Etkö ole tyytyväinen siihen millaisia tuloksia saat tekstiä tuotavalla tekoälyllä (esim. ChatGPT). Lue tästä parhaat vinkit tekoälybottien oikeaoppiseen käskyttämiseen.
6 ajatusta aiheesta “Kahvilla Katrin kanssa: 55. Kuvittelet henkiset ongelmasi”
Jenga
Mietinpä tällaista: mitä suuttuminen on? Ajattelin, että se varmaan johtuu alhaisesta mielentilasta, mutta toisaalta suuttumisen kuitenkin aiheuttaa yleensä joka tietty asia tai tapahtuma. Tämä olisi vähän ristiriidassa sen kanssa, että kaikki on vain ajatusta. Tietyt asiat nimittäin aiheuttaa aina varsin negatiivisen reaktion, olinpa missä fiiliksissä tahansa. Esim. omalla kohdallani se että joku lupaa jotain ja jättää sitten tekemättä saa mut suuttumaan. Vaikka olisin onnellisimmillani, tieto tällaisesta ärsyttäisi joka tapauksessa. Ei ehkä ihan samassa mittakaavassa kuin esim. nälkäisenä ja väsyneenä 🙂 mutta kuitenkin. Joten tästä seurasi pohdinta siitä, mitä suuttuminen on? Tällä hetkellä rinnastan sen säikähtämiseen, eli reaktioon jota ei oikeastaan voi estää, johtuipa se mistä tahansa.
JENGA — Auts! Kuinkas monta kertaa mä olen luvannut jotain enkä ole tehnyt sitä ainakaan heti — tai vielä? 😉
Suuttuminen on tunne ja tunteet ovat aina totta — mikä kaikki johtaa suuttumuksen luovaan ajatukseen on sitten eri asia.
Niin no, miten sä estät minkään reaktion?
Et mitenkään!
Me ei voida reagoida tunteisiin etukäteen, koska me ei tiedetä ikinä mikä meidän seuraava ajatus.
Mitkä kaikki tekijät aiheuttavat sen, että tässä hetkessä olet vihainen? Kuka tietää? Ei kukaan!
Mun näkökulmasta olennaista ei ole se, mikä kaikki johti sen ajatuksen syntyyn, joka luo nyt tunnetilasi vaan se, että:
a) tunnistaa minkä tunnetilan vallassa on
b) on OK sen kanssa että tuntee mitä tuntee
c) tietää miten tunnetila vaikuttaa ajatteluun
d) tietää että ennemmin tai myöhemmin tunnetila vaihtuu
Eli katsotaan mitä sun tapauksessa näyttää käyvän:
1. Joskus ihmiset lupaavat tehdä jotain ja sitten eivät syystä tai toisesta tee sitä.
2. Näyttää siltä että joskus/usein kun olet vihainen, ajattelet vihaisia ajatuksia siitä, että joku on luvannut tehdä jotain eikä tee sitä.
3. Joskus vihaiset ajatukset ja tunne näyttävät nousevan välittömästi sen jälkeen kun tajuat toisen pettäneen lupauksensa, mistä voi tulla fiilis että lupauksen pettäminen ”pakottaa” sinut kokemaan nyt vihaa.
4. Kiukku ei nouse lupauksen pettämisestä eikä edes siitä, että sait sen selville vaan ajatuksista, joita tapahtumasta sattuu juuri tällä hetkellä nousemaan mieleesi.
4. Sillä hetkellä kun olet vihainen, mieleesi nousee kaikenlaisia ikävältä tuntuvia ajatuksia aiheesta ja saatat tuntea tarvetta toimia ei-niin-rakentavasti. Ajatukset voivat olla esim. tyyliin ”miksi sen pitää tehdä näin”, ”se ei kunnioita mua”, ”nyt olemme pulassa”, ”jos mä olisin tiennyt ettei se tee tätä” jne.
5. Jos odotat jonkin aikaa, mielesi rauhoittuu ja nyt voit löytää käytännön ratkaisuja käytännön ongelmaan — eli siihen että asia, jonka toisen piti hoitaa, on yhä hoitamatta. Silloinkin voit nähdä että toinen toimi mielestäsi epäreilusti tai moraalisesti väärin, mikä ei tietenkään ole mukava ajatus, muttei ehkä herätä samanlaista vihaa ja katkeruutta.
5. Tsägällä jossain todella kirkkaassa mielentilassa saatat miettiä tilannetta vielä kerran ja yhtäkkiä nähdä ettei ole mitään universaalia sääntökirjaa, joka sanoo, että lupauksista on pidettävä kiinni — kyllä, se voisi olla fiksua ja helpottaa elämää ja olla sinun moraalikäsityksesi mukaan oikein, mutta se on sinun totuutesi, ei universaali totuus. Ja kun näet, että kyseessä on ”vain ajatus”, ei universaali totuus, asia voi tuntua entistä mitättömämmältä ja kevyemmältä.
Valaisiko tämä asiaa?
Niin ja ANTEEKSI kaikille kaikista lupauksista, joita olen tehnyt, mutta en ole pitänyt!
Se ei ole henkilökohtaista ketään kohtaan (ml. siippani), vaan seurausta yleensä aina siitä, että arvioin ihan päin helvettiä mitä pystyn tekemään ja mitä en niillä tosiasiallisilla resursseilla, jotka minulla on (ml. muisti ja keskittymiskyky).
No sä et kyllä ollut yhtään mielessä kun kirjoitin kommentin! En nimittäin ota sun lupauksia kovinkaan vakavasti, koska tiedän noi sun haasteet tällä saralla… Joten ei hätää tältä osin 🙂
Jenga — no siinä tapauksessa tiedämme että lupauksien pettäminen ei aina saa sua hermostumaan. Eli vain lupaukset jotka otat tosissasi ja joiden toteutumisen varaan lasket ärsyttää?
Kyllä, juuri näin. Sun lupauksia en ota tosissani, koska tiedän että sä et oikeasti lupaa tehdä, vaan tarkoitat että yrität tehdä asian silloin kun lupaat – ellei sitten jotain muuta tule eteen. Olet itsekin sanonut, ettei teidän perheessä ollut tapana pitää lupauksista kynsin hampain kiinni, joten olen ymmärtänyt, että kun sinä ”lupaat” jotain, se ei tarkoita samaa kuin mitä minä tarkoitan lupaamisella. Siksi en ota sun lupauksia niin tosissani.
Mutta jos olen ymmärtänyt että jotain on todella sovittu (esim. tapaaminen, yhdessä tehtävä homma jne) eikä sitä sitten tapahdukaan, koska vastapuoli säätää jotain muuta, saa mut aina kiukkuiseksi. Tääkin on jännä juttu, koska jos on todella force majeure, en suutu. Mutta jos aletaan perua vedoten väsymykseen, kiireeseen, krapulaan, muihin menoihin tms. itse aiheutettuun, mä hermostun.
Lumikki
Tuolla jossain aiemmin oli juttua, miten ajatus voi muuttua päinvastiaseksi silmän räpäyksessä. Tästä esimerkkinä kerron sellainen, että henkilö kokee oman ikänsä esim. 35v hirmuisen vanhana. Noh, itse olen sitä mieltä, että henkiön ajatuksen ovat vain vanhoja, koska ajatuksistahan se vain johtuu. Noh, sitten yks kaks kuulee yllätteän, että hänen vanha koulukaverinsa on kuollut ja voi kamalaa, kuinka nuorena hän kuolikaan,on tämän saman ihmisen ajatus. Eli äsken vanhasta tulikin päinvastoin nuori nopeasti.
Toisena ajatuksena heitän, että usein ihmiset havittelevat aina parempaa ja enemmän ja enemmän jotain, jonka kokee puuttuvansa elämästä. Olisinpa onnellinen, jos sitä, tätä, tota…
Noh, tuleekin tilanne, että pariskunnalta menee työpaikka alta, kun tehdas lakkautetaan. Yks kaks se elämä, joka sulla on NYT, muuttuu niin arvokkaaksi, jotta ajatukset siintävät siihen, että kamalaa, jos mitään tästä joudun menettämään, kaikki ilo ja onni on tässä ja sen kuvitellaan nyt työttömyyden mukana häviävän kuin tina tuhkaan. Äsken sulla oli vähän, nyt sulla onkin äärettömän paljon. Tässä ajatuksia tällä kertaa. 🙂
Mietinpä tällaista: mitä suuttuminen on? Ajattelin, että se varmaan johtuu alhaisesta mielentilasta, mutta toisaalta suuttumisen kuitenkin aiheuttaa yleensä joka tietty asia tai tapahtuma. Tämä olisi vähän ristiriidassa sen kanssa, että kaikki on vain ajatusta. Tietyt asiat nimittäin aiheuttaa aina varsin negatiivisen reaktion, olinpa missä fiiliksissä tahansa. Esim. omalla kohdallani se että joku lupaa jotain ja jättää sitten tekemättä saa mut suuttumaan. Vaikka olisin onnellisimmillani, tieto tällaisesta ärsyttäisi joka tapauksessa. Ei ehkä ihan samassa mittakaavassa kuin esim. nälkäisenä ja väsyneenä 🙂 mutta kuitenkin. Joten tästä seurasi pohdinta siitä, mitä suuttuminen on? Tällä hetkellä rinnastan sen säikähtämiseen, eli reaktioon jota ei oikeastaan voi estää, johtuipa se mistä tahansa.
JENGA — Auts! Kuinkas monta kertaa mä olen luvannut jotain enkä ole tehnyt sitä ainakaan heti — tai vielä? 😉
Suuttuminen on tunne ja tunteet ovat aina totta — mikä kaikki johtaa suuttumuksen luovaan ajatukseen on sitten eri asia.
Niin no, miten sä estät minkään reaktion?
Et mitenkään!
Me ei voida reagoida tunteisiin etukäteen, koska me ei tiedetä ikinä mikä meidän seuraava ajatus.
Mitkä kaikki tekijät aiheuttavat sen, että tässä hetkessä olet vihainen? Kuka tietää? Ei kukaan!
Mun näkökulmasta olennaista ei ole se, mikä kaikki johti sen ajatuksen syntyyn, joka luo nyt tunnetilasi vaan se, että:
a) tunnistaa minkä tunnetilan vallassa on
b) on OK sen kanssa että tuntee mitä tuntee
c) tietää miten tunnetila vaikuttaa ajatteluun
d) tietää että ennemmin tai myöhemmin tunnetila vaihtuu
Eli katsotaan mitä sun tapauksessa näyttää käyvän:
1. Joskus ihmiset lupaavat tehdä jotain ja sitten eivät syystä tai toisesta tee sitä.
2. Näyttää siltä että joskus/usein kun olet vihainen, ajattelet vihaisia ajatuksia siitä, että joku on luvannut tehdä jotain eikä tee sitä.
3. Joskus vihaiset ajatukset ja tunne näyttävät nousevan välittömästi sen jälkeen kun tajuat toisen pettäneen lupauksensa, mistä voi tulla fiilis että lupauksen pettäminen ”pakottaa” sinut kokemaan nyt vihaa.
4. Kiukku ei nouse lupauksen pettämisestä eikä edes siitä, että sait sen selville vaan ajatuksista, joita tapahtumasta sattuu juuri tällä hetkellä nousemaan mieleesi.
4. Sillä hetkellä kun olet vihainen, mieleesi nousee kaikenlaisia ikävältä tuntuvia ajatuksia aiheesta ja saatat tuntea tarvetta toimia ei-niin-rakentavasti. Ajatukset voivat olla esim. tyyliin ”miksi sen pitää tehdä näin”, ”se ei kunnioita mua”, ”nyt olemme pulassa”, ”jos mä olisin tiennyt ettei se tee tätä” jne.
5. Jos odotat jonkin aikaa, mielesi rauhoittuu ja nyt voit löytää käytännön ratkaisuja käytännön ongelmaan — eli siihen että asia, jonka toisen piti hoitaa, on yhä hoitamatta. Silloinkin voit nähdä että toinen toimi mielestäsi epäreilusti tai moraalisesti väärin, mikä ei tietenkään ole mukava ajatus, muttei ehkä herätä samanlaista vihaa ja katkeruutta.
5. Tsägällä jossain todella kirkkaassa mielentilassa saatat miettiä tilannetta vielä kerran ja yhtäkkiä nähdä ettei ole mitään universaalia sääntökirjaa, joka sanoo, että lupauksista on pidettävä kiinni — kyllä, se voisi olla fiksua ja helpottaa elämää ja olla sinun moraalikäsityksesi mukaan oikein, mutta se on sinun totuutesi, ei universaali totuus. Ja kun näet, että kyseessä on ”vain ajatus”, ei universaali totuus, asia voi tuntua entistä mitättömämmältä ja kevyemmältä.
Valaisiko tämä asiaa?
Niin ja ANTEEKSI kaikille kaikista lupauksista, joita olen tehnyt, mutta en ole pitänyt!
Se ei ole henkilökohtaista ketään kohtaan (ml. siippani), vaan seurausta yleensä aina siitä, että arvioin ihan päin helvettiä mitä pystyn tekemään ja mitä en niillä tosiasiallisilla resursseilla, jotka minulla on (ml. muisti ja keskittymiskyky).
No sä et kyllä ollut yhtään mielessä kun kirjoitin kommentin! En nimittäin ota sun lupauksia kovinkaan vakavasti, koska tiedän noi sun haasteet tällä saralla… Joten ei hätää tältä osin 🙂
Jenga — no siinä tapauksessa tiedämme että lupauksien pettäminen ei aina saa sua hermostumaan. Eli vain lupaukset jotka otat tosissasi ja joiden toteutumisen varaan lasket ärsyttää?
Kyllä, juuri näin. Sun lupauksia en ota tosissani, koska tiedän että sä et oikeasti lupaa tehdä, vaan tarkoitat että yrität tehdä asian silloin kun lupaat – ellei sitten jotain muuta tule eteen. Olet itsekin sanonut, ettei teidän perheessä ollut tapana pitää lupauksista kynsin hampain kiinni, joten olen ymmärtänyt, että kun sinä ”lupaat” jotain, se ei tarkoita samaa kuin mitä minä tarkoitan lupaamisella. Siksi en ota sun lupauksia niin tosissani.
Mutta jos olen ymmärtänyt että jotain on todella sovittu (esim. tapaaminen, yhdessä tehtävä homma jne) eikä sitä sitten tapahdukaan, koska vastapuoli säätää jotain muuta, saa mut aina kiukkuiseksi. Tääkin on jännä juttu, koska jos on todella force majeure, en suutu. Mutta jos aletaan perua vedoten väsymykseen, kiireeseen, krapulaan, muihin menoihin tms. itse aiheutettuun, mä hermostun.
Tuolla jossain aiemmin oli juttua, miten ajatus voi muuttua päinvastiaseksi silmän räpäyksessä. Tästä esimerkkinä kerron sellainen, että henkilö kokee oman ikänsä esim. 35v hirmuisen vanhana. Noh, itse olen sitä mieltä, että henkiön ajatuksen ovat vain vanhoja, koska ajatuksistahan se vain johtuu. Noh, sitten yks kaks kuulee yllätteän, että hänen vanha koulukaverinsa on kuollut ja voi kamalaa, kuinka nuorena hän kuolikaan,on tämän saman ihmisen ajatus. Eli äsken vanhasta tulikin päinvastoin nuori nopeasti.
Toisena ajatuksena heitän, että usein ihmiset havittelevat aina parempaa ja enemmän ja enemmän jotain, jonka kokee puuttuvansa elämästä. Olisinpa onnellinen, jos sitä, tätä, tota…
Noh, tuleekin tilanne, että pariskunnalta menee työpaikka alta, kun tehdas lakkautetaan. Yks kaks se elämä, joka sulla on NYT, muuttuu niin arvokkaaksi, jotta ajatukset siintävät siihen, että kamalaa, jos mitään tästä joudun menettämään, kaikki ilo ja onni on tässä ja sen kuvitellaan nyt työttömyyden mukana häviävän kuin tina tuhkaan. Äsken sulla oli vähän, nyt sulla onkin äärettömän paljon. Tässä ajatuksia tällä kertaa. 🙂