Tällä hetkellä ainakin Twitterissä ja mediassakin käydään kädenvääntöä keskustelua siitä pitäisikö koronavirus yrittää kokonaan tukahduttaa, hidastaa sen etenemistä niin paljon kuin mahdollista rokotetta odotellessa, vai antaa sen levitä hallitusti jotta suurin osa kansasta saisi kohtuullisessa ajassa laumasuojan.
Tänä aamuna HUS:in infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen toivoo, että koronarajoituksia purettaisiin asteittain koska hän pelkää että syksyllä muiden hengitystieinfektioiden määrä kasvaa, jolloin ei pystyttäisi tutkimaan kaikkia joilla on hengitystieoireita.
Järvisen ratkaisuna olisi että ”pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset. Ja pyrkiä rajaamaan iäkkäämpää väestöä sairauden ulkopuolelle”.
Järvisen oletusarvona näyttää olevan se, että taudin määrää ei saada tästä vähennettyä vaan että näillä rajoituksilla sairastuvien ja sairaalassa olevien määrä pysyy samana hamaan tulevaisuuteen. Hän on vetänyt tämän johtopäätöksen siitä, että sairaalassa olevien määrän kasvu katkesi kaksi viikkoa sitten (9.4.) ja lähti siitä hitaaseen laskuun.
Olen koonnut alla olevaan taulukkoon eri toimenpiteet ja tapahtumat jotka voivat vaikuttaa koronaviruspotilaiden määriin testatuissa, sairaaloissa ja kuolleissa. Siitä näkyy hyvin, miten kauan kestää, ennen kuin eri toimenpiteet näkyvät numeroissa.
| Toimenpide / tapahtuma | Päivämäärä | Alkaa näkyä testatuissa | Alkaa näkyä sairaalassa | Alkaa näkyä kuolleissa |
| Koulujen, kirjastojen jne. sulkeminen, max 10 hengen kokoontumiset, ei vierailuja hoitokotiin ja sairaalaan, rajat kiinni, 70+ v. kotiin jne. | 16.3 ja 18.3. | 23.3. ja 25.3. | 30.3. ja 1.4. | 6.4. ja 8.4. |
| Uusimaa kiinni | 28.3. | 4.4. | 11.4. | 18.4. |
| Hiihtokeskukset kiinni | 29.3. | 5.4. | 12.4. | 19.4. |
| Ravintolat kiinni | 4.4. | 11.4. | 18.4. | 25.4. |
| Pääsiäinen | 12.4. | 19.4. | 26.4. | 3.5. |
| Uusimaa auki | 16.4. | 23.4. | 30.4. | 7.5. |
Alla olevassa kaaviossa näkyy miten eri muutokset mahdollisesti näkyvät testatuissa ja sairaalaan ja teholle joutuneissa. Kuolleiden päivittäinen määrä ei ole tarkka, koska valtaosa HUS:in alueen hoitokotien kuolemista on ilmoitettu vasta 19.4. Olennaista on se, että meillä ei ole vieläkään päivittäiset kuolinmäärät nousseet merkittävästi yli 10 potilaan.
Vaikka sairaalassa parhaillaan olevien määrät kasvoivat vielä koulujen sulkemisen jälkeen, luvut ovat niin pieniä, että nousua voi selittää kotimaahan tartunta-alueilta palanneet ja Levillä loppuun asti bailanneet. Henkilöt, joilla on todettu tartunta, näkyvät sairaalaluvuissa 1–7 päivän sisällä testaamisesta.
Ruotsista näkee mitä tapahtuu kun epidemiologit ja infektiolääkärit saavat määrätä mitä tehdään. Siellä tavoitteena on selvästi laumasuojan hakeminen. Rajoitukset ovat olleet hyvin kevyitä ja perustuneet lähinnä suosituksiin eivätkä pakkoon. Eli esimerkiksi koulut ja ravintolat saavat olla auki, pääsiäisenä ihmisiä pyydettiin olemaan matkustamatta jne.
Alla oleva kaavio tehohoitoon joutuneiden määrien kasvusta siitä päivästä kun kussakin maassa oli vähintään 23 ihmistä teholla osoittaa todella selvästi sen, miten rajoitukset vaikuttavat.
Ensimmäisestä teholle joutuneesta ihmisestä alkaen Suomessa ja Ruotsissa joutui tehohoitoon yhtä paljon ihmisiä. Kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Suomessa oli siirrytty etäopetukseen, suljettu koulut, uimahallit ja rajat, 70+ vuotiaat oli määrätty kotiin ja vierailut sairaaloissa ja hoivokodeissa oli kielletty, Ruotsin käyrä lähti jyrkkään nousuun, Suomen ei.
Eikä siinä vielä kaikki! Tällä hetkellä Ruotsissa on noin 2000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa – Suomessa 145. Suomen väkiluku on vähän yli puolet Ruotsin väkiluvusta, joten väkilukukaan ei selitä eroa.
Tiettyjen epidemiologien ja lääkärien kommentteja lukiessa tulee mieleen, että ehkä kuolema on arkipäiväisempi asia kuin meille maallikoille, joten Ruotsin numerot eivät niin pelota. Ruotsin valtion epidemiologi Tegnell on itse sanonut ettei hän anna kovinkaan paljon painoarvoa kuolleiden lukumäärille miettiessään mitä tulee tehdä seuraavaksi.
Vaikka hyväksyisimme sen, että ”laumaimmuniteetin” nimissä kuolee tuhansia ihmisiä, uusimmat tutkimukset maailmalta kertovat, että monille covid-19:sta selvinneille tulee pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia vaurioita mm. keuhkoihin, munuaisiin ja sydämeen.
Tautiin on kuollut ja vakavasti sairastunut myös lapsia ja nuoria. Esim. Portugalissa kuolleella 14-vuotiaalla pojalla oli psoriasis, joka ei normaalisti ole hengenvaarallinen tauti. Kiinnostaisi tietää kuinka monta lasta Arko Järvisen mielestä saa kuolla lasten ja nuorten ”laumasuojan” saamiseksi. Minun mielestäni ei yhtään lasta.
Lisäksi on näyttöä siitä, että osa taudin lievänä sairastavista ei saa juurikaan tai käytännössä lainkaan vasta-aineita. Sitä ei tiedetä tarkoittaako se ettei heille ole myöskään syntynyt immuniteettia koronavirusta vastaan. Ylipäätään ei tiedetä kauanko koronaviruksen sairastaneilla on immuniteetti uutta sairastumista vastaan. Arviot ovat vaihdelleet muutamasta kuukaudesta korkeintaan pariin vuoteen. (Ks. esim. tämä hyvä artikkeli aiheesta.)
Toisin sanoen antamalla taudin levitä vapaammin nuorempien joukossa, lopputulos voi olla että pari lasta kuolee ja moni jää ilman immuniteettia.
Jos taudin annetaan levitä nuorempien joukossa, miten taudin leviäminen heiltä riskiryhmiin estetään? Raskaana olevat kuuluvat riskiryhmiin. Ruotsissa on kuollut ainakin yksi perusterve odottaja jolla oli ennestään yksi lapsi. Briteissä ennestään kahden lapsen äiti, jolla oli diabetes. Ruotsissa on ollut tähän mennessä yhteensä raskaana olevaa teholla.
Moni pienten ja kouluikäisten lasten vanhempi kärsii korkeasta verenpaineesta, joka on yksi isoimmista riskitekijöistä. Esim. veljeni joka on kahden lapsen isä käy parhaillaan läpi syöpähoitoja. Presidenttimme lapsen isä on 71 v. Lasten kanssa työskentelee myös iäkkäämpiä ja riskiryhmiin kuuluvia opettajia.
Lapset sairastavat taudin lievempänä eivätkä välttämättä ole pahimpia tartuttajia, tosin tästäkään ei ole vielä kovin kattavaa tutkimustietoa. Ruotsissa on tähän asti testattu lähinnä vakavimmin sairastuneita, joten lievemmin oirelevat lapset ovat jääneet testaamatta. Kuitenkin tiedetään, että varsinkin Tukholman alueen kouluissa on ollut poikkeuksellisen paljon ja parin päivän sijaan viikon mittaisia sairaspoissaoloja niin opettajien kuin oppilaiden keskuudessa.
Siksi on odotettavissa, että mitä useampi lapsi ja nuori saa tartunnan, sitä useampi heidän vanhemmistaan ja opettajistaan saa tartunnan. Onko mahdollinen laumaimmuniteetti lasten keskuudessa sen väärti että monia vanhempia ja opettajia joutuu tehohoitoon ja joku heistä saattaa kuolla? Ei minusta.
Epidemiologeja ja lääkäreitä ei ehkä haittaa uhrata edes tuhansien ihmisten henkeä ja terveyttä mahdollisen laumasuojan saamiseksi. Minua haittaa. Kuten valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi hyvin 17.4. Koronalivessä: ihmishenkiä ei voi korvata. Talouden voi korjata ja menetetyt bisnekset korvata monin eri tavoin.
Epidemiologit ja lääkärit perustavat oletuksensa taudin etenemisestä ja pysäyttämisestä aiempiin kokemuksiin: ”koska tällaisia epidemioita ei ole ennenkään voitu pysäyttää ennen rokoitetta, niin ei niitä varmaan nytkään saa pysäytettyä”.
On ehkä liikaa odottaa heiltä uusia ideoita sen eteen, miten tauti voidaan pysäyttää. Se ei tarkoita sitä etteikö tautia voisi pysäyttää ja etteikö siihen voitaisi käyttää monia eri keinoja.
Kuten ylläolevat vertailut osoittavat, jo nyt tehdyt rajoitukset purevat. Monissa Aasian ja Euroopan maissa sekä ainakin osassa Yhdysvaltoja on otettu jo käyttöön maskipakko julkisilla paikoilla. (Tässä englanninkielisessä blogikirjoituksessa on videoita ja kuvia selittämässä miksi jopa kotonatehdyt maskit ehkäisevät taudin leviämistä.) Maskipakko yhdistettynä ahkeraan käsien pesuun vähentäisi myös muiden virustartuntojen määrää ja Asko Järvisen pelkäämää painetta testauspaikoilla.
Pitämällä ulkorajat kiinni siihen asti että rokote on käytössä tai tauti kukistettu muualtakin, voimme keskittyä sen pysäyttämiseen Suomessa. Kun täällä ei ole enää kotimaisia tartuntoja vaan kaikki uudet tartunnat tulevat ulkomailta ja pidetään kurissa karanteeneilla, voimme elää Suomessa suhteellisen normaalia elämää.
Rohkeimpien arvioiden mukaan rokote olisi käytössä jo syksyllä tai ensi vuoden alussa, todennäköisesti viimeistään reilun vuoden päästä. Tähänkin epidemiologit sanovat että ”mahdotonta”, mutta niinpä jotkut heistä ajattelivat, ettei koko tauti tulisi Pohjoismaihin asti.
Ympäri maailmaa on aloitettu ennennäkemätön kiri koronarokotteen kehittämiseksi, löytämiseksi ja nopeasti käyttöön saamiseksi. Samaan aikaan on meneillään useimpia tutkimuksia siitä, miten olemassaolevilla lääkkeillä voitaisiin hoitaa tautiin sairastuneita paremmin.
Niinpä on täysin mahdollista, että edes rajoja ei tarvitse pitää vuosikaupalla kiinni.
Siksi on nyt tärkeää unohtaa löpinät laumasuojasta ja keskittyä siihen, että saamme kotimaiset tartunnat nollaan ja uudet ulkomaalaiset tartunnat pysäytettyä heti rajan ylittämisen jälkeen karanteeneihin.
(Päivitän linkit tutkimuksiin jne. myöhemmin.)
