Kahvilla Katrin kanssa 013: Mikä masentaa?

Tällä vajaa 6 minuuttia pitkällä videolla puhun siitä mistä henkisessä uupumuksessa ja masennuksessa on mielestäni kysymys ja mitä niille voi tehdä.

Haluatko oppia käyttämään tekoälyä tekstin tuottamisessa, käsikirjoittamisessa tai opinnäytetöiden tekemisessä?

Tsekkaa Kurssisivuiltani kurssit.kutri.net esim. Kirjoittajajäsenyys, Opinnäytetyökurssi tai Tekoäly yrittäjän kaverina -kurssi, joilla kaikilla opetan muun hyvän lisäksi tekoälyn käyttöä erilaisten tekstien tuottamisessa.

6 ajatusta aiheesta “Kahvilla Katrin kanssa 013: Mikä masentaa?”

  1. Katri,mun mielestä uupumus ja etenkin masennus on ihan eri asioita kun väsymys tai matalaenergisyys.Oikea masennus on tappava tauti,se imee ihmisestä ihan kaiken ja siihen pitää hakea apua.Lue koko juttu…

  2. minulla tuli mieleen kun se patteriliuska tulee minun kohdalla tulee suojaksi turhan usein ja itse tiedostan että se ei ole luonnollinen suoja vaan energiaa ois paljonkin kun sais liuskan pois välistä.
    voisko se suoja tulla lapsuuden traumoista ja että on aikaisemmin työelämässä toiminut voimien äärirajoilla eikä ole tunnistanut liuskaa patterin välissä.

    1. Niin tai voisiko se suoja syntyä ihan vain ajatuksesta, että ”jaahas, ei saa nyt innostua, ettei väsähdä niin kuin silloin kerran aiemmin”. Ja voisitko ottaa täyden energian käyttöön miettimällä miten voit käyttää täyden energian JA olla polttamatta itseäsi loppuun?

  3. Fyysinen väsymystila on suorastaan ihana verrattuna henkiseen väsymiseen. Fyysisessä väsymyksessä tietää, että se menee ohi levätessä, nukkuessa ja mieli voi olla väsyneenäkin hyvä. Henkisessä väsymisessä ei taas tiedä miten siitä selviää ja päällimmäisenä on tunnetila, huolestuneisuus jne.

    1. Niin ja sitten kun yhtäkkiä näkee, kuinka on ihan oikeasti koko ajan vain yhden ajatuksen päässä hyvästä olosta, ei se henkinen väsymyskään tunnu niin kamalalta tai juurettomalta. Jenkeissä selitin tätä juuri yhdelle kaverille, kuinka ennen kun en tajunnut että hyvä olo on perustila, paha fiilis tuntui siltä, että voi pudota johonkin pohjattomaan kuiluun hetkenä minä hyvänsä. Nyt se tuntuu samalta kuin ikävien kohtausten käsikirjoittaminen — vaikka eläydyn ihan kybällä kohtauksiin, tiedän koko ajan etteivät ne ole totta. En siis pelkää tippuvani kuiluun, koska tiedän että jalkojeni alla on koko ajan tukeva maa, vaikken sitä pimeässä näekään.

  4. Luulen,että tuo liuska teoria voi toimia ihan hyvin noissa ”normaaleissa” tavallisissa tunnetiloista toiseen hyppäämisissä,mutta en usko,että oikeissa syvissä masennuksissa tai uupumuksissa kukaan edes jaksaa tai pystyy ajattelemaan liuskoLue koko juttu…

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top