Lupasitko uuden vuoden kunniaksi tehdä opinnäytetyösi valmiiksi? Tuntuuko tuleva urakka sinusta isolta tai hämmentävältä? Etkö tiedä mistä aloittaa? Ei hätää!
Tässä oppaassa käyn lyhyesti ja yksinkertaisesti läpi opinnäytetyön tekemisen vaiheet. Tavoitteenani on auttaa sinua näkemään, että pohjimmiltaan opinnäytetyön tekeminen on hyvin yksinkertainen, vaikka ehkä hieman työläs projekti.
Jos haluat saada yksityiskohtaisemmat ohjeet, tsekkaa itseopiskeltava Opinnäytetyökurssini. Se täydentyy tammikuun 2024 alussa uudella viiden päivän Pikastartti-osiolla, joka auttaa sinut entistä nopeammin opinnäytetyön tekemisen alkuun tekoälyn avulla.
Miksi teemme opinnäytetöitä?
Lähdetään liikkeelle perusasioista eli siitä, miksi opinnäytetöitä ylipäätään tehdään.
Opinnäytetyön tulisi olla opintojen huipentuma, jossa pääset syventämään omaa ymmärrystäsi sinua kiehtovasta aiheesta, mahdollisesti luomaan yhteyksiä työelämään ja osoittamaan muille, että osaat tehdä opinnäytetyön.
Valitettavasti näyttää siltä, että monelle opiskelijalle opinnäytetyö on opintojen ahdistavin eikä suinkaan inspiroivin osuus. Tämä on ns. perseestä, koska nimenomaan pelko siitä, että opinnäytetyön tekeminen on vaikeaa ja epäonnistuu, tekee siitä vaikeampaa ja ahdistavampaa.
Siksi kehoitan sinua suuntaamaan huomiosi siihen, mitä sinä haluat oppia ja miten opinnäytetyön tekeminen voi hyödyttää sinua tulevassa työssäsi.
Opinnäytetyön tekemisen vaiheet
Seuraavaksi esittelen opinnäytetyön tekemisen päävaiheet. Kukin niistä sisältää useita eri askeleita. Keskityn tässä kirjoituksessa tarkemmin vain ensimmäiseen vaiheeseen, jotta pääset nopeasti työn tekemisen alkuun.
En myöskään halua turhaan lamauttaa sinua ajatuksella siitä, millainen määrä tehtäviä opinnäytetyön tekemiseen sisältyy. Tärkeintä on ymmärtää ja muistaa, että teet opinnäytetyön vaihe ja tehtävä kerrallaan.
Eli vaikka opinnäytetyön tekeminen voi tuntua valtavalta möykyltä tai vuorelta, jonka huippu häämöttää ihan liian kaukana, se on oikeasti sarja tehtäviä, joiden tekemiseen menee viidestä minuutista muutamaan päivään.
Ensimmäinen vaihe: Selvitä mitä sinulta odotetaan
Opinnäytetyön tekemisen aloittaminen on oikeasti naurettavan helppoa. Siinä rakennat päähäsi kartan tai ”ajo-ohjeet” tulevasta matkasta ja tutustut koulun todellisiin odotuksiin. Veikkaan, että ne ovat todennäköisesti paljon vaatimattomammat kuin mitä olet mielessäsi kuvitellut.
1. Sisäistä koulun ohjeistus
Aloita prosessi menemällä koulusi kotisivuille. Etsi sieltä opas tai ohjeistus siitä, miten sinun koulussasi opinnäytetyöprosessi etenee. Sen jälkeen kirjoita tai kuvaa prosessi itsellesi tavalla, joka sinun on helppo hahmottaa ja muistaa.
Eli kirjoita ohjeet vaikka itse käsin paperille, jolloin ne jäävät paremmin mieleen. Voit myös tehdä vaiheista mielleyhtymäkartan (mindmap), aikajanan tms. visuaalisen esityksen, joka auttaa sinua hahmottamaan eri vaiheet ja niihin sisältyvät vaatimukset.
Jos kopioit ohjeet koulun sivuilta uuteen tiedostoon, säädä tekstin ulkoasua esim. otsikoin, värein tms. sellaiseksi, että sinun on helpompi hahmottaa mitä milloinkin tehdään.
Voit myös kokeilla selittää kaverille tai vaikka yksin ääneen (äänittäen) mitä opinnäytetyöprosessi koulussasi etenee, jolloin väistämättä huomaat myös sen, mitä et ole vielä ymmärtänyt tai selvittänyt.
Miksi on tärkeää prosessoida koulun vaatimukset tällä tavalla? Koska suurin osa meistä (minä mukaanlukien) ei pysty edes hahmottamaan – saati painamaan mieleensä – opinnäytetyön vaiheita vain lukemalla ne koulun nettisivuilta.
Jos vain luet ohjeistuksen läpi, sinulle voi jäädä helposti hämmentynyt fiilis siitä, että olisi kauheasti tehtävää, mutta et täysin ymmärrä tai muista mitä kaikkea piti tehdä ja missä järjestyksessä.
Toisin sanoen tämän askeleen ideana on luoda mieleesi vahva kartta tai visio opinnäytetyöprosessin eri vaiheista. Eli samaan tapaan kuin aikana ennen navigaattoreita jouduimme kirjoittamaan muistiin, piirtämään karttaan tai opettelemaan ulkoa ajo-ohjeet uuteen kyläpaikkaan. (Jep, tämä on ”jonnet ei muista” -osastoa. 😂).
2. Tutustu opinnäytetöiden arviointikriteereihin
Seuraavaksi etsi koulusi opinnäytetyön arviointikriteerit tms. niminen taulukko, jossa kerrotaan opinnäytetyön arviointikriteerit. Eli toisin sanoen miten hyvin eri asiat opinnäytetyössä pitää huomioida tai tehdä, että voit saada tietyn arvosanan.
Lue taulukko ajatuksella läpi ja merkitse kunkin arviointikriteerin kohdalla kuinka korkealle tähtäät.
Esim. opinnäytetyökurssilla käymme malliksi läpi alla olevat JAMK:in arviointikriteerit ja miten ne suhteutuvat siihen, mitä opetan opinnäytetyökurssillani.
Tämän harjoituksen tarkoituksena on auttaa sinua ymmärtämään paremmin mitä esim. opinnäytetyön aiheelta tai lähdekirjallisuudelta vaaditaan. Samalla näet myös miten päin helvettiä sinun pitäisi tehdä asiat ettet saisi opinnäytetyötäsi läpi.
3. Lue oman koulutusohjelmasi uusimmat opinnäytetyöt
Lopuksi käyt etsimässä joko koulun omasta tutkimustietokannasta, Theseuksesta tai Finnasta oman koulusi ja koulutusohjelmasi 5–10 uusinta opinnäytetyötä. Silmäile kaikki uusimmat tutkimukset läpi.
Kyllä, KAIKKI, siitä huolimatta – tai oikeammin juuri siksi – ettet tiedä millaisen arvosanan kukin opinnäytetyö on saanut. Tämä harjoitus auttaa sinua ymmärtämään paremmin sitä, millaisia opinnäytetöitä koulussasi tehdään ja millaisilla opinnäytetöillä jengi on voinut valmistua koulustasi.
Erittäin suurella todennäköisyydellä ainakin 10 uusimman opinnäytetyön joukkoon osuu ns. juosten kusten tehtyjä opinnäytetöitä, joissa on esim. kirjoitusvirheitä tai muita selkeitä puutteita. Varsinkin perfektionisteille on todella hyödyllistä lukea hutaisten tehtyjä opinnäytetöitä, koska se vähentää omia suorituspaineita.
Muiden opinnäytetöistä saat myös käsityksen siitä, miten laaja opinnäytetyösi voi olla. Eli näet konkreettisesti miten paljon (tai pikemminkin vähän) sisältöä opinnäytetyöhön mahtuu. Lisäksi näet millaista teoriakirjallisuutta, tutkimusmenetelmiä ja tutkimusaineistoja oman koulutusohjelmasi opinnäytetöissä käytetään.
Tsägällä löydät jo tässä vaiheessa menetelmän tai lähestymistavan, johon haluaisit perehtyä paremmin. Muiden opinnäytetöiden lopussa voi olla myös ideoita uusiin tutkimuksiin – eli myös sinun opinnäytetyöhösi.
Toisin kuin joku voisi luulla, opinnäytetyön ideana ei ole keksiä pyörää uudelleen vaan on jopa suositeltavaa jatkaa tutkimuksen tekemistä toisen viitoittamalla polulla.
Bonustehtävä: kokeile soveltaa koulusi arvointikriteerejä eri opinnäytetöihin ja arvata minkä arvosanan ne ovat saaneet.
Toinen vaihe: opinnäytetyön aiheen (ja työelämäkumppanin) valinta
Nyt kun tiedät millaisia opinnäytetöitä koulussasi tehdään, voit lähteä miettimään mihin aiheeseen haluaisit perehtyä paremmin. Ammattikorkeakouluissa painotetaan myös työelämäyhteyttä. Eli jos olet tekemässä AMK- tai YAMK-tutkintoa, voit lähteä hahmottamaan aihetta sitä kautta mille tai millaiselle yritykselle tai toimialalle haluat työllistyä.
Monilla kouluilla voi olla jo tarjolla valmiita projekteja tai yhteistyökumppaneita. Käänny tässä kohtaa rohkeasti koulun asiantuntijoiden ja opettajien puoleen.
Opinnäytetyön aiheen valintaan liittyy väistämättä myös tutkimuskysymysten hahmottaminen. Tutkimuskysymykset ovat kysymyksiä, joihin saa vastaukseksi listan asioita, ei vain ”kyllä” tai ”ei” -vastauksia. Lisäksi tutkimuskysymysten tulisi olisi sellaisia kysymyksiä, joihin et voi saada luotettavaa vastausta oikein muuten kuin tekemällä oman tutkimuksesi.
Eli jos joku on jo tutkinut täsmälleen samaa asiaa ja löytänyt vastauksen, joka on niin hyvin perusteltu, ettei sitä tarvitse epäillä, ei ole mitään järkeä lähteä käyttämään aikaa ja energiaa samaan kysymykseen vastaamiseen.
Huomaa kuitenkin, että vaikka esim. joku toinen olisi laatinut firmalle A toimintasuunnitelman, se ei estä sinua tekemästä yritykselle B omaa toimintasuunnitelmaa, koska yrityksen B tarpeet ja olosuhteet ovat oletettavasti toisenlaiset.
En mene tässä kohtaa sen syvemmin aiheeseen, mutta mainostan sen verran, että opinnäytetyökurssilla on tarjolla todella perusteelliset ohjeet tutkimusaiheen ja -kysymysten hahmottamiseen.
Kolmas vaihe: tutkimuskirjallisuuden hankkiminen ja lukeminen (teoriaosuus)
Tämä osuus menee usein päällekkäin edellisen osuuden jälkeen, mutta selvyyden vuoksi erottelin sen nyt omaksi vaiheekseen.
Tässä vaiheessa keräät kirjallisuutta, joka auttaa sinua:
- Selvittämään mitä tutkimusaiheestasi jo tiedetään (on tutkittu)
- Löytämään ja selittämään näkökulmaa, josta haluat tutkia aihettasi (ns. teoreettinen viitekehys). Eli jos esim. tutkit työntekijöiden työmotivaation näkökulmasta miten yrityksessä X toteutetaan osallistavaa johtamista, etsit teorioita osallistavasta johtamisesta, työmotivatiosta jne.
- Valitsemaan tutkimusmenetelmät, joilla keräät ja analysoit tutkimusaineistoasi ja/tai toteutat kehittämishankkeen. Eli esim. miten teet puolistrukturoidun teemahaastattelun ja analysoit näin saadun tutkimusaineiston käyttäen teemaattista analyysia.
Suosittelen ERITTÄIN PAINOKKAASTI ottamaan käyttöön Zoteron eli viitteiden ja lähdeaineiston hallintaan tarkoitetun ohjelmiston. Toisin kuin esim. monissa kouluissa käytetty Endnote, se on ilmainen, joten voit jatkaa sen käyttöä helpommin (ja halvemmin!) myös koulun jälkeen.
Eli esim. itse talletan kaikki tutkimukseeni liittyvät tutkimusartikkelit, kirjat, nettisivut, youtube-videot jne. Zoteroon. Virallinen Zotero 6 versio antaa sinun lukea, alleviivata ja kommentoida suoraan Zotero applikaatiossa tietokoneella pdf-tiedostoja. Beta-versiona saatavilla oleva Zotero 7 lukee myös sähkökirjojen epub-tiedostoja.
Zotero voi sitten ”imuroida” artikkelihin tekemäsi alleviivaukset ja kommentit muistiinpanoiksi, joissa on myös lähdeviitteet valmiiksi – eli esim. ”(Manninen 2023, s. 10)”.
Kun käytät Zotero-lisäosaa Wordissa, Google Docissa tai LibreOfficessa, saat lisättyä dokumentteihin automaattisesti oikeanlaiset lähdeviitteet SEKÄ LÄHDELUETTELON, jonka sisältö päivittyy sitä mukaa kun lisäät tai poistat lähdeviitteitä tekstistä.
Zoteron avulla voit vaihtaa myös lennosta viittaustyyliä esim. APA:sta Harvardiin. Olen tehnyt opinnäytetyökurssille useamman videon aiheesta. Voin kertoa, että jokainen, joka on jaksanut perehtyä Zoteron käyttöön, on ollut ihmeissään siitä, miten paljon se helpottaa lähdeaineiston keräämistä, lukemista ja lähdeviitteiden hallintaan.
Tiedän, että Zoteron nerokkuus ei välttämättä aukea ensi silmäyksellä, mutta kehotan sinua silti joko googlaamaan siitä tehtyjä juttuja tai sitten tsekkaamaan Opinnäytetyökurssin ohjeistuksen aiheesta.
En mene tässä myöskään syvemmin tutkimuskirjallisuuden hankkimiseen ja lukemiseen, mutta pääpointtina on keskittyä sellaisen kirjallisuuden hakemiseen ja lukemiseen joka auttaa VASTAAMAAN TUTKIMUSKYSYMYKSIISI.
Liian moni nyykähtää tässä vaiheessa siksi että lukee liian perusteellisesti tekstejä, jotka eivät suoraan liity tutkimuskysymyksiin vastaamiseen. Joten tässä vaiheessa voit silmäillä läpi enemmänkin tekstejä, mutta ole todella nirso sen suhteen mitä artikkeleita tai kirjoja luet. Ja kirjoistakin kannattaa usein lukea vain tietyt luvut huolellisemmin.
Opinnäytetyökurssin Pikastartissa käymme läpi myös tekoälypohjaisia palveluita, jotka auttavat tutkimuskirjallisuuden etsimisessä ja nopeassa silmäilyssä.
Neljäs vaihe: tutkimussuunnitelma + tarvittavat luvat ja lomakkeet
Tätäkin vaihetta tehdään yleensä päällekkäin edellisten vaiheiden kanssa. Tutkimussuunnitelma on jatkuvasti päivittyvä dokumentti, jossa kerrot mitä olet tekemässä, miksi ja milloin.
Joissain kouluissa annetaan hyvin tarkat ohjeet tutkimussuunnitelman sisällöstä ja tutkimussuunnitelmaa käsitellään opinnäytetyöseminaareissa tai vastaavissa.
Lisäksi koulusta, tutkimusmenetelmistä ja -aineistosta riippuen joudut todennäköisesti tekemään mm. aineistonhallintasuunnitelman, tutkimusselosteen ja tutkimuslupakaavakkeen tms.
Jos teet tutkimuksesi työelämäkumppanille, sinun tarvitsee todennäköisesti tehdä jonkinlainen tutkimussopimus heidän kanssaan. Jos tutkit jonkun organisaation jäseniä, tarvitset todennäköisesti ko. organisaatiolta tutkimusluvan.
Jos tutkit eettisesti herkkiä aiheita tai haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä (esim. lapsia), tutkimuksesi voi tarvita eettisen ennakkoarvioinnin.
Näihinkin saat apua ja tukea koulustasi.
Viides vaihe: varsinaisen tutkimuksen tekeminen + analysointi
Tämä on usein työläin ja aikaa vievin vaihe, varsinkin jos opinnäytetyösi on kehittämishanke, jossa teet työelämäkumppanille jonkin projektin.
Tähän vaiheeseen sisältyy mm. tutkimukseen valmistautuminen eli esim. osallistujien rekrytointi ja varsinainen tutkimus tai kehityshankkeen tekeminen ja aineiston analysointi.
Lisäksi saatat tässä vaiheessa prosessoida tutkimusaineiston analysoitavaan muotoon. Eli esim. jos olet tehnyt haastatteluja, voit joutua litteroimaan ne eli muuttamaan ne tekstimuotoon.
Periaatteessa tutkimusaineiston analyysivaiheen voisi erottaa vielä omaksi erilliseksi vaiheekseen, mutta en halua ahdistaa sinua tässä vaiheessa liian monella vaiheella. 😂
Tutkimuksen tekemisen ja analysoinnin ajatteleminen kahtena eri vaiheena on järkevää varsinkin silloin kun sekä tutkimusaineiston kerääminen että analysointi on aikaa vievää.
Näin on esimerkiksi silloin kun tehdään ensin haastatteluja jotka litteroidaan ja sitten niitä analysoidaan perusteellisesti teemallista analyysia käyttäen.
Jos taas tutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, raja aineiston keräämisen ja analysoinnin välillä ei välttämättä ole ihan yhtä selkeärajainen.
Kuudes vaihe: tutkimusraportin kirjoittaminen
Opinnäytetyön kirjoittamista helpottaa, kun ymmärtää, että opinnäytetyö on ”vain” tutkimusraportti, jossa kerrot mitä tutkit ja miksi, miten tutkit sitä, mitä tuloksia sait, mitä johtopäätöksiä tuloksista voi tehdä ja mitä tuloksista seuraa. Lisäksi siinä arvioit kriittisesti koko tutkimusprosessia ja saatujen tulosten ja tekemiesi johtopäätösten luotettavuutta.
Käytännössä opinnäytetyön kirjoittaminen kannattaa aloittaa jo siinä vaiheessa kun vasta suunnittelet opinnäytetyötäsi. Tällöin voit kirjoittaa ensimmäisen version johdannosta, jossa selität miksi aihetta kannatta tutkia.
Teoriaosuutta (joka jossain malleissa sisällytetään johdantoon) kannattaa alkaa kirjoittaa rinnakkain tutkimuskirjallisuuden lukemisen kanssa.
Siinä vaiheessa kun suunnittelet varsinaista tutkimusta, on luontevaa kirjoittaa myös menetelmäosio, jossa kerrot mitä menetelmiä aiot käyttää ja miksi ja mikä on se otanta eli tutkimusaineisto, jota tutkit.
Kun saat tutkimustulokset, kirjoita niistä raportti tukimustulokset -lukuun. Sen jälkeen sinun on helpompi lähteä vetämään johtopäätöksiä tuloksista eli vertaamaan tuloksia tutkimuskysymyksiin, tutkimusongelmaan, mahdolliseen hypoteesiin ja tutkimuksen tavoitteisiin.
Lopuksi – kun olet kirjoittanut kaikki muut osiot – kirjoita yleensä pohdinta-lukuun tuleva kriittinen analyysi koko tutkimusprosessista, saamistasi tuloksista ja tekemistäsi johtopäätöksistä.
Seitsemäs vaihe: hiominen, lopputyöt + juhliminen
Lopuksi hiot opinnäytetyösi eli tutkimusraporttisi ohjaajalta ja muilta mahdollisilta tahoilta saamasi palautteen pohjalta ja vedät sen plagioinnintarkastuksen läpi. Joissain kouluissa plagioinnin tarkastus tehdään yhtä aikaa opinnäytetyön jättämisen kanssa.
Kirjoitat tai teet näillä main myös kypsyysnäytteen koulun ohjeiden mukaisesti.
Voit joutua pyytämään myös palautetta tms. työelämäkumppanilta.
Joissain kouluissa opinnäytetyö esitetään erillisessä arviointitilaisuudessa, jolloin joudut valmistelemaan sitä varten oman esityksen.
Kun opinnäytetyösi on hyväksytty, muista juhlia!!! Tämä on oikeasti tärkeä saavutus ja siitä kannattaa iloita. Jos suoritit maisterintutkinnon tai väitöskirjan, suosittelen erittäin painokkaasti osallistumaan myös noin 6 vuoden välein pidettävään promootioon.
En itse tajunnut tehdä niin kun valmistuin maisteriksi, mikä vieläkin harmittaa. Niinpä yritän nyt saada oman väitöskirjan valmiiksi jo vuoden 2025 alkuun mennessä, että ehdin seuraavaan oman korkeakouluni promootioon. 😅
Tärkeintä on aloittaa – ja jatkaa
Toivon, että opinnäytetyöprojekti ei enää tunnu sinusta jättiläismäiseltä möykyltä, vaan näet sen useassa eri vaiheessa tehtävänä yksinkertaisena (joskin työläänä) hankkeena, jonka ensimmäiset askeleet ovat oikeasti aika superhelppoja ottaa.
Muista, että koulusi rahoitus todennäköisesti riippuu siitä paljonko sieltä valmistuu opiskelijoita, joten siksi koulusi henkilökunta oikeasti haluaa auttaa sinua valmistumaan – vaikka vasta vuosikymmeniä sen jälkeen kun aloitit opintosi.
Pyydä siis rohkeasti apua ja tukea!
Jos syystä tai toisesta koet, ettet saa koulusta tarpeeksi tukea opinnäytetyön tekemiseen tai epäilet, että liiallinen avun pyytäminen kääntyy sinua vastaan, tsekkaa suosittu ja kehuttu Opinnäytetyökurssini, joka on auttanut jo satoja opiskelijoita opinnäytetyön tekemisessä.
Opetan itseopiskeltavalla verkkokurssilla kädestä pitäen ja rautalangasta vääntäen tärkeimmät opinnäytetyön tekemisen vaiheet (poislukien tutkimuksen tekeminen). 1.–5.1.2023 pidän myös kurssilaisille joka päivä klo 17 Zoom-puhelun, jonne voit tulla kysymään neuvoa ja apua.
Lisäksi pidän joka lauantai klo 10:00–11:30 Kirjoituskahvit-zoom-puhelun, jonne voit tulla kysymään livenä neuvoja ja vinkkejä. Esim. olen auttanut puheluissa useampaa opiskelijaa jo täsmentämään tutkimusaihettaan tai kysymyksiään niin, että pitkäänkin jumissa ollut tutkimus on taas nytkähtänyt eteenpäin.
Onnea matkaan!
