden dynamiikkaa ja sitä, miksi on parempi keskittyä siihen mikä parisuhteessa toimii kuin siihen mikä ei toimi ja miksi kannattaa olla hiljaa huonolla tuulella.

11. Byron Katie: I Need Your Love, Is That True?: How to Stop Seeking Love, Approval, and Appreciation and Start Finding Them Instead — todellakin takoi kalloon että “se joka toista haukkuu on itse se”.

12. Malcolm Gladwell: Blink: The Power of Thinking Without Thinking — olen aina tiennyt alitajuisen ajattelun voiman ja tämä kirja teki siitä tietoisemmaksi.

13. Louise L. Hay: You can heal your life — kuuntelin tämän kirjan silloin joskus 2006 kun oli vaikeaa ja se auttoi pistämään asioita oikeaan perspektiiviin ja antoi uskoa ja toivoa elämään kun kaikkein eniten tarvitsin sitä.

14. Kathleen Nadeau, Judith Kolberg: ADD-Friendly Ways to Organize Your Life — yksi parhaita ADHD-ihmisten elämänhallintaa käsitteleviä kirjoja. Tärkeä vinkki: ADHD-ihmiset pystyvät yleensä tekemään paremmin töitä, kun joku toinen on samassa huoneessa tekemässä töitä (ns. body double).

15. Kelly McGonigal Ph.D.: The Willpower Instinct: How Self-Control Works, Why It Matters, and What You Can Do to Get More of It — paras perusteos itsekurista, joka antoi paljon uusia näkökulmia siihen milloin itsekuri toimii (ja milloin ei).

16. Charles Duhigg: The Power of Habit: Why We Do What We Do in Life and Business — Tämän kirjan tärkein ja edelleen hyödyllinen pointti on se, että jokaisessa automaattiohjauksella suoritetussa tavassa on alkusysäys, itse toiminta ja lopuksi palkinto. Helpoin tapa muuttaa tapoja on kokeilla muuttaa toimintaa alkusysäyksen ja palkinnon välissä.

17. Gary Chapman: The Five Love Languages: The Secret to Love That Lasts — sen ymmärtäminen että kumppani saattaa ilmaista rakkauttaan esim. rakkauden pienillä teoilla sanojen sijaan, voi vähentää väärinkäsityksiä ja kitkaa.

18. Lisa Feldman Barrett: How Emotions Are Made: The Secret Life of the Brain — kaikki mitä luulet tietäväsi tunteiden synnystä on todennäköisesti väärin. Esim. suru EI OLE UNIVERSAALI TUNNE! Lue kirja niin ymmärrät mitä tarkoitan. Auttoi ymmärtämään taas paremmin tunteita.

19. Michael Breus: The Power of When: Discover Your Chronotype – and the Best Time to Eat Lunch, Ask for a Raise, Have Sex, Write a Novel, Take Your Meds, and More — luulin olevani iltavirkku “susi”. Oikeasti olenkin tylsästi valtaväestöön kuuluva karhu, joka ei herää kauhean aikaisin mutta ei jaksa valvoa niin pitkään kuin yökyöpelit. Tämä kirja auttoi tiedostamaan paremmin omat energiatasojen vaihtelut.

20. Bill Burnett, Dave Evans: Designing Your Life: How to Build a Well-Lived, Joyful Life — tää kirja antoi mulle viime kesänä vastauksia, joita olin etsinyt useamman vuoden ajan. Ilman sitä en olisi hakenut käsikirjoituksen professoriksi (opetusnäyte ja haastattelu on tulevana perjantaina 11.1.2019, valinta tapahtunee joskus huhtikuussa 2019).

21. Mel Robbins: The 5 Second Rule: Transform your Life, Work, and Confidence with Everyday Courage — tämä kirja teki tietoisemmaksi siitä, miten helposti jätän tarttumatta toimeen, kun voisin vain laskea 54321 — toimi!

22. Podcastit

Aina en jaksa tai voi keskittyä kuuntelemaan tiivistä asiatekstiä. Silloin podcastit, joissa haastatellaan kiinnostavaa tyyppiä, toimivat parempana seurana (esim. kaupassa). Käytän podcastien kuunteluun Overcast-appia, joka ei ole täydellinen, mutta erittäin hyvä kuitenkin.

Tässä on podcasteja, joista saamillani vinkeillä ja tsempeillä olen onnistunut tekemään parempia valintoja:

23. The Tim Ferris Show — biohakkerien biohakkeri haastattelee kiinnostavia ihmisiä. Lähes jokaisesta haastattelusta jää jotain hyödyllistä käteen.

24. A Slob comes clean — ihan loistava vertaistukipodcast, jota pitää diagnosoimaton ADHD-sottapytty, joka ON saanut elämänsä haltuun. Hauskaa läpänheittoa ja aidosti toimivia vinkkejä.

25. Ben Greenfield Fitness — liikuntaan, ravintoon, biohakkerointiin jne. liittyviä haastatteluja ja vinkkejä. Välillä jutut menee vähän överiksi ja hihhulitasolle, mutta silti täältä on tarttunut useampi hyvä vinkki käyttöön.

26. ADHD Experts podcast — tämä on mielestäni hyödyllisin ADHD-podcast, vaikka on niitä muitakin hyviä. Sitä pitää ADDitude-lehden toimitus. Olen poiminut podcastista vaikka mitä hyviä vinkkejä ja ajatuksia oman ADHD:n kanssa diilaamiseen.

27. Akimbo: A podcast by Seth Godin — Seth on ehkä maailman viisain mies, ainakin mitä tulee markkinointiin, uuden luomiseen ja myymiseen. Lähes joka osa saa näkemään maailman jotenkin uudessa valossa.

28. Pivot with Kara Swisher and Scott Galloway — tämä podcast käsittelee lähinnä teknologiabisnestä, startupeja ja josasin määrin Jenkkien politiikkaa. Se on parantanut elämääni viime aikoina ainakin niin, että olen kuolla nauruun tätä kuunnellessa. Rakastan muutenkin Kara Swisherin tekemiä haastatteluja, koska nainen kysyy suoraan ja tuntuu olevan oma itsensä (sen toinen podcast on Recode Decode)

29. Secrets of the most productive people — tämä Fast Companyn podcast on hyvin tuotettu, hauska ja siellä on hyviä vieraita, joilta tulee käytännössä aina jotain kiinnostavia käytännön vinkkejä oman toiminnan optimointiin.

30. The Teach Better podcast — sen jälkeen kun hain käsikirjoituksen professuuria, olen sukeltanut pedagogiikan ihmeelliseen maailmaan. Tämä on kymmenistä kuuntelemistani opettamista käsittelevistä podcasteista suosikkini. Sympaattiset juontajat, hyviä haastatteluja. Koska en ollut ennen opiskellut pedagogiikkaa, olen saanut paljon uutta niin tästä kuin muistakin alan podcasteista (yms.)

31. Scriptnotes Podcast — on suosikkini käsikirjoituspodcasteista. Ammattikäsikirjoittajien John Augustin ja Graig Mazinin podcastista saa usein uutta potkua omaan kirjoittamiseen ja muistutuksia siitä mihin kannattaa kiinnittää huomiota omassa kässärissä.

32. Kymmensormijärjestelmä

Käsikirjoittamisesta tuli mieleen kymmensormijärjestelmä, joka on ollut ehdottomasti yksi tärkeimmistä ja eniten elämääni positiivisesti vaikuttaneista taidoista. Olisin halunnut mennä valinnaisille ATK-tunneille opiskelemaan MsDOS-järjestelmän käyttöä yläasteella 1980-luvun lopussa, mutta äiti pakotti valitsemaan kymmensormijärjestelmän. Äiti oli oikeassa.

33. ReMarkable-sähkömuste-kirjoitusalusta

En ole keksinyt vieläkään miten kutsuisin suomeksi kuukausi sitten hankkimaani ReMarkable-tablettia. Käytännössä se on siis sähköinen “muistilehtiö”, johon voin kirjoittaa erikoiskynällä niin kuin kirjoittaisin paperille.

Tämä laite on parantanut elämänlaatuani enemmän kuin mikään muu juttu viimeisen vuoden aikana.

Ensinnäkin käsin kirjoittaminen auttaa todistetusti muistamaan enemmän kuin koneella kirjoittaminen.

Laite muuntaa suhteellisen hyvällä onnistumisprosentilla mun käsinkirjoittaman tekstin tällaiseksi koneellakirjoitetuksi tekstiksi. Lisäksi voin tallentaa kirjoittamani muistiinpanot pdf-tiedostoina tai png- ja svg-kuvina. ReMarkablen ansiosta kirjoitan säännöllisemmin päiväkirjaa kuin ennen ja löydän helpommin mun muistiinpanot, jotka tätä ennen olivat useassa eri muistikirjassa ja usein vaativat vielä erikseen koneelle kirjoittamista, jos ne piti lähettää eteenpäin.

Kyseessä ei ole mikään halpa laite, mutta jos mun pitäisi valita iPadin ja ReMarkablen välillä, valitsisin ReMarkablen.

34. iPad

Mistä päästäänkin hienosti iPadiin, joka on myös parantanut elämänlaatuani. Minulla ei ole iPadilla some-appeja, joten kun laitan illalla kännykän pois ja siirryn tekemään iltalukemiset jne. iPadilla, en enää retkahda “ihan vaan nopeasti” katsomaan kolmea tuntia somepäivityksiä.

Hoidan iPadilla myös ekat aamutoimet — päivän meditaation ja suunnittelun.

Tässä ovat tärkeimmät/rakkaimmat iPhone/iPad-ohjelmat, joita käytän päivittäin:

35. Calm app — opetti meditoimaan joka aamu

36. Sorted 3 — auttaa suunnittelemaan tehtävät ja päivät automaagisesti.

37. OP-mobiili — minulla on korttinumero niin monessa suoraveloituspaikassa ja nettikaupassa, että riski sen tietojen pöllimiseen on suuri. Siksi siirrän korttitilille rahaa aina vain seuraavien ostosten verran.

Tämä vähentää myös turhanpäiväistä tuhlaamista, koska se pakottaa miettimään paljonko rahaa haluan käyttää (ja katsomaan paljonko tileillä oikeasti on rahaa).

OP-mobiilin ansiosta olen myös oppinut maksamaan laskuja ajoissa, kun sillä laskujen maksaminen on niin naurettavan helppoa.

38. eKirja-apit Kindle ja Applen Kirjat (ibooks) — mahdollistavat kirjojen lukemisen ns. lennossa. Tai siis nimenomaan lennossa. Luin taannoisella Sardinian reissulla pari kirjaa sähköisessä muodossa — ilman näitä eKirja-appeja ne olisivat jääneet lukematta.

39. Dropbox — on oikeammin palvelu. Muutaman kerran kovalevyjä rikkoneena olen laittanut tärkeimmät jutut kopioitumaan Dropboxiin (sen lisäksi että otan ne turvakopoina toiselle kovalevylle). Dropbox on luotettavampi kuin Applen iCloud ja on monet kerrat pelastanut tilanteessa, jossa olen jättänyt tietokoneen kotiin ja tajunnut tarvitsevani jotain tietokoneella kirjoittamaani filettä.

40. Fitbit versa

Sain Fitbit Versan lahjaksi veljeltä ja hänen vaimoltaan. Tämä on ehkä kuudes Fitbitin aktiivisuusranneke joka minulla on ja ehdottomasti paras niistä (tosin Charge 2 oli myös superhyvä). Tämä toimii minulla paitsi aktiivisuustrackerina, joka kannustaa liikkumaan, niin on myös älykello, joka auttaa ehtimään ajoissa paikkoihin, kertoo tulevista puheluista ja tekstareista ja seuraa unta melko luotettavasti.

41. Oura-sormus

Fitbit Versan lisäksi seuraan uniani ja ennen kaikkea palautumistani Oura-älysormuksellani. Oura on huonompi tunnistamaan koska alan nukkua kuin Fitbit, mutta arvioi mielestäni paremmin syvän unen määrän kuin Fitbit (joka yleensä aliarvoi sen). Ourassa pidän siitä, että sen iphone-app kehoittaa lempeästi tekemään parempia valintoja ja mielestäni on myös vaikuttanut käytökseeni.

42. Kirkasvalo

Mikään ei ole vaikuttanut niin positiivisesti talviini kuin orjallinen kirkasvalon tuijottaminen joka aamu heti herättyäni.

Kiitos ahkeran valohoidon ja optimoidun lisäravinne-patteriston, olen ollut tänä talvena henkisesti paljon pirteämpi ja parempikuntoinen kuin aiempina vuosina.

43. Punavalo

Näin pari vuotta sitten Snapchatissa, kuinka tuttavani, jonka upeaa ihoa olin aina ihmetellyt, esitteli punavalolaitettaan (Red Light Therapy Device).

Googlasin heti mistä on kyse ja kävi ilmi, että alunperin Nasan kehittämästä systeemistä, joka satojen tutkimusten mukaan mm. auttaa haavojen parantumisessa ja ihon uusiutumisessa. Eka punavalolaite jonka hankin oli melko heikkotehoinen kiinalainen kauneuslaite, joka vaati pitkän hoitoajan (siis kerralla) tulosten saamiseksi.

Sittemmin olen hankkinut redlightman.com:ista Red Light Mini -laitteen, jossa on kolmea eri punavalotaajuutta. Käytän sitä lähes päivittäin kasvojeni ihon kaunistamiseen (vähentää ryppyjä ja finnejä), mutta myös satunnaisten aftojen, haavojen jne. hoitoon. Laite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta toimii siis ihan kunnon kliinisten kokeiden perusteella. Sitä käytetään Suomessa julkisella puolella mm. syöpää sairastavien lasten sytostaattihoidosta saamien suuhaavaumien hoitoon.

44. Parisuhde ja äitiys

Olen ollut puolisoni (joka on myös lasteni isä) kanssa jo yli 10 vuotta ja äiti yli 9 vuotta. Vaikka on varmasti hetkiä, jolloin en todellakaan ole sitä mieltä, että parisuhde saati äitiys parantaa elämäni laatua, niin isossa mittakaavassa molemmat ovat tehneet minulle hyvää.

Ne ovat pakottaneet minut kasvamaan vastuullisemmaksi ja harkitsemaan enemmän tekemisiäni, opettelemaan siistimmäksi ja järjestelmällisemmäksi ja kehittämään rutiineja. Olen samalla oppinut olevani sitkeämpi ja kestävämpi, kuin mitä luulin olevani. En tiedä olisinko niin “aikuinen” kuin mitä olen nyt ilman tätä parisuhdetta ja äitiyttä. Tuskinpa vain.

Niin että hyvää syntymäpäivää vaan minulle! Tästä on hyvä jatkaa sitten taas seuraavat 44 vuotta tai vastaavat tiedot.

Onko lapsen ADHD vanhempien vika?

Eräässä suositussa blogissa oli juttu, jossa provosoivaan tyyliin esiteltiin eri tahojen mielipiteitä siitä kuinka “ADHD ja muut tarkkaavaisuushäiriöt johtuvat huonosta vanhemmuudesta, huonosta kasvatuksesta sekä oloista ja vuorovaikutuksesta kotona, uskovat monet.”

Mommy Be Good kirjoitti juttuun oman vastauksensa. Tässä on minun vastaukseni.

Ensinnäkin: ADHD on suomeksi tarkkaavuushäriö (ilman ais:ta).

Toiseksi: tarkkaavuushäiriö ei johdu vanhemmuudesta, mutta se on seurausta vanhemmista.

Tarkkaavuushäiriö on vahvasti periytyvä neurologinen ominaisuus. Se on periytyvämpi piirre kuin pituus.

Jos lapsella on ADHD, vähintään yhdellä hänen biologisista vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on tarkkaavuushäiriöön viittaavia piirteitä.

Toisin sanoen jos toiselta vanhemmista ei tule ADHD-geenejä, lapselle ei tule tarkkaavuushäiriötä vaikka kotiolot olisivat kuinka paskat.

Ehkä sinäkin tunnet vaikeissa oloissa kasvaneita ihmisiä, jotka ovat aina ajoissa, pitävät kodin järjestyksessä ja ovat tehokkaita ja täsmällisiä?

Myös ns. hyvissä kotiolossa kasvaneilla ihmisillä esiintyy tarkkavuushäiriötä. Toisaalta saman perheen lapsilla ei välttämättä ole ADHD:ta vaikka kasvuympäristö on sama.

Kaikki tämä olisi mahdotonta, jos huonot kotiolot “aiheuttaisivat” tarkkaavuuden ongelmat.

Aivokuvauksista tiedetään, että kun ADHD-ihminen yrittää keskittyä tahdonvoimalla, hänen aivonsa aktivoituvat eri tavalla kuin ns. neurotyypillisten ihmisten aivot.

Tämä johtuu siitä, että ADHD-ihmisten aivokemia toimii tutkitusti toisella tavalla kuin muiden ihmisten aivokemia. ADHD-ihmisten aivojen rakenteessa näyttää olevan myös tiettyjä synnynnäisiä eroja.

Tarkkaavuushäiriöisen toiminnanohjausjärjestelmä eli “sisäinen sihteeri” toimii eri tavalla kuin valtaväestöllä.

Tarkkaavuushäiriöisen huomio kiinnittyy muita herkemmin asioihin, jotka ovat uusia, yllättäviä, erilaisia tai jännittäviä. Hänen on vaikeampi pitää tahdonvoimalla huomionsa asioissa, jotka ovat tuttuja ja tylsiä — varsinkin silloin kun huomiosta on kilpailemassa jotain kiinnostavampaa.

Tarkkaavuushäiriöiset hahmottavat myös aikaa eri tavalla kuin neurotyypilliset. Heille asiat tapahtuvat joko nyt tai ei-nyt. Eli tarkkaavuushäiriöisen näkökulmasta ei ole juurikaan eroa sillä tapahtuuko asia huomenna tai vuoden päästä — olennaista on, että se ei tapahdu juuri nyt.

Myös heidän työmuistinsa on yleensä keskivertoa lyhyempi eli he pystyvät esimerkiksi muistamaan kerralla lyhyempiä numerosarjoja kuin neurotyypilliset ihmiset.

Tarkkaavuushäiriöisten impulssikontrolli on luonnostaan huonompi kuin neurotyypillisillä ihmisillä, mikä ilmenee usein möläyttelynä, keskeyttämisenä ja siten, että henkilö toimii ennen kuin ajattelee seuraamuksia.

Toisaalta tarkkaavuushäiriöisillä on kyky mennä ns. ylikeskittymistilaan, jossa he eivät näe eivätkä kuule mitä ympärillä tapahtuu, koska heidän koko huomionsa on asiassa, joka kiinnostaa heitä.

Oikeanlaisella kasvatuksella, elintavoilla ja toimintaympäristöllä voidaan kyllä vaikuttaa siihen, miten tarkkaavuushäiriö ilmenee ja miten paljon se vaikeuttaa  — tai jopa edistää — elämää.

Esimerkiksi aikuinen tarkkaavuushäiriöinen, joka saa tehdä kiinnostavaa työtä ja joka on delegoinut kaikki tylsät työt muille, voi olla huippumenestynyt kirjailija kuten äitini Kirsti Manninen eli Enni Mustonen (tai minä), uraauurtava miljardööri kuten sir Richard Branson tai Ikean perustaja Ingvar Kamprad, laulajatähti kuten Justin Timberlake,  näyttelijä kuten Channing Tatum ja Emma Watson, huippu-urheilija kuten olympiavoittaja-uimari Michael Phelps, suorapuheinen toimittaja ja tv-tähti kuten Jenny Lehtinen tai suosittu tube-tähti kuten Deata tai Tuure Boelius.

Joskus muista neurologisista poikkeamista kärsivillä, aivovamman saaneella tai jopa kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai raudanpuutteesta kärsivillä voi olla tarkkaavuushäiriötä muistuttavia oireita, mutta tällöin kyse ei ole varsinaisesta tarkkaavuushäiriöstä.

Tarkkaavuushäiriön periytyminen ei ole täysin suoraviivaista, sillä sen ilmenemiseen vaikuttaa nykytiedon mukaan useampi geeni ja mahdollisesti myös se, miten kyseiset geenit aktivoituvat raskausaikana ja jopa synnytyksen yhteydessä.

Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa vastasyntyneiden napanuorasta otetusta verinäytteestä tutkittiin heidän DNA:nsa metylaatio ja huomattiin, että sillä miten eri geenien DNA oli aktivoitunut heti vastasyntyneenä oli yhteys siihen, miten paljon heillä ilmeni 6-vuotiaana tarkkaavuuden ongelmia.

Sen sijaan synnytyksen jälkeisillä tapahtumilla ei näytä olevan vaikutusta ADHD:n syntyyn — ainoastaan oireiden suuruuteen.

Mistä tämä tiedetään? Muun muassa kaksoistutkimuksista, adoptiotutkimuksista ja erilaisista aivokuvausta hyödyntävistä tutkimuksista.

Väärinkäsitys siitä, että ADHD johtuisi huonosta kasvatuksesta tai kaoottisista kotioloista johtunee siitä, että tarkkaavuushäiriön lapselleen periyttäneellä ADHD-vanhemmalla voi olla vaikeuksia pitää koti järjestyksessä ja kiinni rutiineista. Joskus ADHD-ihmiset, joilla ei ole diagnoosia eikä siksi ymmärrystä omista erikoispiirteistään, “lääkitsevät” ADHD:ta päihteillä.

Väärinkäsitys siitä, että koululaisten ADHD-diagnoosien määrä on lisääntynyt koska nykylapset nukkuvat vähemmän ja käyttävät älylaitteita, on myös pielessä.

On totta, että jos kuka tahansa ihminen nukkuu liian vähän, hänen tarkkaavuutensa kärsii ja varsinkin monista lapsista tulee väsyneenä levottomia.

Liian vähän nukkuvat ADHD-ihmiset ovat vieläkin hajamielisempiä, impulsiivisempia ja usein myös fyysisesti levottomampia väsyneenä kuin mitä he ovat pirteinä.

Se, että ADHD-ihmisillä on tutkitusti enemmän uniongelmia mm. poikkeavan melatoniinituotannon takia, ei ainakaan helpota riittävien yöunien saamista. Älylaitteiden ja telkkarin tuijottaminen myöhään illalla viivästyttää melatoniinin tuotantoa entisestään.

Mutta jos laitat neurotyypillisen lapsen ja tarkkaavuushäiriöisen lapsen valvomaan yhtä paljon, neurotyypillisen lapsen käytös ei riitä täyttämään tarkkavuushäiriön kriteereitä. Tarkkavuushäiriöinen on tarkkaavuushäiriöinen vaikka nukkuisi kuinka paljon.

Tarkkaavuushäiriön diagnosointi on ainakin Suomessa pitkä ja tarkka prosessi, jonka aikana ADHD-epäilty tutkitaan eri testein, haastatteluin ja usein myös opettajien ja läheisten haastatteluin.

Tarkkaavuushäiriötä näyttää olevan useampaa eri lajia ja on mahdollista, että joskus tarkkaavuushäiriödiagnoosi annetaan ihmiselle, jolla on jokin muu neurologinen poikkeama (esim. aistiyliherkkyyttä).

Suurin syy siihen, että Suomessa tehdään nykyään ADHD-diagnooseja enemmän kuin ennen on se, että ennen niitä tehtiin liian vähän.

Nykytiedon mukaan kaikissa väestöissä ADHD:ta ilmenee noin 5-7 % väestössä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos luokassa on 20 oppilasta, tilastollisesti heistä noin 1–2 on tarkkaavuushäriö.

Jos samalla paikkakunnalla asuu enemmänkin saman ADHD-suvun jäseniä, tosiasiallinen tarkkaavuushäiriöisten määrä paikallisessa koulussa voi olla tätäkin suurempi.

Esimerkiksi minä, jolla on klassinen tarkkaavuushäiriö ilman hyperaktiivisuutta, pääsin peruskoulun läpi ilman, että kukaan epäili mitään.

Näin siitä huolimatta, että olin koulusta poissa ala-asteelta lähtien joka vuosi noin 200 tuntia — ihan vain siksi, etten viihtynyt koulussa.

Tunneilla olin joko ihan poissaoleva tai niin yliaktiivinen, että muut ärsyyntyivät kyselyistäni tai minut heitettiin ulos luokasta. Kouluajan jälkeen järjestin elämäni niin, että ADHD oli minulle enemmän hyöty kuin haitta.

Kukaan suvussani ei tullut ajatelleeksi, että minulla olisi ADHD, koska olin niin samanlainen kuin äitini, veljeni, isoisäni ja monet muut sen puolen sukulaiset.

Vasta lasten saamisen jälkeen havahduin siihen, että lapsiperhearjen pyörittäminen on minulle huomattavasti haastavampaa kuin muille. Eräs blogini lukija huomautti, että minulla voisi olla tarkkaavuushäiriö ja kun menin testeihin, diagnoosi oli täysin selvä.

Tämän jälkeen muutama minua nuorempi suvun jäsen on saanut ADHD-diagnoosin ja lääkityksen, joka auttaa pärjäämään koulussa.

Nykyään minulla on stimulanttilääkitys, jonka ansiosta selviän paremmin myös niistä tehtävistä, jotka eivät vedä luontaisesti huomiotani puoleensa.

Näin lopuksi haluaisin kysyä kaikilta, jotka vieläkin salaa miettivät että “ADHD on vain tekosyy”, että miten “huono kasvatus” tai “huonot kotiolot” voi maagisesti kadota oikealla lääkityksellä (siksi aikaa kun lääke vaikuttaa)?

Jos tämänkin luettuasi haluat levittää väärää tietoa tarkkaavuushäiriöstä, on aika katsoa peiliin ja miettiä mikä sinun kasvatuksessasi meni pieleen.

Kuva: Geran de Klerk

Odysseiahaaste 6: Elämä on valintoja

Ennen viimeistä varsinaista askelta Designing Your Life -kirjassa esitellyssä Odysseia-suunnitelmaprosessissa, on hyvä pysähtyä vielä tarkastelemaan omia vaihtoehtoelämiä kriittisemmällä silmällä. Jos nyt mietit “mikä ihmeen Odysseiahaaste”, aloita prosessi alusta täällä.

Tehdessäni ensimmäistä kertaa Odysseia-suunnitelmaa käytin myös aikaa sen miettimiseen, mitä kunkin elämän eläminen merkitsisi käytännön tasolla.

Erityisesti mietin sitä, mistä kaikesta joutuisin luopumaan saadakseni kaiken sen hyvän, mitä kyseinen elämä voisi tuoda mukanaan.

Jokainen tekemämme valinta sulkee automaattisesti pois muita valintoja.

Jos käytät ainoan kymppisi kaljaan, et voi käyttää samaa kymppiä enää ruoan tai kirjan ostamiseen.

Jos startup-hankkeeni edellyttää kaksitoistatuntisia työpäiviä seitsemänä päivänä viikossa kahden vuoden ajan, on selvää että sinä aikana en paljon ehdi viettää laatuaikaa perheen kanssa.

Kirjoitin itselleni jokaisen elämän kohdalla vapaasti assosioiden listan asioita, jotka vastasivat kysymykseen: “Mitä tämän elämän valitseminen tarkoittaisi käytännön tasolla”.

Tässä asioita joita itse mietin:

  • Työpäivän pituus?
  • Miltä päiväni, viikkoni ja vuoteni näyttäisi tämän elämän aikana?
  • Miten vapaasti voin määrittää omat aikataulut?
  • Miten paljon minulla on aikaa perheelleni?
  • Miten tämän elämän valitseminen vaikuttaa talouteeni a) lyhyellä tähtäimellä, b) viiden vuoden sisällä, c) loppuelämän aikana?
  • Mitä taitoja ja kokemuksia voin saada tämän elämän aikana?
  • Mistä nykyisistä asioista joutuisin luopumaan tämän elämän aikana?
  • Mitä taitoja minun pitäisi kehittää?
  • Mitä katuisin viiden vuoden päästä?
  • Miten voisin tehdä tästä elämästä vieläkin hauskemman, kiinnostavamman tai innostavan?

Tässä kohtaa mietin myös omia arvojani, eli lähes sisäsyntyisiltä “universaaleilta totuuksilta” tuntuvia mielipiteitäni siitä mikä on hyvää ja tärkeää elämässä a) teoriassa ja b) käytännössä.

Voin teoriassa arvostaa hyväntekeväisyyttä, mutta jos harjoittamani “hyväntekeväisyys” on sillä asteella, että tykkään hyväntekeväisyysjärjestöjen some-kampanjoista Facebookissa, hyväntekeväisyys tuskin on ykkösarvojani.

Voin arvostaa luomu- ja lähiruokaa, mutta jos päädyn ostamaan lähinnä kaupan tarjousbanaaneja ja Lidlin saksasta tuotuja valmisruokia, käytännössä luomu- ja lähiruoka eivät ole kovinkaan korkealla arvoasteikossani.

Jos ajan viettäminen perheen kanssa on mielestäni tärkeä arvo, mutta tosiasiassa työt ajavat perheen tarpeiden ohi kerta toisensa jälkeen, työn tekeminen on oikeasti minulle perhettä tärkeämpi arvo.

Mitä arvojani kukin elämä edustaa ja edistää?

Esimerkiksi kirjoittajaelämä edistää ennen kaikkea äitiyden, perheen ja suvun merkitystä elämässäni. Kirjoittamalla self help -kirjoja voin myös auttaa muita ihmisiä.

Elämä digitaalisen self help -imperiumin perustajana edustaisi uuden oppimista, tiedon välittämistä, yhteisöllisyyttä ja muiden auttamista.

Startup-elämä puolestaan liittyy itsensä haastamiseen, ongelmien ratkaisemiseen teknologian keinoin ja myös muiden auttamiseen.

TEHTÄVÄ:

1.
Kirjoita ylös omat arvosi — voit merkitä kunkin arvon perään, mitä niistä toteutat jo käytännön tasolla. Vastaa siten kysymykseen: Miten kukin elämä edustaisi ja edistäisi eri arvojasi?

2.
Mieti mitä kunkin elämän eläminen tarkoittaisi käytännön tasolla. Miltä päiväsi, viikkosi ja vuotesi näyttäisivät? Mistä asioista joutuisit luopumaan? Mitä voisit saada lisää.

3.
Jos jokin elämä ei edusta juuri lainkaan omia arvojasi tai näyttää käytännön tasolla aika ankealta, mieti miten voisit tehdä kyseisestä elämästä enemmän arvojesi mukaista tai kiinnostavampaa.

Tämän tehtävän jälkeen voi hyvä tsekata vielä kerran edellisen tehtävän mittarit — saatko niihin nyt erilaiset lukemat kunkin elämän kohdalla?

unsplash-logoKuva: Elijah O'Donell

Odysseiahaaste 5: Miten mittaisit elämäsi?

Saitko kartat tehtyä? Hyvä sinä! Jos et tiedä yhtään mistä puhun, aloita Odysseiahaasteen tekeminen täältä löytyvistä osioista.

Loppu häämöttää ja tänään on vuorossa helpompi haaste. Jos tarkkoja ollaan, tämä on toiseksi viimeinen virallinen vaihe Designing Your Life -kirjan mukaan Odysseia-suunnitelman tekemisessä.

Sen lisäksi aion teetättää sinulle huomenna yhden ekstratehtävän ja ylihuomenna kertoa mikä on prosessin viimeinen vaihe.

Miltä elämäsi kojelauta näyttää?

Seuraavaksi laaditaan jokaiselle elämälle oma kojelauta (dashboard).

Arvioi jokainen vaihtoehtoisista elämistäsi neljällä eri mittarilla:

Resurssit — miten paljon sinulla on tarvittavia voimavaroja kyseisen suunnitelman toteuttamiseen? Eli käytännössä rahaa, aikaa, energiaa, tietotaitoa, kontakteja jne.

Mieluisuus — Miten mieluisa kyseinen suunnitelma on sinusta? Miten innoissasi, fiiliksissä, liekeissä jne. olet kun kuvittelet että saisit elää tämän elämän?

Varmuus — Miten itsevarma olet tämän suunnitelman toteuttamisen suhteen. Toisin sanoen missä määrin uskot että juuri sinä pystyt toteuttamaan tämän suunnitelman?

Järkeenkäyvyys — Onko suunnitelmassa itsessään mitään järkeä? Entä onko siinä mitään järkeä jos mietit kuka olet ja mitkä asiat ovat sinulle oikeasti tärkeitä elämässä?

Designing Your Life -kirjassa käytetään tämän kohdan hahmottamiseen tämännäköisiä mittareita:

Itse suosin enemmän tämän näköisiä mittareita — ehkä siksi, että vanhassa sitikassani mittarit ovat tällaisia.

Tässä ovat esimerkkinä omat mittarini startup-elämälle ja kirjoittajaelämälle.

Rehellisyyden nimissä minulla ei ole aikaa, energiaa eikä tietotaitoa tech-startupin perustamiseen. Ja vaikka ajatus teknologiayrityksen perustamisesta on kiehtova, niin siihen sisältyy myös ei-niin-houkuttavia elementtejä kuten pitkät työpäivät, epävarmuus onnistumisesta jne.

Ja ei, en ole yhtään varma siitä, että pystyisin toteuttamaan startup-elämä-suunnitelmani. Mutta se olikin kolmoselämäni, jonka varsinainen tarkoitus oli avata mieleni näkemään muitakin mahdollisuuksia.

Sinällään startup-suunnitelmani ei ole täysin järjetön — monet toteuttavat vastaavia suunnitelmia ihan kunnialla.

Perhe ja suku ovat kuitenkin yksi tärkeimmistä arvoistani — ja ainakaan itse en näe miten pystyisin vetämään startup-hankkeen kunnialla läpi laiminlyömättä perhettäni.

Kirjoittajaelämä sen sijaan on joka mittarilla mitattuna huippuvaihtoehto.

Minulla on jaksamista ja aikaa lukuunottamatta täydet mahdollisuudet toteuttaa suunnitelma — ja jaksamista voi lisätä monin tavoin. Ajankäyttöäkin voin tehostaa vielä lisää.

Tämä suunnitelma on varsin mieluinen, joskaan ensimmäisessä muodossaan se ei ole niin jännittävä kuin vaikkapa startup-suunnitelma. Voin kuitenkin käydä vielä suunnitelman läpi ja miettiä miten tekisin siitä vieläkin innostavamman.

Olen 80 % varma siitä, että pystyisin vetämään suunnitelman läpi. Eniten arveluttaa että jaksaisinko ja ehtisinkö nyt äitinä kirjoittaa noin paljon. Ennen lapsia tosin kirjoitin parhaina aikoina yli kaksi kertaa enemmän kuin nykyisessä suunnitelmassa.

Tämä suunnitelma on myös täysin järkeenkäypä niin suunnitelman tasolla kuin suhteessa minuun ja arvoihini.

Jos haluat, voit ladata täältä printattavan pdf-version jossa on molemmat mittarivaihtoehdot. (Huom! En ole itse printannut kysestä versiota, niin en tiedä miten kuvat tulostuvat.)

unsplash-logoKuva: Scott Webb