Koko suku liikkeellä…

Eilen ollessani kävelylenkillä enoni juoksi minua vastaan. Ilma oli raikas ja ”hapekas”. Kummallakin oli hyvä fiilis siitä, että pääsi liikkumaan tietokoneen äärestä. Illalla menin äitini kanssa salille. Äiti meni latinobiciin ja minä tekemään salitreeniä. Illalla tuli isän kanssa puhe siitä, että hänen pitäisi aloittaa joku säännöllinen liikuntaharrastus, koska hänen kroppansa oli niin jumissa. Tänään kävimme ensimmäisellä yhteisellä sauvakävelylenkillä. Kaikki nämä pienet kohtaamiset liikunnan ääressä täyttävät minut valtavalla ilolla.

Noin kymmenkunta vuotta (tosiasiassa kai vielä vähempi aika sitten) perheeni ja sukuni jäsenistä juuri kukaan (veljiäni lukuunottamatta) ei harrastanut juurikaan liikuntaa. Se ei yksinkertaisesti ollut tapana ja toisaalta suvussani on aina arvostettu nimenomaan henkisiä ominaisuuksia fyysisten ominaisuuksien ”yli”.

Ensimmäinen muutoksen tekijä oli enoni, joka kyllästyi ylipainoonsa ja alkoi hankkiutua siitä eroon pitkillä pyöräretkillä. Noin 40 vuoden liikuntavihan jälkeen hän löysi itsestään liikunnanrakastajan.
Äitini oli kyllä nuorena ja sirona kova tyttö pyöräilemään, telinevoimistelemaan, laskettelemaan jne., mutta naimisiinmenon ja lastensaannin jälkeen kaikenlainen liikunta lopahti. Viime vuonna annoin äidilleni syntymäpäivälahjaksi personal trainerin viideksi kuukaudeksi. Viiden kuukauden aikana mamma laihtui reilusti yli 10 kiloa, mutta ennen kaikkea huomasi olevansa liikunnallinen ihminen. Melkein kaikki kilot tulivat talven aikana takaisin koska ruokavaliota ei ollut remontoitu, mutta liikuntainto jäi onneksi päälle.
Isäni on kyllä aina silloin tällöin harrastanut ihan kuntoliikuntaa — käynyt uimassa ja joskus 15 vuotta sitten salilla, mutta viime vuosina liikuntaharrastus on jäänyt. Aika näyttää, lähteekö se tästä uudelleen vauhtiin.

Vielä 2001 keväällä kiljuin itkien miehelleni että ”mä en ala harrastaa IKINÄ liikuntaa” (hän oli erehtynyt ehdottamaan sitä kun olin alkanut selittää laihdutusaikomuksistani). Nykyään jaksan ja ennen kaikkea HALUAN harrastaa liikuntaa helposti jopa tunnin päivässä (OK, en välttämättä joka päivä, mutta kuitenkin) ja jopa nautin siitä!

Iloiseksi minut tekee paitsi se, että niin moni lähipiirissäni on intoutunut tekemään jotain terveytensä eteen, niin se, että niin moni minulle rakas ei-liikunnallinen ihminen on löytänyt liikunnan ilot ja huomannut sen, että oikeasti jokainen meistä on liikunnallinen, jos vain annamme itsellemme mahdollisuuden.

Jos ette usko, niin katsokaa ihan pieniä lapsia: miten ihanaa niistä onkaan liikkua! Olette itse olleet samanlaisia, vaikkei siltä nykyään ehkä tunnukaan…

Haluatko oppia käyttämään tekoälyä tekstin tuottamisessa, käsikirjoittamisessa tai opinnäytetöiden tekemisessä?

Tsekkaa Kurssisivuiltani kurssit.kutri.net esim. Kirjoittajajäsenyys, Opinnäytetyökurssi tai Tekoäly yrittäjän kaverina -kurssi, joilla kaikilla opetan muun hyvän lisäksi tekoälyn käyttöä erilaisten tekstien tuottamisessa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top