Tällä hetkellä ainakin Twitterissä ja mediassakin käydään kädenvääntöä keskustelua siitä pitäisikö koronavirus yrittää kokonaan tukahduttaa, hidastaa sen etenemistä niin paljon kuin mahdollista rokotetta odotellessa, vai antaa sen levitä hallitusti jotta suurin osa kansasta saisi kohtuullisessa ajassa laumasuojan.
Tänä aamuna HUS:in infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen toivoo, että koronarajoituksia purettaisiin asteittain koska hän pelkää että syksyllä muiden hengitystieinfektioiden määrä kasvaa, jolloin ei pystyttäisi tutkimaan kaikkia joilla on hengitystieoireita.
Järvisen ratkaisuna olisi että ”pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset. Ja pyrkiä rajaamaan iäkkäämpää väestöä sairauden ulkopuolelle”.
Järvisen oletusarvona näyttää olevan se, että taudin määrää ei saada tästä vähennettyä vaan että näillä rajoituksilla sairastuvien ja sairaalassa olevien määrä pysyy samana hamaan tulevaisuuteen. Hän on vetänyt tämän johtopäätöksen siitä, että sairaalassa olevien määrän kasvu katkesi kaksi viikkoa sitten (9.4.) ja lähti siitä hitaaseen laskuun.
Olen koonnut alla olevaan taulukkoon eri toimenpiteet ja tapahtumat jotka voivat vaikuttaa koronaviruspotilaiden määriin testatuissa, sairaaloissa ja kuolleissa. Siitä näkyy hyvin, miten kauan kestää, ennen kuin eri toimenpiteet näkyvät numeroissa.
Toimenpide / tapahtuma
Päivämäärä
Alkaa näkyä testatuissa
Alkaa näkyä sairaalassa
Alkaa näkyä kuolleissa
Koulujen, kirjastojen jne. sulkeminen, max 10 hengen kokoontumiset, ei vierailuja hoitokotiin ja sairaalaan, rajat kiinni, 70+ v. kotiin jne.
16.3 ja 18.3.
23.3. ja 25.3.
30.3. ja 1.4.
6.4. ja 8.4.
Uusimaa kiinni
28.3.
4.4.
11.4.
18.4.
Hiihtokeskukset kiinni
29.3.
5.4.
12.4.
19.4.
Ravintolat kiinni
4.4.
11.4.
18.4.
25.4.
Pääsiäinen
12.4.
19.4.
26.4.
3.5.
Uusimaa auki
16.4.
23.4.
30.4.
7.5.
Alla olevassa kaaviossa näkyy miten eri muutokset mahdollisesti näkyvät testatuissa ja sairaalaan ja teholle joutuneissa. Kuolleiden päivittäinen määrä ei ole tarkka, koska valtaosa HUS:in alueen hoitokotien kuolemista on ilmoitettu vasta 19.4. Olennaista on se, että meillä ei ole vieläkään päivittäiset kuolinmäärät nousseet merkittävästi yli 10 potilaan.
Vaikka sairaalassa parhaillaan olevien määrät kasvoivat vielä koulujen sulkemisen jälkeen, luvut ovat niin pieniä, että nousua voi selittää kotimaahan tartunta-alueilta palanneet ja Levillä loppuun asti bailanneet. Henkilöt, joilla on todettu tartunta, näkyvät sairaalaluvuissa 1–7 päivän sisällä testaamisesta.
Ruotsista näkee mitä tapahtuu kun epidemiologit ja infektiolääkärit saavat määrätä mitä tehdään. Siellä tavoitteena on selvästi laumasuojan hakeminen. Rajoitukset ovat olleet hyvin kevyitä ja perustuneet lähinnä suosituksiin eivätkä pakkoon. Eli esimerkiksi koulut ja ravintolat saavat olla auki, pääsiäisenä ihmisiä pyydettiin olemaan matkustamatta jne.
Alla oleva kaavio tehohoitoon joutuneiden määrien kasvusta siitä päivästä kun kussakin maassa oli vähintään 23 ihmistä teholla osoittaa todella selvästi sen, miten rajoitukset vaikuttavat.
Ensimmäisestä teholle joutuneesta ihmisestä alkaen Suomessa ja Ruotsissa joutui tehohoitoon yhtä paljon ihmisiä. Kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Suomessa oli siirrytty etäopetukseen, suljettu koulut, uimahallit ja rajat, 70+ vuotiaat oli määrätty kotiin ja vierailut sairaaloissa ja hoivokodeissa oli kielletty, Ruotsin käyrä lähti jyrkkään nousuun, Suomen ei.
Eikä siinä vielä kaikki! Tällä hetkellä Ruotsissa on noin 2000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa – Suomessa 145. Suomen väkiluku on vähän yli puolet Ruotsin väkiluvusta, joten väkilukukaan ei selitä eroa.
Tiettyjen epidemiologien ja lääkärien kommentteja lukiessa tulee mieleen, että ehkä kuolema on arkipäiväisempi asia kuin meille maallikoille, joten Ruotsin numerot eivät niin pelota. Ruotsin valtion epidemiologi Tegnell on itse sanonut ettei hän anna kovinkaan paljon painoarvoa kuolleiden lukumäärille miettiessään mitä tulee tehdä seuraavaksi.
Vaikka hyväksyisimme sen, että ”laumaimmuniteetin” nimissä kuolee tuhansia ihmisiä, uusimmat tutkimukset maailmalta kertovat, että monille covid-19:sta selvinneille tulee pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia vaurioita mm. keuhkoihin, munuaisiin ja sydämeen.
Tautiin on kuollut ja vakavasti sairastunut myös lapsia ja nuoria. Esim. Portugalissa kuolleella 14-vuotiaalla pojalla oli psoriasis, joka ei normaalisti ole hengenvaarallinen tauti. Kiinnostaisi tietää kuinka monta lasta Arko Järvisen mielestä saa kuolla lasten ja nuorten ”laumasuojan” saamiseksi. Minun mielestäni ei yhtään lasta.
Lisäksi on näyttöä siitä, että osa taudin lievänä sairastavista ei saa juurikaan tai käytännössä lainkaan vasta-aineita. Sitä ei tiedetä tarkoittaako se ettei heille ole myöskään syntynyt immuniteettia koronavirusta vastaan. Ylipäätään ei tiedetä kauanko koronaviruksen sairastaneilla on immuniteetti uutta sairastumista vastaan. Arviot ovat vaihdelleet muutamasta kuukaudesta korkeintaan pariin vuoteen. (Ks. esim. tämä hyvä artikkeli aiheesta.)
Toisin sanoen antamalla taudin levitä vapaammin nuorempien joukossa, lopputulos voi olla että pari lasta kuolee ja moni jää ilman immuniteettia.
Jos taudin annetaan levitä nuorempien joukossa, miten taudin leviäminen heiltä riskiryhmiin estetään? Raskaana olevat kuuluvat riskiryhmiin. Ruotsissa on kuollut ainakin yksi perusterve odottaja jolla oli ennestään yksi lapsi. Briteissä ennestään kahden lapsen äiti, jolla oli diabetes. Ruotsissa on ollut tähän mennessä yhteensä raskaana olevaa teholla.
Moni pienten ja kouluikäisten lasten vanhempi kärsii korkeasta verenpaineesta, joka on yksi isoimmista riskitekijöistä. Esim. veljeni joka on kahden lapsen isä käy parhaillaan läpi syöpähoitoja. Presidenttimme lapsen isä on 71 v. Lasten kanssa työskentelee myös iäkkäämpiä ja riskiryhmiin kuuluvia opettajia.
Lapset sairastavat taudin lievempänä eivätkä välttämättä ole pahimpia tartuttajia, tosin tästäkään ei ole vielä kovin kattavaa tutkimustietoa. Ruotsissa on tähän asti testattu lähinnä vakavimmin sairastuneita, joten lievemmin oirelevat lapset ovat jääneet testaamatta. Kuitenkin tiedetään, että varsinkin Tukholman alueen kouluissa on ollut poikkeuksellisen paljon ja parin päivän sijaan viikon mittaisia sairaspoissaoloja niin opettajien kuin oppilaiden keskuudessa.
Siksi on odotettavissa, että mitä useampi lapsi ja nuori saa tartunnan, sitä useampi heidän vanhemmistaan ja opettajistaan saa tartunnan. Onko mahdollinen laumaimmuniteetti lasten keskuudessa sen väärti että monia vanhempia ja opettajia joutuu tehohoitoon ja joku heistä saattaa kuolla? Ei minusta.
Epidemiologeja ja lääkäreitä ei ehkä haittaa uhrata edes tuhansien ihmisten henkeä ja terveyttä mahdollisen laumasuojan saamiseksi. Minua haittaa. Kuten valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi hyvin 17.4. Koronalivessä: ihmishenkiä ei voi korvata. Talouden voi korjata ja menetetyt bisnekset korvata monin eri tavoin.
Epidemiologit ja lääkärit perustavat oletuksensa taudin etenemisestä ja pysäyttämisestä aiempiin kokemuksiin: ”koska tällaisia epidemioita ei ole ennenkään voitu pysäyttää ennen rokoitetta, niin ei niitä varmaan nytkään saa pysäytettyä”.
On ehkä liikaa odottaa heiltä uusia ideoita sen eteen, miten tauti voidaan pysäyttää. Se ei tarkoita sitä etteikö tautia voisi pysäyttää ja etteikö siihen voitaisi käyttää monia eri keinoja.
Kuten ylläolevat vertailut osoittavat, jo nyt tehdyt rajoitukset purevat. Monissa Aasian ja Euroopan maissa sekä ainakin osassa Yhdysvaltoja on otettu jo käyttöön maskipakko julkisilla paikoilla. (Tässä englanninkielisessä blogikirjoituksessa on videoita ja kuvia selittämässä miksi jopa kotonatehdyt maskit ehkäisevät taudin leviämistä.) Maskipakko yhdistettynä ahkeraan käsien pesuun vähentäisi myös muiden virustartuntojen määrää ja Asko Järvisen pelkäämää painetta testauspaikoilla.
Pitämällä ulkorajat kiinni siihen asti että rokote on käytössä tai tauti kukistettu muualtakin, voimme keskittyä sen pysäyttämiseen Suomessa. Kun täällä ei ole enää kotimaisia tartuntoja vaan kaikki uudet tartunnat tulevat ulkomailta ja pidetään kurissa karanteeneilla, voimme elää Suomessa suhteellisen normaalia elämää.
Rohkeimpien arvioiden mukaan rokote olisi käytössä jo syksyllä tai ensi vuoden alussa, todennäköisesti viimeistään reilun vuoden päästä. Tähänkin epidemiologit sanovat että ”mahdotonta”, mutta niinpä jotkut heistä ajattelivat, ettei koko tauti tulisi Pohjoismaihin asti.
Ympäri maailmaa on aloitettu ennennäkemätön kiri koronarokotteen kehittämiseksi, löytämiseksi ja nopeasti käyttöön saamiseksi. Samaan aikaan on meneillään useimpia tutkimuksia siitä, miten olemassaolevilla lääkkeillä voitaisiin hoitaa tautiin sairastuneita paremmin.
Niinpä on täysin mahdollista, että edes rajoja ei tarvitse pitää vuosikaupalla kiinni.
Siksi on nyt tärkeää unohtaa löpinät laumasuojasta ja keskittyä siihen, että saamme kotimaiset tartunnat nollaan ja uudet ulkomaalaiset tartunnat pysäytettyä heti rajan ylittämisen jälkeen karanteeneihin.
Nyt alkaa raivostuttaa mm. ihmiset jotka bailaavat Lapissa ja jonottavat ämpäreitä, lääkärit jotka menevät vielä lääkäriseminaareihin tai suoraan matkalta töihin, 70+ vuotiaat jotka kapinoivat karanteenia vastaan ja muutkin suomalaiset jotka ajattelevat että ”korona on vain flunssa”, ”mä en sairastu koskaan” ja ”ei mua haittaa jos mä sairastun”.
Mikä meitä suomalaisia vaivaa kun emme pysty ottamaan tosissamme hengenvaaraa ja viranomaisten suosituksia ja määräyksiä? Olemmeko todellakin niin idiootteja, että tarvitsemme sakon uhalla ulkonaliikkumiskiellon?
Olemme siirtyneet koronavirusepidemiassa siihen vaiheeseen, jossa yhä useampi sairastunut tarvitsee tehohoitoa ja ensimmäiset koronaviruspotilaat kuolevat.
Tätä kirjoittaessani 20.3. Suomen sairaaloissa on ainakin 17 tautiin sairastunutta. Heistä 5 on tehohoidossa. Ensimmäinen suomalainen kuollut koronavirukseen samoin 20.3. (raportoitiin 21.3.).
Nämä ovat ihmisiä, jotka toivat taudin ulkomailta noin 2–3 viikkoa sitten tai saivat sen silloin ulkomailta tulleilta läheisiltään.
He ja tuhannet muut jotka kantavat tälläkin hetkellä koronavirusta oireettomana tai vähäoireisena ovat tartuttaneet ja tartuttavat yhä tuhansia muita ihmisiä. Tartunnan saaneiden määrä on tällä hetkellä jo moninkertainen – ja niin on 2–3 viikon päästä myös sairaalahoitoa tarvitsevien määrä.
Jos maagisesti pystyisimme tästä päivästä eteenpäin ihan oikeasti kiertämään muut kaukaa, olemaan kotona niin paljon kuin mahdollista, pesemään kätemme tarpeeksi usein ja hyvin, välttämään kasvojen koskettelua ja olemaan yskimättä muualle kuin nenäliinaan tai kyynärtaipeeseen, 2–3 viikon päästä sairaalat eivät olisi ihan niin vaikeasa tilanteessa kuin missä ne tällä menolla olevat.
Jos uskot jo että meidän kaikkien on tehtävä kaikkemme koronaviruksen pysäyttämiseksi, niin KIITOS SIITÄ! Ihan jo pysymällä kotona olet tärkeä osa koronaviruksen torjuntaa ja samalla pelastat ihmishenkiä. Jos et näillä sanoilla vakuuttunut siitä, että sinun pitää ottaa tilanne ihan oikeasti vakavasti, jatka lukemista.
Koronavirus tarttuu helposti ja voi tehdä kipeää
Koronavirus tarttuu järkyttävän helposti. Esimerkiksi suomalaisissa häissä Tirolista tullut lomalainen tartutti taudin ainakin 30 ihmiseen.
Kotonakin sairastettava versio voi olla raju. Jos et usko minua, usko Valtiovarainministeriön ylijohtajaa Juha Sarkiota, joka sai taudin oltuaan 10 minuuttia samassa huoneessa oireettoman taudinkantajan kanssa.
Sain KORONAN 8 päivää sitten. Se tarttui 10 min aikana henkilöltä joka oli oireeton. Kuume tuli 4 vrk jälkeen ja nyt olen ollut 8 vrk yli 38.5 kuumeessa joista 6 vrk yli 39. Joka paikkaa särkee. Hengitäminenkin sattuu. USKOKAA HYVÄT IHMISET VAROITUKSET. TÄHÄN VOI KUOLLA.
Sain KORONAN 8 päivää sitten. Se tarttui 10 min aikana henkilöltä joka oli oireeton. Kuume tuli 4 vrk jälkeen ja nyt olen ollut 8 vrk yli 38.5 kuumeessa joista 6 vrk yli 39. Joka paikkaa särkee. Hengitäminenkin sattuu. USKOKAA HYVÄT IHMISET VAROITUKSET. TÄHÄN VOI KUOLLA.”
Koronavirus vie nuoremmatkin teholle
Mitä useampaan maahan koronavirus on levinnyt, sitä selvemmäksi on tullut ettei kyseessä ole vain ”vanhojen ihmisten tauti”. On totta, että yli 70-vuotiaat kuolevat tautiin muita helpommin mm. siksi, että heidän ikääntynyt immuunipuolustusjärjestelmänsä ylireagoi helposti virukseen tappavalla sytokiinimyrskyllä.
Norjassa on jo kaksi alle 25-vuotiasta tehohoidossa.
Vaikka alle 65-vuotiaat ja sitä paljon nuoremmat eivät kuole tautiin, he voivat sairastaa siitä rajun version, joka vaatii sairaalahoitoa – ja jopa tehohoitoa. Mitä rajumman koronavirusinfektion sairastat, sitä todennäköisemmin se jättää kehoosi pysyviä vaurioita.
Alla oleva video Bergamossa olevasta sairaalasta antaa jonkinlaisen käsityksen siitä miltä näyttää kun sairaala täyttyy hengityskoneita ja lisähappea tarvitsevista koronaviruspotilaista.
This video, filmed in the A&E department at Bergamo Hospital, is a lesson to all those who think that not maintaining social distance won't have an impact on lives. Actual lives. pic.twitter.com/1SfVkv4yb1
Ja tässä toinen video samasta – Euroopan parhaimpiin kuuluvasta – sairaalasta. Englanninkielisellä videolla haastatellaan myös itkun partaalla olevia lääkäreitä jotka kehottavat muita maita pistämään kaikki paikat kiinni.
Monilla kovan koronaviruksen saaneilla on keuhkokapasiteetti vähentynyt sairaudesta paranemisen jälkeen 20–30 prosentilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo reipas kävely saa sinut haukkomaan henkeä. Lisäksi koronavirus voi aiheuttaa vaurioita muihin sisäelimiin.
Haluaisitko kuolla yksin ja hitaasti tukehtumalla?
Koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen kuoleminen on silminnäkijöiden mukaan siitä hirvittävä, että siihen kuoleva pysyy tajuissaan loppuun asti samalla kun tukehtuu hapenpuutteeseen, koska tulehtuneet keuhkot eivät ota vastaan happea.
Tämä kokemus tulee olemaan edessä pahimmillaan useilla tuhansilla suomalaisilla, koska liian moni meistä on jatkanut liian pitkään ”normaalia elämää” ja joko saanut taudin tai tartuttanut sitä tietämättään muihin.
Eikä siinä vielä kaikki! Suomessa on jo rajoitettu vierailuja sairaaloissa ja mikäli epidemia pääsee oikein pahaksi, kukaan meistä ei pääse sairaalahoidossa olevan läheisensä kuolinvuoteen vierelle. Tilanne on jo tämä Italiassa ja Espanjassa.
Haluaisitko sinä kuolla yksin sairaalassa hapenpuutteeseen tukehtuen – kärsittyäsi sitä ennen useamman päivän tai viikon ajan erilaisista kivuista ja epämukavuudesta. Haluatko että rakkaasi joutuvat avuttomina odottamaan kotona viikkokaupalla että sinä kuolet kitumalla sairaalassa?
Minä en halua, enkä halua että yksikään minun rakkaistani joutuu kokemaan tällaisen lopun. Siksi yritän epätoivon vimmalla saada ihmiset tajuamaan, että meidän pitää ihan oikeasti tehdä kaikkemme pysyäyttääksemme taudin eteneminen Suomessa.
Mitä jos joku kuolee sinun takiasi?
Koronavirus on kaikkein tartuttavimmillaan 1–2 päivää ennen ensimmäisiä oireita. Lisäksi noin 40–47 % sairastaa taudin niin vähäisillä oireilla, ettei tajua edes sairastavansa sitä. Jokainen näistä tautia tietämättään kantavista voi siis tartuttaa taudin muihin – oireilevista nyt puhumattakaan.
Voi olla, että sinäkin olet jo ollut tai tulet olemaan tietämättäsi taudin kantaja. Pahimmillaan annat taudin ihmiselle, joka kuolee siihen. Tai ehkä tartutat sen ihmiseen, joka joutuu tehohoitoon ja vie paikan toiselta sitä tarvitsevalta.
Näitä ajatuksia ei ole kiva ajatella – eikä niiden ole tarkoituskaan olla kivoja. Edesmenneen isoäitini sanoin: ”Jok’ei mieltään pahota, se ei tapojaan paranna.”
Olen ollut yllättynyt ja valtavan vihainen siitä, miten monet suomalaiset ovat edelleen siinä uskossa että he voivat jatkaa elämäänsä lähes normaalisti. Ettei tauti tartu heihin – tai jos tarttuu, niin ei se mitään haittaa.
Jos olet jo ymmärtänyt tilanteen vakavuuden ja toimit jatkossa(kin) vastuullisesti, niin kiitos siitä. Mutta jos olet yhä tätä lukiessasi siinä luulossa ettei sinun tarvitse ottaa mitään vastuuta taudin pysäyttämisestä, olet väärässä. Ole hyvä ja herää todellisuuteen. Tämä ei ole vitsi, leikki tai harjoitus.
100 suomalaista voi kuolla huhtikuun puoleen väliin mennessä koronavirukseen
Monissa maissa oli yksittäisiä koronavirukseen sairastuneita turisteja jo tammikuun puolella. Varsinainen tautiaalto, jossa tartuntoja alkoi löytyä päivittäin kiihtyvällä tahdilla, alkoi monissa Euroopan maissa helmikuun viimeisellä viikolla.
Jossain maissa kuten Italiassa ja Ranskassa tauti huomattiin vasta siinä vaiheessa kun ensimmäiset potilaat olivat tehohoidon tarpeessa ja/tai kuolivat. Tällöin tauti oli tosiasiassa ehtinyt levitä maassa vähintään 2–3 viikon ajan. Espanjassa, Ruotsissa ja Suomessa tauti huomattiin jo ennen kuin yksikään potilas joutui teholle.
Nyt Italia ja Espanja ovat jo tilanteessa, jossa sairaalat alkavat olla niin täynnä, ettei kaikkia potilaita voida enää hoitaa kunnolla. Kummastakin maasta tulee täsmälleen identtisiä viestejä:
”Olemme sodassa. Emme pysty hoitamaan kaikkia. Ihmiset joutuvat kuolemaan yksin, ilman läheisiään.”
Tahti on yllättänyt paikalliset terveysviranomaiset. Vielä kolme viikkoa sitten Espanjan epidemiologiayhdistyksen puheenjohtaja Pere Godoy oli sitä mieltä ettei paniikkiin ole syytä: ”Vaikka viruksen tarttuvuus ei olekaan vähäinen, se ei myöskään ole räjähdysmäinen. Emme tule näkemään tuhansien potilaiden ylikuormittamia sairaaloita”.
Olen kerännyt alla olevaan taulukkoon tietoja eri maiden koronavirustilanteen etenemisestä. Taulukoista näkee, miten nopeasti tilanne voi ns. perkelöityä eli pahentua dramaattisesti. Ikävä kyllä näyttää siltä, että myös Suomi on samalla polulla kuin ne Euroopan maat, joissa tilanne on ajautunut kaaokseen.
Alla olevassa taulukossa olevat maat olevat Italia (IT), Espanja (ES), Ranska (RA), Hollanti (HO), Ruotsi (RU) ja Suomi (SU).
1. diag. on ensimmäinen maassa tehty diagnoosi – yleensä yksittäinen ulkomaalainen turisti.
1. aalto on ensimmäinen päivä jonka jälkeen lähes joka päivä tuli diagnooseja.
1. teholla kertoo kuinka pian ensimmäisen aallon alusta ensimmäinen potilas oli teholla
1. kuollut kertoo kuinka pian 1. teholle joutuneen jälkeen joku kuoli.
100 kuol. kertoo kauanko kesti ensimmäisestä kuolleesta kun 100 ihmistä oli kuollut koronaviruksen takia.
Ruotsin kohdalla 100 kuolleen päivämäärä on arvaus, Suomen kohdalla ensimmäisen kuolleen ja 100 kuolleen päivämäärät ovat arvauksia. Nämä arvaukset voivat olla liian aikaisia päivämääriä, koska Ruotsissa ja Suomessa on vähemmän asukkaita kuin esim. Ranskassa, Italiasa ja Espanjassa.
Jos Ruotsi on kutakuinkin Hollannin ja Ranskan tahdissa, siellä pitäisi kuolleiden määrien kasvaa nyt niin, että kuun loppuun mennessä tulee 100 kuollutta täyteen (21.3. oli jo 20 kuollutta).
Jos Suomi on jatkossa Ruotsin tahdissa, meillä pitäisi tulla noin 100 kuolintapausta huhtikuun puoleen väliin mennessä.
Toki laskelmiin vaikuttaa myös se, missä väestönsosassa tartunnat ovat viime viikkojen aikana tosiasiassa levinneet (tutkittujen tapausten lisäksi).
Suomen tilanne ennen ja nyt
Noin kaksi viikkoa sitten eli maaliskuun ensimmäisellä viikolla Suomessa oli löydetty 16 vahvistettua koronavirustapausta. Todelliset tautimäärät ovat THL:n arvion mukaan jopa 20–30 kertaiset. Tällöin tartunnan saaneita oli ehkä siis ollut maaliskuun alussa noin 240–480 kappaletta. Näistä 17 joutui sairaalaan ja 5 tehohoitoon.
26.2.– 6.3.
7.3.– 13.3
14.3.– 20.3.
2 vkon päästä
Uusia diagnos.
14
142
293
20 x diagnos.
280
2840
5860
30 x. diagnos.
420
4260
8790
Ennuste:
Sairaalassa
ei tietoa
ei tietoa
17
206–616
Tehohoidossa
0
0
5
61–181
Viimeisen viikon aikana Suomessa vahvistettiin 293 uutta tartuntaa. THL:n kaavalla tartuntoja olisi oikeasti tullut viime viikolla lisää noin 5900–8800. Jos heistä yhtä moni joutuu sairaalaan kuin 2–3 viikkoa sitten sairastuneista, 2–3 viikon päästä sairaalahoitoa tarvitsisi 206–616 koronaviruspotilasta, joista noin 61–181 tarvitsisi tehohoitoa.
Todennäköisesti silloin sairaalassa on enemmänkin koronapotilaita, koska hoitoajat ovat noin 2–8 viikkoa pitkiä ja ensi viikolla sairaalaan tulee 1–2 viikkoa sitten tartunnan saaneita.
On tärkeää huomata, että sairaalat ja teho-osastot eivät olleet tyhjillään ennen koronavirusta. Koko Suomessa on 500 tehohoitopaikkaa. Nyt niiden määrää nostetaan 1000 paikkaan. Tarvittaessa määrää pystytään nostamaan korkeintaan 1500 paikkaan ja se ei tapahdu käden käänteessä.
Koska liian moni meistä käyttäytyy kuin vastuuton teini, sairaalahoitoa tarvitsevien määrä kasvaa dramaattisesti ainakin seuraavat 3–6 viikkoa. Viime päivinä tartunnan saaneet saavat ensimmäiset oireet viimeistään ensi viikolla, mistä menee vielä noin 7–8 päivää kun rajuimman taudin saaneet tarvitsevat sairaalahoitoa.
Näin ollen ennustan, että huhtikuun puolessa välissä tilanne sairaaloissa alkaa muttua jo ns. jännittäväksi ja kuun lopussa pelottavaksi – ainakin jos me emme ala ottaa tosissamme annettuja varoituksia.
Tekemällä kaikkemme sen eteen, että mahdollisimman harva meistä saa tartunnan tai levittää koronavirusta muille, voimme edes vähän helpottaa edessä olevaa katastrofia.
Jos oma terveys ei kiinnosta, niin voisitko olla edes vähän kiinnostunut rakkaittesi ja/tai meidän muiden kohtalosta. Tartuttamalla tautia eteenpäin olet osasyyllinen siihen, että meillä ei ole 1–2 kuukauden päästä enää tehohoitopaikkoja kaikille tarvitseville. Pahimmillaan tartutat taudin jollekulle sellaiselle, joka joutuu takiasi kärsimään tuskallisen ja yksinäisen kuoleman
Jos tämän lukeminen alkoi ahdistaa, niin hyvä — pidä tämä fiilis mielessä aina kun tekee mieli lähteä kylille tai tavata ihmisiä ilman täysin pakottavaa syytä.
Pysytään kaukana ja pestään käsiä — pysytään terveinä!
Yhteenveto kärsimättömille (tarkempi selitys alla)
Ennen kuin koronaviruksen oireet alkavat, et voi tietää ilman testiä kannatko koronavirusta. Voit tartuttaa koronaviruksen toisiin jo ennen ensimmäisten oireiden ilmestymistä. Joidenkin tutkimusten mukaan koronaviruksen saanut on kaikkein ”tartuttavimmillaan” juuri ennen oireiden ilmaantumista.
Osalla koronaviruksen oireet ovat niin lievät, että elleivät he mittaa jatkuvasti lämpötilaansa tai kiinnitä huomiota lievään lämmön nousuun tai kurkkukipuun, he eivät tiedä olevansa sairaita.
Valtaosa alle 65-vuotiaista sairastaa taudin rajuna flunssana johon voi kuulua kuumetta, yskää, lievää hengenahdistusta, päänsärkyä, lihaskipua, palelua, vatsakipua, oksentelua ja ripulia.
Koronavirus on erityisen vaarallinen tauti yli 60-vuotiaille, reilusti ylipainoisille, korkeasta verenpaineesta kärsiville, (iäkkäämmille) tupakoitsijoille ja ihmisille joiden keuhkojen toiminta tai immuunipuolustusjärjestelmä on heikentynyt esim. syövän, syöpähoitojen tai muun taudin takia.
Korkeintaan yksi viidestä sairastuneesta saa niin rajun taudin, että tarvitsee sairaalahoitoa. Noin 1 sadasta sairastuneesta kuolee. Lukemat on laskettu testatuista ja ovat todennäköisesti yläkanttiin.
Yleisin sairaalahoitoa vaativa komplikaatio on rajun keuhkokuumeen aiheuttama hengenahdistus. Noin neljäsosa sairaalaan joutuneista tarvitsee hengityskonetta.
Jos liian monta ihmistä tarvitsee kerralla tehohoitoa, voidaan ajautua Italian tilanteeseen, jossa yli 60-vuotiaille ei enää voida taata mahdollisuutta päästä hengityskoneeseen, koska laitteet tarvitaan nuorempien ihmisten käyttöön.
Siksi seuraavien kuukausien aikana on tärkeää noudattaa kiltisti viranomaisten antamia ohjeita, pitää vähintään 1–2 metrin fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin vaikka olo olisi hyvä, välttää sisätiloja joissa on paljon ihmisiä ja pestä kätensä aina kun on ollut muiden kanssa tekemisissä.
Lisäksi pitäisi pysyä mahdollisuuksien mukaan kotona eristyksissä vaikka saisi vain lieviä flunssaoireita tai jos on ollut enemmän tekemisissä ihmisen kanssa, jolla on selvät koronaviruksen oireet.
Tällä hetkellä Suomessa on jo niin paljon koronavirustapauksia, jotka on huomattu vasta oireiden ilmettyä, että taudin leviämistä ei voi enää estää. Nyt tavoitteena on suojata riskiryhmiin kuuluvat ja yrittää hidastaa taudin etenemistä niin, että sairaalat eivät ruuhkaudu liikaa ja kaikki vakavasti sairaat saadaan hoidettua.
– Saat sieltä suoraan juuri sinun tilanteeseesi sopivat toimintaohjeet.
Jos menet niin huonoon kuntoon että uskot tarvitsevasi lääkärin apua, älä mene koskaan suoraan päivystykseen vaan soita ensin päivystysnumeroon, että päivystyvä hoitohenkilökunta osaa varautua tuloosi.
Jos olet yli 70-vuotias joka ei kuulu valtionjohtoon tms. sinut on määrätty karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Ole hyvä ja noudata tätä ohjetta, jotta et ole osasyyllinen tilanteeseen, jossa sairaalat ovat niin täynnä koronaviruspotilaita, että kaikkia apua tarvitsevia ei voida hoitaa.
Vaikka olisit kuinka terve ja reipas ja tuntisit itsesi parikymppiseksi, koronavirus aiheuttaa sinussa todennäköisemmin rajumman reaktion mm. siksi että enemmän elämää nähnyt immuunipuolustusjärjestelmäsi on erilainen kuin nuorilla ihmisillä. Ole siis hyvä ja pysy kotona – niin itsesi kuin muiden terveyden takia!
Perusteellisempi selitys
Miten koronavirus leviää?
Koronavirus leviää uusimpien tietojen mukaan ensisijaisesti pisaratartuntana ja kosketustartuntana. Lisäksi se voi levitä hengitysilman kautta ainakin tartunnan alkuvaiheessa.
Eli voit saada koronaviruksen jos:
Tartuttamisvaiheessa oleva henkilö yskäisee suoraan sinua kohti ja hengität ilmaa jossa on yskäisyssä lentäneitä viruksia ja/tai pisarat osuvat suoraan silmiisi tai suuhusi.
Tartuttamisvaiheessa oleva henkilö on yskäissyt muutamia tunteja ennen suoraan pinnalle jota kosket kädellä, jonka jälkeen siirrät käteen tarttuneet virukset kädelläsi silmääsi, suuhusi tai nenääsi.
Tartuttamisvaiheessa oleva henkilö on yskäissyt käteensä, hieronut nenäänsä, koskenut silmiinsä tai suuhunsa, kuolannut/sylkenyt käteensä, jättänyt kätensä pesemättä sen jälkeen kun on käynyt kakalla (tai koskenut peräaukon tienoille) ja sen jälkeen kättelee sinua tai koskee pintaan (esim. toisen ihmisen käteen), johon sinä kosket piakkoin sen jälkeen.
Suutelet henkilöä jolla on koronavirus tai kosket itse koronavirusta tartuttavan henkilön suuhun, silmiin, nenään, kuolaan, räkään tai kakkaan.
Yskäisyn jälkeen virusta voi jäädä vähintään puoleksi tunniksi leijumaan suljettuun tilaan. Lisäksi koronavirusta irtoaa tartunnan saaneen hengitykseen varsinkin tartunnan alkuvaiheessa. Mitä pidempään oleilet samassa suljetussa tilassa koronavirusta tartuttavan kanssa, sitä todennäköisemmin saat virusta hengitysilman kautta limakalvoillesi.
Yhden tutkimuksen mukaan koronavirus säilyy tartuttavana lyhyimmän ajan pahvilla (jopa vuorokauden) ja pisimpään muovilla (max 3 vrk) ja teräspinnalla (max 2 vrk).
Huom! Vaikka virusta voi säilyä joillain pinnoilla useita vuorokausia, se heikkenee ja sen määrä vähenee tasaisesti niin, että vaikka koskisit vuorokautta myöhemmin muovipintaan, johon joku on yskäissyt ja laitat sormen heti suuhun, et välttämättä sairastu.
Älä silti kosketa kasvojasi paikoissa, joissa on voinut olla koronavirusta tartuttavia ihmisiä ja pese kätesi heti kotiin päästyäsi.
Milloin koronavirus tarttuu?
Voit tartuttaa koronaviruksen muihin jo 1–3 päivän päästä tartunnan saamisesta ja päiviä ennen oireiden ilmaantumista. Myös oireettomat tai hyvin lievästi oireilevat voivat levittää tautia.
Saksalaisen tutkimuksen mukaan koronavirusta on eniten suun, nenän ja nielun limakalvoilla juuri ennen oireiden ilmaantumista. Tällöin virusta irtoaa jo runsaasti henkilön hengitysilmaan ja sylkeen.
Tämä selittää sitä, miksi tauti on levinnyt niin rajusti vaikka virus itsessään ei ole erityisen tarttuva: liian moni tautia tietämättään kantava on lähikontaktissa muiden kanssa.
Esimerkiksi Suomessa on jo yksi tapaus, jossa matkalla koronaviruksen saanut oireeton hääjuhlavieras tartutti koronaviruksen morsiameen ja arvioiden mukaan ainakin 30 vieraaseen, joista osa ei ollut tiettävästi lainkaan lähikontaktissa koronaviruspotilaan kanssa.
Siksi meidän kaikkien olisi äärimmäisen tärkeää pysyä vähintään metrin päässä muista siihen asti, että pahin tautiaalto on ohi.
Useimmat koronaviruksen sairastaneet eivät tartuta tautia enää oireiden mentyä ohi. Tähän menee noin 10–14 päivää oireiden alusta. On hyvä tiedostaa, että virus voi jäädä lymyilemään henkilön kehoon viikkokaupalla senkin jälkeen. Varmuuden vuoksi sairastuneille suositellaankin vähintään 14 päivän karanteenia ensimmäisistä oireista.
Periaatteessa viruksen sairastumisesta pitäisi seurata immuniteetti ainakin joksikin aikaa, mutta tiedetään jo muutama tapaus, jossa sairaus on uusinut jo kuukauden päästä ensimmäisestä sairastumisesta. Nämä näyttävät kuitenkin olevan poikkeustapauksia. Siitä huolimatta kannattaa pitää virusepidemian ajan huolta käsihygieniasta ja riittävästä hajuraosta muihin myös parantumisen jälkeen.
Mitä oireita koronavirus voi aiheuttaa?
Hyvin pieni osa tartunnan saaneista ei saa minkäänlaisia oireita. Sen sijaan moni oireettomaksi itsensä kokeva saa jonkinlaisia oireita, joita ei tulkitse sairausoireiksi koska:
20 %:lla sairastuneista kuume pysyy alle 38 asteessa
Sairauden aiheuttama väsymystä luullaan jostain muusta syystä johtuvaksi
30 % ei saa edes yskää
Lisäksi on hyvä huomata, että mitattaessa kainalosta lämpöä digitaalisilla kuumemittareilla, olisi hyvä pitää mittaria kainalossa 10 minuutin ajan luotettavan lukeman saamiseksi (Tekniikan maailman testin mukaan).
Esim. oman mittarini näyttämä lämpötila on 10 minuutin mittaamisen jälkeen 0,5-0,7 astetta korkeampi kuin piippaushetkellä.
Yleisimmät koronavirusoireet WHO:n raportin mukaan
Tyypillinen koronavirustapaus alkaa kuumeella ja väsymyksellä, jota seuraa kuiva yskä. Joillain lämpötila voi nousta vain asteen verran eikä tulla lainkaan yskää. Seuraavassa on listattuna yleisimmät oireet ja kuinka yleisiä ne ovat.
Ensimmäiset oireet ilmaantuvat yleensä 2–11 päivän kuluttua tartunnan saamisesta. Valtaosa saa oireita 5.–6. päivänä tartunnasta. Joillain oireilu voi alkaa vasta 14 päivän kuluttua tartunnan saamisesta.
Hengenahdistus alkaa keskimäärin viisi päivää ensimmäisten oireiden jälkeen.
Nykytiedon mukaan vähintään 81 % tunnetuista koronaviruspotilaista sairastaa vain ”miedon version” taudista. Mieto versio voi olla mitä vain lähes oireettomasta kovaan flunssaan. Tosiasiallinen miedon version sairastavien osuus taudin saaneista on paljon isompi, koska missään maassa ei ole testattu kaikkia ihmisiä.
Sairaalahoitoa tarvitsee uusimpien tilastojen mukaan noin 10–19 % diagnosoiduista. Sairaalaan joutuneista noin 20–30 % tarvitsee tehohoitoa. Tehohoitopotilaista 47–71 % potilaista on tarvinnut hengityskonetta.
Eli jos vain 10 % kaikista sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa, tuhannesta tautiin sairastuneesta noin 100 ihmistä joutuu sairaalaan, heistä keskimäärin 25 tarvitsee tehohoitoa ja noin 15 hengityskonetta.
Sairaalaan joudutaan useimmiten noin 8–9 päivää ensimmäisten oireiden jälkeen. (Lähde)
Pääsääntöisesti sairaalahoitoa ovat tarvinneet riskiryhmiin kuluvat ihmiset, joskin tiedetään myös useampia tapauksia, joissa nuori ja perusterve ihminen on joutunut sairaalahoitoon koronaviruksen takia. Näin ollen kukaan ei voi olla etukäteen varma siitä, miten rajuna hän tulee sairastamaan taudin.
Useimmat toipuvat koronaviruksesta 10–14 päivässä oireiden alkamisesta. Vakavammin sairastuneilla toipuminen voi viedä 3–6 viikkoa ja senkin jälkeen keuhkoihin voi jäädä pysyviä vaurioita. Tautiin kuolleet ehtivät sairastaa tautia 2–10 viikkoa ennen menehtymistään.
Koska taudista toipuminen voi kestää pitkään ja siitä voi jäädä pysyviä vaurioita keuhkoihin, suosittelen myös nuoria ihmisiä tekemään kaikkensa, etteivät he saisi tautia. Mitä pidempään pystyt välttelemään koronavirusta, sitä todennäköisemmin taudin hoito on kehittynyt, sairaaloissa on vapaita hoitopaikkoja ja hyvässä lykyssä tautiin on kehitetty jo rokote.
Ketkä kuuluvat riskiryhmiin?
Tauti voi tulla erityisen rajuna ja jopa hengenvaarallisena seuraaville ihmisryhmille:
Yli 60-vuotiaille (varsinkin miehille)
Diabeetikoille
Korkeasta verenpaineesta kärsiville
Muita sydän- ja verisuonitauteja sairastaville
Astmaatikoille
Muuta kroonista keuhkosairautta sairastaville (esim. keuhkoahtaumatauti)
Reilusti ylipainoisille
Syöpäsairaille
Muille ryhmille joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt tai yleiskunto laskenut
Mitä enemmän sinulla on riskitekijöitä, sitä enemmän sinun kannattaa harkita kotona pysymistä ja kasvokkain tapahtuvien kontaktien välttämistä sen aikaa, kun tauti leviää pahimmillaan.
Valitettavasti vielä ei ole tietoa siitä, miten koronavirus vaikuttaa raskaana oleviin ja sikiöihin. Ensimmäiset koronavirusta sairastavien äitien vauvat ovat jo syntyneet. Näiden äitien vauvoillakin on todettu koronavirus. Koska yhdellä vauvalla todettiin koronavirus pari minuuttia syntymän jälkeen, on todennäköistä että vauva sai sen jo ollessaan äidin vatsassa.
Koska raskaus ja synnytys kuormittaa naisen kehoa eikä ole vielä tietoa siitä miten koronavirus voi vaikuttaa varhaisemmassa vaiheessa olevien sikiöiden kehitykseen, odottavien ja vasta synnyttäneiden äitien kannattaa tehdä kaikkensa sen eteen, että he eivät saisi koronaa odotus- ja lapsivuodeaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa kotona pysymistä ja kasvokkain tapahtuvien kontaktien minimoimista.
Kuinka moni joutuu sairaalaan ja kuolee koronaan?
(Päivitetty 19.3.2020)
Valtioneuvosto on tehnyt omat arvionsa Turun ja Tampereen Yliopiston sekä THL:n tiedoilla ja arvioilla. Muiden maiden ja WHO:n ennusteisiin nähden arviot ovat erittäin optimistisia.
Tartunnan saaneita
Tartuntoja kpl
Sairaalaan
Teholle
Kuolee
20 %
1 080 000
10 800
2 700
1 080
40 %
2 160 000
21 600
5 400
2 160
60 %
3 240 000
32 400
8 100
3 240
Mitä paremmin pystymme ehkäisemään sairauden tarttumista, sitä todennäköisemmin sairaalaan ja teholle joutuvien ja kuolleiden määrät ovat lähellä näitä arvioita.
WHO:n arvion mukaan 100 sairastunutta kohden:
40 saa lievän version (oireeton tai lähes oireeton?)
40 saa rajumman version (keuhkokuumeen)
20 joutuu sairaalaan
5 joutuu tehohoitoon
2 kuolee
WHO:n antaman arvion ja Princess Diamond risteilyaluksella puhjenneen koronavirusepidemian sekä kolmen eri sairaalatilaston perustella ennustan, että Valtioneuvoston tilastot ovat turhan ruusuiset.
Kun Princess Diamond -risteilyaluksella puhkesi koronavirusepidemia, se laitettiin karanteeniin ja kaikki siellä olevat testattiin. 47 % tartunnan saaneista ei saanut edes karanteenin päättymisen jälkeen oireita. Kahdessa eri lähteessä on mainittu että 8 matkustajista olisi kuollut, mutta kaikissa paremmissa lähteissä mainitaan 7 henkilöä, joten olen laskenut tilastot sen mukaan. Vaikka matkustajat olivat vanhempaa väkeä, laivan miehistö ja henkilökunta oli nuorta. Siksi se on jollain lailla vertailukelpoinen vaikkapa Suomen väestöön. Jos arvio heittää johonkin suuntaan, niin yläkanttiin (eli ihan niin monta ihmistä ei kuole).
Tämä ja tämä sairaalatilasto ovat Kiinasta ja tämä Yhdysvalloista. Olen laskenut niistä keskiarvon ja pyöristänyt alaspäin (käytännössä isompaan Kiinan otantaan).
Ennustan että 100 tartunnan saanutta kohden:
47 on (lähes) oireeton
53 saa oireita
12 joutuu sairaalaan
3 joutuu tehohoitoon
1 kuolee
Nämäkin lukemat ovat optimistiset verrattuna WHO:n arvioon, jonka mukaan 2,3 % tartunnan saaneista kuolee. Vertailun vuoksi: Diamond Princess -risteilyaluksella noin 2 % oireita saaneista (1 % kaikista tartunnan saaneista) kuoli.
Alle 50-vuotiaita ihmisiä on kuollut hyvin vähän koronavirukseen. Nuoremmilla tautiin kuolleilla on ollut jokin muu terveysongelma taustalla.
On hyvä huomata, että vaikka nuoremmat ihmiset eivät kuole koronavirukseen, he voivat silti joutua sairaalahoitoon. Esimerkiksi Hollannissa jo yli puolet tehohoitoa tarvitsevista koronaviruspotilaista on alle 50-vuotiaita.
Riski kuolla koronaan kasvaa merkittävästi 70 ikävuoden jälkeen. Seuraavat lukemat kertovat kuinka moni koronadiagnoosin saaneista on kuollut kussakin ikäryhmässä:
Alle 50-vuotiailla riski kuolla on alle 0,5 %.
50-59-vuotiailla riski on 1,3 %
70-79-vuotiailla riski on 8 %
Yli 80-vuotiailla riski on 14,8 %.
Eli yli 80-vuotiaista joilla on diagnosoitu koronavirus 14,8 % on kuollut.
Koska monet kaikkein lievimmistä sairaustapauksista ovat jääneet huomaamatta ja testaamatta, kaikki edellämainitut lukemat ovat erittäin todennäköisesti reippaasti yläkanttiin. Siitä huolimatta on selvää, että koronavirus on ainakin kaksi kertaa vaarallisempi kuin tavallinen flunssavirus.
Kuolemanriskiin vaikuttaa myös se, kuinka nopeasti ja millaista sairaalahoitoa henkilö saa. Esimerkiksi Italiassa liian nopea sairaustapausten nousu johti siihen, että yli 60-vuotiaille ei enää voitu taata pääsyä hengityskoneeseen. Tällöin myös sellaisia henkilöitä kuoli, jotka olisivat voineet pelastua, jos olisivat saaneet parempaa hoitoa.
Suomessa on suhteellisen hyvin hengityskoneita, mutta jos koronavirus iskee myös hoitohenkilökuntaan, voidaan joutua tilanteeseen, jossa ei ole riittävästi osaavia ihmisiä valvomaan ja hoitamaan hengityskoneiden käyttöä.
Siksi on äärimmäisen tärkeää hidastaa taudin leviämistä kaikin keinoin! Eli pitämällä fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin vaikka nämä olisivat oireettomia, välttelemällä väkijoukkoja ja suljettuja tiloja joiden huoneilmaan on voinut joutua koronavirusta, käyttämällä julkisilla paikoilla hanskoja ja pesemällä käsiä ja välttelemällä kasvojen koskettelua.
Miten hallituksen määräykset rajoittavat minua?
70 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat
Jos olet yli 70-vuotias, sinun pitäisi pysytellä mahdollisuuksien mukaan karanteeninomaisissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tapaa niin vähän ihmisiä kasvokkain kuin mahdollista, älä mene paikkoihin joissa on paljon ihmisiä ja pysyttele kotipiirissä.
Saat käydä kaupassa ja apteekissa, mutta olisi parempi että joku toinen kävisi niissä puolestasi ja toisi tarvitsemasi tuotteet kotioven taakse. Saat käydä kävelyllä, mutta kierrä silloin muut ihmiset ainakin parin metrin päästä.
Sinun on määrätty karanteeniin koska:
Emme halua että kuolet koronavirukseen.
Voit tartuttaa koronaviruksen muihin riskiryhmiin kuuluviin ihmisiin (kuten puolisoosi tai ikäisiisi kavereihin).
Jos liian monta ihmistä sairastuu niin pahasti että he tarvitsevat sairaalahoitoa, kaikki apua tarvitsevat eivät ehkä pääse hoitoon.
Vaikka olisit ikäiseksesi poikkeuksellisen hyvässä kunnossa ja tuntisi itsesi parikymppiseksi, olet silti vaarassa saada rajumman version koronaviruksesta, koska enemmän elämää nähnyt immuunipuolustusjärjestelmäsi voi reagoida virukseen eri tavalla kuin nuorempien ihmisten immuunipuolustusjärjestelmä.
Alustavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että varsinkin vanhemmilla ihmisillä koronavirus voi aiheuttaa ”sytokiinimyrskyn” – ylimitoitetun puolustusreaktion joka voi olla hengenvaarallinen.
Et voi mistään tietää miten juuri sinun kehosi reagoi koronavirukseen. Ole siis hyvä ja pysy kotona, jotta sinä, läheisesi ja me muut selviäisimme tästä tautiaallosta ilman turhia kuolemia. Kiitos!
– Saat sieltä suoraan juuri sinun tilanteeseesi sopivat toimintaohjeet.
Jos olet perusterve ja oireesi ovat samaa tasoa tavallisen flunssan kanssa eli kuumetta joka laskee särkylääkkeellä, yskittää, väsyttää jne. pysy kotona kunnes paranet.
Älä kuormita neuvontapuheluita soittelemalla saati mene käymään päivystyksessä vaan etsi mieluummin tietoa esim. THL:n verkkosivuilta tai oman kuntasi tai terveydenhoitopiirisi sivuilta ja somekanavista.
Kannattaa silti ottaa jo terveysasemasi ja sairaanhoitopiirisi päivystysnumerot valmiiksi puhelimeen tai esille siltä varalta että tilasi huononee nopeasti.
Jos kotona ei ole ruokaa tai vessapaperia, pyydä tuttuja tuomaan niitä oven taakse tai tilaa ruoat verkkokaupasta. Monilla paikkakunnilla on syntynyt vapaaehtoisten ryhmiä, jotka voivat auttaa. Katso löytyyko esim. Facebookista omalla alueellasi olevaa ryhmää.
Perusterveiden ihmisten ei tarvitse huolestua vielä lievän hengenahdistuksen takia, joka tuntuu lähinnä kireytenä rintakehässä tms. jos he kokevat saavansa riittävästi happea. Höyryhengitys ja pystyasento auttavat hengittämisessä.
Ranskan terveysministerin mukaan ibuprofeeni (esim. Burana) voi pahentaa tautia. Muiden asiantuntijoiden mielestä ibuprofeeni voi pahentaa ainakin diabetespotilaiden ja korkeasta verenpaineesta kärsivien koronainfektiota. Tämä on kuitenkin teoreettista pohdintaa eikä testattu havainto. Suomalaisen professorin mielestä ibuprofeenin käyttö on OK. Jos asia mietiyttää, käytä parasetamolia (esim. Panadolia).
D- ja C-vitamiini sekä sinkki saattavat tukea parantumista.
Jos kuulut riskiryhmiin (esim. yli 65-vuotias, astma, korkea verenpaine, runsas ylipaino, syöpä, heikentynyt immuniteetti, tupakoitsija) lievempikin hengenahdistus yhdistettynä yli +38 °C kuumeeseen voi antaa aihetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
Olitpa perusterve tai riskiryhmään kuuluva, niin jos hengenahdistuksesi on niin kovaa, että hengittäminen on vaikeaa tai tunnet tukehtuvasi, muutut sekavaksi, sinua huimaa tai kuume ei laske lääkkeilläkään, ota viipymättä yhteyttä terveydenhuoltoon.
Älä mene koskaan suoraan lääkäriin!!!
Et saa mennä etukäteen soittamatta lääkäriin, koska jos sinulla on koronavirus, voit tartuttaa taudin odotushuoneessa ihmisiin, joilla on jokin muu terveysongelma. Pahimmillaan tilanteeseen varautumaton hoitohenkilökunta voi joutua takiasi kahdeksi viikoksi karanteeniin.
Jos kuulut riskiryhmään ja saat yskää ja yli +38 °C kuumetta ja epäilet että olosi voi huonontua nopeasti, soita ensin joko kuntasi neuvontanumeroon tai valtakunnalliseen neuvontanumeroon. Jos sinulla on olemassa oleva hoitokontakti (esim. syöpähoidoissa olevilla syöpäklinikka), soita sinne.
Kaikki neuvontanumerot ovat todella ruuhkaisia, joten älä soita niihin jos olet vain huolissasi ilman että olet vielä (kovinkaan) kipeä vaan etsi ensin tietoa viranomaisten sivuilta.
Jos uskot että tilasi on sen verran paha, että tarvitset lääkärin apua, muttet ole vielä kuolemankielissä, soita ensin joko oman terveyskeskuksesi päivystykseen tai oman sairaanhoitopiirin päivystysapuun.
Esim. Mäntsälässä soitetaan klo 8–18 välillä terveysaseman päivystysnumeroon ja näiden aikojen ulkopuolella HUS:in päivystysavun numeroon 116 117 .
Jos sinä tai läheisesi on hengenvaarassa eli menossa tajuttomaksi, siniseksi tms. soita hätänumeroon 112! Muista kertoa soittaessasi koronaepäilystä!
Tästäkin selvitään
Me suomalaiset selviämme yhdessä tästäkin virusepidemiasta. Suurin osa sairastuneista saa vain kovan flunssan, jos sitäkään. Osa voi onnistua kokonaan välttämään koronaviruksen.
Tällä hetkellä useampi ryhmä ympäri maailmaa kehittää hikihatussa rokotetta. Vaikka koronavirusta ei vielä saataisi kokonaan tukahdutettua maapallolta, voi olla että jo 1–1,5 vuoden päästä meillä on rokote, jolla voidaan suojata riskiryhmään kuuluvat ihmiset.
Lisäksi taudin muut hoitomuodot kehittyvät sitä mukaa kun taudista saadaan lisää tietoa. Niinpä kesäkuussa rajun koronaviruksen sairastava voi saada parempaa hoitoa kuin sen maaliskuussa sairastava.
Mitä paremmin onnistumme pitämään huolta käsien pesusta ja vähintään 1–2 metrin hajuraosta, olemaan koskettelematta kasvojamme ennen käsipesua (ja pesemään kädet heti sen jälkeen), pysymään kaukana isommista väkijoukoista ja suljetuista tiloista joissa on paljon ihmisiä, yskimään hihaan, käyttämään nenäliinoja vain kerran ja pysymään kotona jos me tai perheenjäsenemme saamme oireita, sitä useampi suomalainen välttyy sairaudelta – ja kuolemalta – rokotteita odotellessa.
Alla olevalla videolla puhun vielä siitä, miten diilaan omien koronavirukseen liittyvien pelkojen kanssa.
Jos mikään ulkoinen asia ei voi pakottaa meitä tuntemaan tietyllä tavalla, miksi puhun niin paljon hengityksestä, unesta, mikrobiomista, oman unen parantamisesta jne.?
Lisäksi keskustelin asiasta juuri (virtuaali-)tapaamisessa, jossa pohdittiin miten voitaisiin edistää Kolmen prinsiipin ajattelun tunnettavuutta Suomessa. Kolmen prinsiipin malli on siis paradigma, maailmanselitysmalli, joka on minun juttujeni taustalla.
Alla olevalla videolla selitän mitkä nämä mystiset Kolme prinsiippiä ovat ja miksi minä olen ”epäpuhdas” kolmen prinsiipin opettaja ja puhun myös omaan kehoon vaikuttamisesta.
Koemme joka hetki vain oman ajattelumme. Eli et koe koskaan kehosi ulkopuolisia tai edes sisäisiä tapahtumia suoraan eli sellaisenaan, vaan ainoastaan sen, mitä tiedostamaton mielesi milläkin hetkellä päättää tuupata tietoisuuteesi.
Vrt. tilanne jossa vajoat työmatkalla omiin ajatuksiisi niin, ettet tiedä perille päästyäsi mitä ympärilläsi tapahtui matkan aikana.
Tietoisuutesi oli täyttynyt matkan aikana muista ajatuksista/havainnoista kuin ympäristöstäsi koskevista havainnoista.
Se mitä ja millaisia ajatuksia milloinkin ajattelemme riippuu tietoisuuden tasostamme (”mielentilastamme”), joka vaihtelee omalla sumealla logiikallaan.
Kutsun universaaliksi mieleksi tätä sumeaa logiikkaa, tiedostamattomia ajatusprosesseita, jotka valitsevat mikä ajatus tulee milloinkin tietoisuuteesi ja kaikkia niitä tuhansia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka myötävaikuttavat tiedostamattoman mielen valintaprosessiin.
Se, että koemme vain ajattelumme ei tee esimerkiksi lukihäiriöisestä yhtä nopeasti ja vaivattomasti lukevaa kuin henkilöstä jolla ei ole lukihäiriötä.
Voi kuitenkin olla että silloin kun hänen mielentilansa on alhainen, hän lukee vieläkin huonommin kuin silloin, kun hänen mielentilansa on korkea eli mieli tyyni ja levollinen.
Tai mestarillista kartanlukijaa ihmisestä, jonka synnynnäinen taipumus hahmottaa tilaa ja ympäristöä on poikkeava.
Mutta ollessaan paniikissa eli erityisen alhaisessa mielentilassa hän eksyy ehkä vieläkin pahemmin kuin silloin, kun hänen olonsa on vakaa ja rauhallinen eli mielentila korkea.
Tai ADHD-aivoisesta yhtä kykenevää keskittymään asioihin, jotka häntä eivät kiinnosta kuin ihmisestä, jolla on neurotyypilliset aivot.
Mutta alhaisessa mielentilassa hänen olonsa voi olla vieläkin sekavampi ja keskittymiskykynsä erityisen huono.
Kolme prinsiippiä auttaa ennen kaikkea siihen, ettei ota vakavasti ajatuksia, kuten ”olen huono ihminen kun en pysty pitämään kotiani yhtä helposti siistinä kuin muut” tai ajattele että ”minun on pidettävä kotini yhtä helposti siistinä kuin muut”.
Edellä mainitussa Päivän teoriassa kerron, että minun ymmärryksestäni käsin näyttää järkeenkäyvältä keskittyä tekemään asioita, joista suoriutuminen tuntuu lastenleikiltä, sen sijaan että yrittää itku kurkussa ”parantua heikkouksistaan” tms.
Toisaalta sillä ei ole minulle mitään väliä vaikka joku haluaa käyttää aikansa tehden asioita, joihin hänellä ei ole luontaista taipumusta.
Kun kerran jotain täällä on tehtävä kuolemaa odotellessa, niin minusta näyttää kiinnostavammalta ja järkeenkäyvämmältä järjestää elämänsä niin, että voi tehdä etupäässä asioita, joihin on luontainen taipumus.
Minusta näyttää = mielipide = ajatus, ei universaali totuus.
Korkeassa mielentilassa teen helpommin niin asioita, joihin minulla on luontainen taipumus kuin asioita, joihin minulla ei ole luontaista taipumusta — mutta silloinkin teen keskivertoihmisiä paremmin asioita, joihin minulla on luontainen taipumus ja keskivertoihmistä huonommin asioita, joihin minulla ei ole luontaista taipumusta.
Universaali mieli on siis määrittää, mikä mielentilamme milläkin hetkellä on. Emme pysty koskaan hallitsemaan kaikkia niitä Universaaliin mieleen lukeutuvia tekijöitä, jotka ratkaisevat mikä seuraava ajatuksemme ja siihen liittyvä tunne on. Eikä tarvitsekaan, sillä mielentilamme on jatkuvassa muutoksessa.
Sekään ei tarkoita sitä, etteikö elämäänsä voisi ja kannattaisi järjestää niin, että todennäköisyys korkeaan mielentilaan on korkeampi kuin todennäköisyys matalaan mielentilaan.
Ei siksi että se olisi pakko tai edes tärkeää, vaan koska se on:
a) mahdollista ja
b) ehkä jopa järkeenkäypää.
Varsinkin, kun kaikki toimenpiteet jotka lisäävät korkean mielentilan todennäköisyyttä edistävät myös fyysistä terveyttä, parantavat tarkkaavuutta ja muistia ja pidentävät elämää.
Mutta vaikka järjestäisit kaikki olosuhteet korkean mielentilan kannalta optimaalisiksi, sekään ei takaa sitä, että mielentila ja tietoisuuden taso pysyisi aina korkeana.
Mikään olosuhde ei myöskään PAKOTA mielentilaa alhaiseksi, ainoastaan myötävaikuttaa siihen.
Vaikka olisit ollut juuri kaksi päivää putkeen korkeassa mielentilassa, niin sillä hetkellä kun ajattelusi taso laskee, fiiliksesi on yhtä huono kuin jos olisit ollut sitä ennen kaksi päivää alhaisessa mielentilassa.
Puhtaasti kolmea prinsiippiä opettavat opettajat eivät lähde käsittelemään sitä mistä universaali mieli koostuu, vaan puhuvat vain siitä, miten se ilmenee elämässämme.
Tämä on mielestäni täysin ymmärrettävä ja hyvin toimiva lähestymistapa, jota noudatin itsekin ensimmäiset vuodet kolmen prinsiipin oivaltamisen jälkeen.
Tällä hetkellä minun ymmärryksestäni käsin tuntuu järkeenkäyvältä puhua myös asioista, jotka sisältyvät universaaliin mieleen eli asioista, jotka myötävaikuttavat siihen mikä mielentilamme milläkin hetkellä on.
Koen että se konkretisoi ihmisille sitä miten ajatus, tietoisuus ja universaali mieli luovat kokemuksemme. Hyvällä tsägällä se myös auttaa heitä myös pääsemään useammin korkeaan mielentilaan, jossa he voivat oivaltaa paremmin todellakin kokevansa joka hetki vain oman ajattelunsa. 🙂
Oletko viime vuosina jojo-laihduttanut eli vuoronperään laihtunut ja lihonut, laihtunut ja lihonut, uudestaan ja uudestaan?
Oletko laihduttanut tiukalla ruokavaliolla ja kovalla treeniohjelmalla, joka on saanut varsinkin alkuun painosi tippumaan vähintään kilon viikossa?
Onko laihdutuksesi keskeyttänyt kriisi, sairastuminen, masennus tai totaaliuuvahdus sillä seurauksella, että olet kerännyt takaisin laihduttamasi kilot — jopa korkojen kera?
Et ole yksin.
Olen viimeisen vuoden aikana törmännyt useampaan tapaukseen, jossa hedelmällisessä iässä oleva nainen on ensin aloittanut tiukan laihdutus- ja treenikuurin laihtuakseen kymmeniä kiloja tai saadakseen unelmiensa ”fitness-kropan”.
Näiden naisten käyttämät ruokavaliot ovat olleet: Go Fat Go, Alku-dieetti, personal trainerin kanssa laadittu ”fitnesskisadieetti” tai paleoruokavalio.
Kaikissa tapauksissa tiukennettuun ruokavalioon on yhdistetty kova treeni muodossa tai toisessa — esimerkiksi crossfittreeniä, maratonijuoksua tai nyrkkeilyä.
Aluksi kurinalaisuus, nopeasti laskeva vaakalukema, kiinteytyvä kroppa ja se, että muutkin ovat huomanneet muutoksen, on tuottanut valtavaa mielihyvää.
Vähitellen muiden ihastelu on saattanut vaihtua varovaiseksi kauhisteluksi: ”Pitäisikö sun syödä enemmän?” ”Kannattaisiko vähän keventää treeniohjelmaa?”
Yöunet ovat alkaneet lyhentyä tai muuttua katkonaisemmaksi. Jossain vaiheessa kuukautiset ovat saattaneet jäädä pois tai muuttua epäsäännöllisemmäksi. Hiustenlähtö on voinut lisääntyä.
Kriisin yhteydessä mieliala on romahtanut.
Olo on ollut vetämätön, ahdistunut tai ärtynyt. Makeanhimo ja ahmimishalut vaivaavat. Joillekin on tullut vatsaoireita. Joillain on lauennut ahmimishäiriö tai bulimia. Pahimmillaan päälle on pamahtanut keskivaikea masennus tai sarja paniikkihäiriökohtauksia, jotka ovat vaatineet psyykelääkityksen.
Vuoden tai parin päästä henkinen puoli on taas balanssissa ja elämä hymyilee — vain tehokuurin jälkeen kerätyt ylipainokilot vaivaavat.
Henkilö on muistellut kaiholla laihdutusaikaa — miten hyvältä olo tuolloin tuntuikaan. Hän harmittelee vain sitä, että kriisi katkaisi niin ikävästi hyvin alkaneen laihdutus- tai kiinteytymishankkeen.
Pian netissä tulee vastaan uusi tehodieetti tai tiukka treenihaaste, johon hän tarttuu toivoen, että tällä kertaa mikään kamala kriisi ei sotke hienoa ruokavalio- ja treenisuunnitelmaa.
Kierre alkaa alusta: ensin paino putoaa ja kroppa kiinteytyy, fiilis on voitokas. Sitten homma karkaa taas käsistä — tällä kertaa ehkä nopeammin kuin edelliskerralla.
Laihduttaja harmittelee huonoa tuuriaan — vika ei tietenkään voi olla dieetissä, joka on tuottanut niin huikeita tuloksia muille ihmisille…
Kitukuurit ajavat kehon hälytystilaan
Naiset, joiden kanssa keskustelin ongelmasta, olettivat alunperin että vika oli heissä tai heidän elämäntilanteessaan, ei heidän noudattamassaan laihdutusohjelmassa. He olivat väärässä.
Heidän tiukka dieetti- ja treeniohjelmansa ei mennyt pilalle yllättävän kriisin takia vaan kriisi oli seurausta tiukasta dieetti- ja treeniohjelmasta.
Jopa silloin, kun laihdutuskuuri keskeytyi näennäisesti parisuhdeongelmien takia, ongelmat itse asiassa kumpusivat kitukuurin aiheuttamasta mielentilan laskusta:
Puolison käytös oli edelleen sama kuin ennen, mutta nyt jatkuvasti ärtynyt, levoton ja ahdistunut laihduttaja alkoi kiinnittää enemmän huomiota kumppanin virheisiin ja vähemmän huomiota kumppanin hyvään käytökseen.
Pahimmillaan hän alkoi jopa ärsyyntyä kumppanin hyvästä käytöksestä! (”Se on ihan liian kiltti.”)
Ihmiseläin on tarkoitettu ensisijaisesti selviämään hengissä ja toissijaisesti jatkamaan sukuaan. Henkinen hyvinvointi tulee vasta sen jälkeen tärkeysjärjestyksessä.
Ihmiskeho kestää hetkellisesti nälänhätää (eli kitudieettiä) ja kovaa fyysistä rääkkiä, mutta henkisen hyvinvoinnin ja varsinkin naisten hedelmällisyyden kustannuksella.
Kun vähennät rajusti ruokamäärää ja alat rasittaa kroppaa paljon rajummin kuin aikaisemmin, elimistösi toimii niin kuin olisit joutunut yhtäkkiä erämaahan ilman ruokaa.
Se lopettaa ovuloinnin ja kuukautiskierron, ettet vahingossa tee jälkeläisiä näihin hengenvaarallisiin olosuhteisiin kuormittamaan sinua.
Se herkistää sisäistä hälytysjärjestelmääsi, jotta olisit valmiina taistelemaan ja pakenemaan pienimmästäkin ärsykkeestä — kuten väärään paikkaan jätetyistä sukista.
Jos kriisitilanne (eli tiukka dieetti ja treeni) jatkuu pitkään, kehosi alkaa säästää energiaa vähentämällä kilpirauhashormonien tuotantoa ja lamauttamalla sinut henkisesti.
Samaan aikaan se kytkee päälle syömishimot varmistaakseen, että jos törmäät ruokaan, syöt sitä niin paljon kuin mahdollista.
Koska et elä erämaassa vaan länsimaalaisen yltäkylläisyyden keskellä, hiilaritankkaus on helppoa. Niinpä paino lähtee nousuun.
Koska olosi on uupunut ja voimaton, et jaksa treenata, jolloin kehosi saa pikkuhiljaa palautua rasituksesta.
Kehosi toimii juuri niin kuin sen pitääkin toimia tällaisessa tilanteessa.
Se varautuu siihen, että jonain päivänä nälänhätä ja kovat ajat iskevät uudestaan. Niinpä jatkossa kova treeni laittaa sen nopeammin hälytystilaan.
Missä menit harhaan?
Ongelmana ei ole kehosi reaktiot vaan se, että sinä uskoit markkinamiesten ja -naisten puheita.
Luulit, että sinun pitää olla supertimmi tai ainakin laihempi voidaksesi olla rakastettava, onnellinen tai kokea olevasi seksikäs.
Luulit että kitudieetit ovat ainoa tai ainakin paras tapa laihduttaa normaalipainoiseksi. (”Mä olen liian kärsimätön.”) Että niiden markkinoijat ajattelevat sinun parastasi — tai tietävät mikä on sinulle parhaaksi.
Useimmat paleoruokavalion ja monet pätkäpaastoilun puolestapuhujat ovat miehiä.
Miehille kalorivaje ja kova treeni ei aiheuta samanlaisia ongelmia kuin hedelmällisessä iässä oleville naisille. Ainakin osalla miehistä se jopa parantaa mitattavia terveysarvoja. On viitteitä myös siitä, että vaihdevuodet läpikäyneiden naisten kroppa kestää paremmin paastoa kuin hedelmällisessä iässä olevien naisten.
Olen kuullut paleoruokavaliota hehkuttavien miesten naureskelevan että ”sehän on vain hyvä, jos naiselle ei tule kuukautisia”, kun joku heidän ohjeitaan seurannut on huolestunut kuukautiskiertonsa häiriintymisestä.
Toisaalta yhdessä vaiheessa onnistumista hehkuttavat kanssalaihduttajasi ovat yleensä hipihiljaa sen jälkeen, kun homma karahtaa heidän kohdallaan karille.
Kolmanneksi et ole ehkä tätä ennen tajunnut syy-seuraus-yhteyttä rääkkilaihdutuksen ja mielenterveytesi välillä.
Eli stressi, masennus ja ahdistus ei pilannut kitukuuria vaan oli seurausta siitä!
Miten lopettaa jojoilu?
Jos juuri nyt ihmettelet omaa väsymystä, voimattomuutta, alavireisyyttä tai masennusta tiukan dieetin ja kovan treeniputken jälkeen, suosittelen että käännyt kilpirauhasongelmiin perehtyneen lääkärin puoleen.
Jos taas olet juuri toipunut edellisestä rääkistä ja mietit että aloittaisit taas uuden tehodieetin ja -treenin, pysähdy.
Haluatko todellakin käyttää aikasi tällä planeetalla vuoroin vetäen itsesi äärirajoille, vuoroin toipuen puolikuntoisena rääkistä?
Ensinnäkään et tarvitse supertiukkaa kroppaa kokeaksesi täyttä onnea tai tunteaksesi itsesi seksikkääksi ja rakastettavaksi, sillä kaikki tunteet syntyvät korviesi välissä.
Toisekseen voit laihtua tavoitepainoosi ja pysyä siellä helposti kunhan lähestyt laihdutusta toisella tavalla.
Pikadieettien sijaan mieti, miten sinun pitäisi syödä ja liikkua jos olisit jo tavoitepainossasi ja haluaisit pysyä siinä. Sen jälkeen ala syödä ja liikkua sillä tavalla.
Minä opettelin koko vuoden 2003 syömään ja liikkumaan niin kuin 68-kiloinen terve ja suhteellisen lihaksikas nainen. Vuoden aikana painoni laski tavoitepainooni samalla kun kehoni kiinteytyi, sisäistin uuden tavan syödä ja tykästyin liikuntaan.
Olen jo yli 12 vuoden ajan pysynyt raskausaikoja lukuunottamatta melkolailla samassa painossa ja vaatekoossa. Jos paino on välillä noussut pari kiloa elämäntilanteen muutoksen takia (esim. muutto ulkomaille), olen pian palannut takaisin ”omaan kokooni” ilman erityistä vaivaa.
Tiedätkö miksi ruokakaupassa on lähes aina ensimmäisenä vihannesosasto ja viimeisenä karkkiosasto?
Koska kauppaan tullessa itsekurisi on vahvempi kuin lähestyessäsi kassoja. Et ole vielä kuluttanut henkistä kapasiteettiasi tekemällä valintoja (”ostanko tätä juustoa vai tuota”) joten et ostaisi niin helposti herkkuja kuin koko kaupan kierrettyäsi.
Jos sen lisäksi otat ostoskoriisi vihanneosastolta terveelliseksi tietämiäsi tuotteita, suklaahyllyn kohdalla yksi mielesi monista vääristymistä vakuuttaa sinulle että koska teit jo viisaan valinnan (= otit kasviksia), pieni pahe on tavallaan oikeutettu…
Ympäristömme vaikuttaa toimintaamme joka hetki enemmän kuin tiedämme.
Tietyt esineet voivat muistuttaa meitä tekemättömistä tehtävistä tai houkuttaa kiusauksiin.
Värit joita näemme, äänet joita kuulemme ja hajut joita haistamme myötävaikuttavat siihen, minkä ajatuksen alitajuntamme tuuppaa seuraavaksi tietoisuuteemme.
Lisäksi mielemme arvioi asioiden määrää, hyvyyttä ja hyödyllisyyttä suhteessa muuhun ympäristöön.
Amerikassa kaikki on suurempaa – mutta kuinka paljon suurempaa?
Kun muutin aikanaan Jenkkeihin, painoni lähti ensialkuun nousuun. Kävin siellä useammin ravintolassa syömässä ja ostin kaupasta enemmän valmiita ruoka-annoksia kuin Suomessa. Tiedostin että amerikkalaiset annoskoot olivat tuplasti suurempia kuin Suomessa, mutta silti söin lautaseni tyhjäksi.
Koska en halunnut lihoa, aloin tietoisesti syödä annoksista vain puolet ja pyytää ravintolasta loput ruoat mukaan. Kun sekään ei auttanut, lisäsin liikuntaa, aloin tehdä enemmän itse ruokaa, kytätä tarkemmin aterioiden sisältöjä ja muutenkin tiedostaa enemmän mitä söin milloinkin.
Kun palasin ensimmäistä kertaa Suomeen ja menin ravintolaan syömään, järkytyin nähdessäni annokseni koon. Se näytti surkean pieneltä! Jouduin kysymään muilta seurueen jäseniltä mitä mieltä he olivat annokseni koosta. Oliko se heistä pieni? Ei ollut, vaan normaali.
Yhtäkkiä ymmärsin miksi painonhallinta oli aluksi ollut Amerikassa niin vaikeaa. Annoskoot eivät olleet tuplasti suuremmat kuin Suomessa vaan 3–4 kertaa suuremmat!
Söin pieneltä näyttävän annoksen kokonaan. Hämmästyksekseni huomasin olevani sen syötyäni täysin kylläinen. Nyt kun olen asunut taas Suomessa vuosia, samaisen ravintolan annokset näyttävät silmiini varsin runsailta.
Tutkijat ovat havainneet saman ilmiön useammassa eri tutkimuksessa. Mitä isomman annoksen tai suuremman valikoiman saat ruokaa eteesi, sitä enemmän sitä syöt. Siksi lautasten vaihtaminen pienempään auttaa tutkitusti laihtumaan (jos ruokavalion sisältö ja liikunnan määrä pysyy samana).
Helpommat aamut
Yksi tulevan vuoden tavoitteistani on järjestää kotini niin, että se tukisi mahdollisimman paljon elämääni edistäviä valintoja ja vaikeuttaisi tyhmien valintojen tekemistä. Aloitin muutokset makuuhuoneesta.
Vielä muutama päivä sitten makuuhuoneemme lattia oli täynnä vaatekasseja ja vaatekoreja. Ajatuksena kun oli lajitella lastenvaatteet ja pyykit siellä. Huono ajatus.
Aamuisin tarvitsemani laitteet olivat sängyn vieressä olevassa keossa edellisen päivän vaatteiden ja kylpytakin kanssa. Vaatelipaston päällä oli kaikenlaista krääsää, josta 80 % kuului muihin huoneisiin.
Makuuhuoneemme on nyt siivottu ja järjestetty niin, että aamuni lähtisivät liikkeelle mahdollisimman helposti ja innostavasti.
Mittaan heti herättyäni sydämen sykkeen vaihteluvälin eli HRV:n. HRV kertoo minulle kehoni rasitustilan. Muistan mitata sen koska sängyn vieressä on laatikko, jossa on sykemittarini sekä kotelo johon olen illalla laittanut silmälasini. Samassa laatikossa on myös ns. oranssit lasit jotka blokkaavat kännykästä tulevan sinisen valon iltaisin.
Sängyn vieressä on vesipullo ja sängyn alla lapsilta piilossa oleva kätkö aamulääkkeelleni, jotta saan otettua sen heti herättyäni.
Kun nousen sängystä, näen ensimmäiseksi vaatelipaston päällä olevassa korissa kuivahierontaharjani ja itse tekemäni vartalovoiteen.
Ihoni on laadultaan todella kuivaa ja minulla on taipumus talirauhasten sarveistappeihin (keratosis pilaris) eli pieniin näppyihin reisissä, pohkeissa ja käsivarsissa. Päivittäinen kuivahieronta ja rasvaus auttavat vähentämään tämän vaarattoman mutta ruman ihottuman määrää.
Lipaston vieressä on kori, jossa on aamutakkini. Laitan sen päälle ja käyn pissalla ja päästämässä koiran ulos (jos mies ei ole jo niin tehnyt).
Palaan ylös, laitan aamutakin koriin ja nousen lipaston toisessa päädyssä olevalle vaa’alle.
Punnitseminen on vanha tapa, joka auttaa bongaamaan elämäntavoissani tapahtuneet pienet muutokset jotka muuten huomaisin vasta kun paino on noussut minun makuuni liikaa.
Vaatelipastossa vaatteet on lajiteltu laatikoihin tavalla, josta löydän nopeasti ja helposti haluamani. Myös puhtaiden vaatteiden takaisin laittaminen on tehty mahdollisimman helpoksi.
Karsin jo viime keväänä kaikki vaatteeni Marie Kondon Konmari-järjestelmällä niin vähiin, että oman vaaterumban pyörittäminen on naurettavan helppoa. (Ikävä kyllä samaa ei voi sanoa lasten vaatteista.)
Sen lisäksi huoneen nurkassa on tuoli, jonne voin päivän päätteeksi laittaa vaatteet joita aion käyttää seuraavana päivänä uudestaan.
Sängyn ja oven välissä on iso tyhjä tila, johon hommasin eilen maton. Ainakin tänä aamuna tila suorastaan houkutteli tekemään aamuvenytyksiä ja pari aurinkotervehdystä.
Sängyn sivuilla ja jalkopäässä on niin paljon tilaa, että sängyn petaaminen on helppoa.
Ainakin parin ensimmäisen aamun perusteella voin sanoa että uudenlainen järjestys huoneessa tekee aamurutiinien läpikäymisestä helppoa ja sujuvaa. Aikaa ei mene yhtään tavaroiden etsimiseen tai edes oikean järjestyksen muistamiseen.
Seuraavaksi pitäisikin sitten ottaa haltuun lasten aamurutiinit ja omat iltarutiinit.
Miten sinä olet järjestänyt oman ympäristösi tukemaan parempia elämäntapoja? Entä miten ympäristösi vaikeuttaa ns. ruodussa pysymistä?
Vanha kiinalainen sananlasku (tai ainakin netin inspiraatiofraasi) määrittää onnistumisen seuraavasti: ”kaadu seitsemän kertaa — nouse ylös kahdeksan”.
Olen yrittänyt ottaa arkea haltuun useampaan otteeseen viime vuosien aikana. Joka kerta homma on jotenkin mennyt pieleen. Lapset ovat alkaneet taas valvottaa entistä pahemmin. Kiireellinen työprojekti on pamahtanut päälle. Innostus on lopahtanut.
Epäonnistumisistani on tullut mieleen aika, jolloin kamppailin painonhallinnan kanssa. Laihdutin samaa 7–10 kiloa moneen kertaan. Välillä laihdutus tyssäsi jo parin kilon jälkeen ja paino nousi pian takaisin lähtöpainoon — tai jopa korkeammaksi kuin ennen.
”Tajusin varata kokonaisen vuoden uusien elämäntapojen opetteluun”
Sain jojoilun hallintaan vasta kun vuonna 2003 kun tajusin varata kokonaisen vuoden uusien elämäntapojen opetteluun. Suhtaudun projektiin puolitieteellisenä tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli selvittää miten juuri minun kannattaisi syödä ja liikkua, jotta laihtuisin tavoitepainooni ja pysyisin siinä tarvittaessa koko loppuelämäni.
Mitä opin elämäntaparemontistani?
Rakas ystäväni kysyi minulta miten voisin hyödyntää tuolloin oppimani asiat arjen hallinnassa. Tässä ovat tärkeimmät havaintoni.
1. Varaa kokonainen vuosi uusien tapojen opetteluun.
Olen ”harjoitellut” vanhoja, huonoja elämäntapoja pahimmillaan koko ikäni — on turha kuvitella että saisin ne parissa viikossa korvattua täysin uusilla tavoilla.
Vuosi varmistaa myös sen, että pääsen testaamaan uusien tapojen soveltamista mahdollisimman monissa erilaisissa tilanteissa. Arjessa ja juhlassa. Kiireessä ja väsyneenä. Kotona ja matkoilla.
2. Tee vain muutoksia, joista voisit pitää kiinni (muutosta tehdessäsi) koko loppuelämän.
Toisin sanoen silloin kun kuntosi on huono, voisit ehkä kuvitella käveleväsi joka päivä koko loppuelämäsi ajan 10 minuuttia päivässä. Älä siis edes yritä treenata heti kättelyssä tunnin ajan joka päivä.
Kun tekemäsi pieni muutos tuntuu menevän omalla painollaan, voit miettiä olisitko valmis pitämään jostain hieman isommasta muutoksesta kiinni koko loppuelämäsi.
3. Mittaaminen ja raportointi auttavat pysymään ruodussa.
Vanhan bisnes-kliseen mukaan ”Se mitä mitataan tulee tehdyksi”. Laihduttajia tutkineet ovat huomanneet että syötyjen ruokien kirjaaminen tai jopa pelkästään valokuvaaminen auttaa merkittävästi ruodussa pysymistä.
Asioiden mittaaminen auttaa muistamaan mitä on tekemässä ja näyttää mikä toimii ja mikä ei.
Muille raportoiminen antaa lisätukea, kunhan on sitoutunut raportointiin niin, ettei luista siitä edes silloin kun alkaa lipsua.
Sen lisäksi minulle vanhana nörttinä erilaisten teknisten sovellutusten käyttö antaa lisäpotkua muutosten tekemiseen. Saan outoa mielihyvää taulukoista, joista voin katsoa pidemmän aikavälin trendejä.
4. Anna itsellesi lupa ja mahdollisuus uppoutua muutoksen tekemiseen.
Oma elämäntaparemonttini onnistui, koska annoin itselleni luvan paneutua aiheeseen ihan kybällä. Minulla ei ollut tuolloin lapsia ja tein töitä freelancerina, minkä takia saatoin vapaasti treenata silloin kun halusin, kirjata tekemisiäni, opiskella lisää aiheesta ja päivittää nettisivuja.
Yksi ongelma aiemmissa yrityksissäni opetella tehokkaammaksi on ollut se, että olen ollut liian väsynyt, hätäinen tai muuten kaoottisessa vaiheessa yrittäessäni tehdä muutosta. Olen yrittänyt tehdä muutosta kiireellä koska muutostarve on tuntunut liian polttavalta.
Nyt haluan varata rauhassa aikaa ja tilaa elämässäni muutokselle.
5. Nauti siitä mitä teet
Elämäntaparemonttini onnistui myös siksi, että nautin niin paljon asioista, joita tein sen aikana. Aloitin liikunnan lisäämisen tietoisesti etsien ensin liikunnan iloa.
Eli harrastin vain liikuntaa joka tuotti minulle jo liikkuessa iloa ja hyvää oloa. Kirjasin syömisiäni ja liikuntojani tietokantaan, jonka tekemisestä ja ylläpitämisestä sain valtavasti kicksejä. Annoin itselleni luvan syödä kaikkea kohtuudella eli en karsinut kokonaan herkkuja ruokavaliostani.
6. Jos kaadut, nouse ylös
Olennaista ei ole välttää mokia tai repsahduksia vaan se mitä tapahtuu niiden jälkeen. Repsahdus kertoo siitä että suunnitelmani on ollut liian kunnianhimoinen tai epämääräinen.
Mieti mitä kaikkea piti tapahtua että homma meni pieleen ja miten voit jatkossa välttää saman virheen. Nouse ylös ja jatka entistä viisaampana ja vahvempana.
Tämä kirjoitus valmistelee minua vuoden 2016 teemavuoteen, jonka aikana haluan opetella uusia toimintamalleja arjessa toimimiseen. Edellisessä kirjoituksessa totesin ettei muutokseen ole ihmelääkettä. Seuraavassa kirjoituksessa mietin miten nämä opit voi kääntää uusien toimintamallien opetteluun.
Saatuasi päivän velvollisuudet hoidettua (lue: lapset nukkumaan), ajattelet ”mä vähän hemmottelen itseäni”.
Koska kello on jo yli yhdeksän tai kymmenen illalla, hemmottelu ei tarkoita kavereiden tapaamista tai reipasta kävelyä raikkaassa ulkoilmassa vaan ”mitähän facebookissa/twitterissä/lempiblogissani tapahtuu”.
Ajatuksenasi on viihdyttää itseäsi vain vähän aikaa ja mennä sitten ajoissa nukkumaan.
3–4 tuntia myöhemmin havahdut siihen että katselet jonkun ihan vieraan tyypin lomakuvia Facebookissa, väittelet turhanpäiväisestä asiasta Twitterissä tai klikkailet zombina uutis- tai hupisivuston ”seksi-wow tämä sinun on nähtävä” -linkkejä.
Minulle on tapahtunut näin — ja tapahtuu — harva se päivä, jos en pidä varaani.
Miksi jään kukkumaan kun pitäis mennä nukkumaan?
Jään kukkumaan lasten nukahdettua, koska otan todesta ajatukset ”minun pitää saada hemmotella itseäni raskaan päivän päätteeksi omalla ajalla” ja ”menen ihan kohta nukkumaan”.
Tietokoneen tai kännykän näytön sininen valo sotkee melatoniintuotannon niin, ettei minua väsytä niin paljon, että nukahtaisin koneen ääreen.
Samaan aikaan olen kuitenkin niin uuvuksissa, ettei itsekurini, itsehillintäni tai tahdonvoimani auta minua laittamaan konetta kiinni.
Mitä pidempään kökin koneella, sitä vaikeampaa siitä on siirtyä sänkyyn. Vallitsevan tilan muuttaminen vaatii energiaa, jota en tunne minulla olevan.
Sen lisäksi sivut joilla surffaan on suunniteltu koukuttamaan minut jopa pirteänä — ja varsinkin väsyneenä.
Argh!
Illan laatuaika ei ole laadukasta
Minulle tärkein nukkumaanmenoa edesauttava havainto on ollut se, että illan ”laatuaika” ei ole todellakaan laadukasta, vaan johtaa vain äkkiä kierteeseen, jossa saan liian vähän unta…
….jolloin seuraavana päivänä olen entistä väsyneempi…
…jolloin ajaudun entistä helpommin roikkumaan koneella seuraavana iltana…
…jolloin sitä seuraavana aamuna olen vieläkin väsyneempi!
On paljon hyödyllisempää mennä illalla lasten kanssa yhtä aikaa nukkumaan ja herätä ennen heitä nauttimaan ”omasta ajasta”.
Aamulla pirteänä käytän oman ajan mieluummin elämääni edistäviin asioihin kuten kirjoittamiseen, jumppaamiseen jne. kuin turhanpäiväiseen nettisurffailuun.
Tämä ajatus auttoi minua nousemaan yli kuukauden ajan putkeen aamukuudelta, kunnes kuopukseni alkoi nukkua huonommin.
Aloin iltaisin ajatella ”mä nukun yön kuitenkin niin huonosti, etten jaksa nousta aamulla ennen lapsia, vaikka menisin niiden kanssa yhtä aikaa nukkumaan… Mä teen nää duunijutut äkkiä nyt, kun lapset vihdoin ja viimein nukkuu.”
Teoriassa se oli hyvä ajatus, mutta käytännössä ei. Koska olin väsynyt, kirjoittaminen kävi hitaammin ja työt tehtyäni lipsuin helposti ”äkkiä katsomaan mitä Facebookissa ja twitterissä tapahtuu”.
Yhtäkkiä oltiin taas pikkutunneilla. Kun loppuyö meni huonosti nukkuen, tulin nukkuneeksi jopa huonommin kuin jos olisin mennyt lasten kanssa nukkumaan, heräillyt yön ja noussut kuudelta.
Kuopus on nyt nukkunut kaksi yötä hyvin, ilmeisesti osteopaatilla käynnin ansiosta. Nyt tavoitteena on päästä takaisin ”ajoissa nukkumaan, aikaisin ylös” -rytmiin.
F.lux säästää unta
Koska haluan käyttää tietokonetta vielä illalla mm. seuraavan päivän suunnitteluun, asensin koneeseen f.lux -ohjelman, joka säätää koneen näytön valon iltaisin ”punaisemmaksi” ja ainakin teoriassa vähemmän unta pilaavaksi.
Näin olen aikaisemmin valmis nukahtamaan kuin jos olisin tuijottanut sinisenä hehkuvaa näyttöä illan mittaan.
Ihan ideaaleinta olisi tietenkin sammuttaa kone, telkkari ja kännykkä kolmisen tuntia ennen nukkumaanmenoa, mutta siihen en ole vielä valmis.
Rutiinit auttavat rauhottumaan
Kolmas oivallukseni nukkumaanmenon suhteen on se, että ellen aloita ajoissa iltatoimia, nukkumaanmeno helposti myöhästyy.
Koska iltaisin muistini, keskittymiskykyni ja muistini ovat huonoimmillaan, olen kirjoittanut itselleni iltarutiinin, joka on lapulle kirjoitettuna kaapin ovessa. Näin voin luntata lapusta mitä kaikkea illalla pitäisi tehdäkään ja missä järjestyksessä.
Isoin haaste on muistaa aloittaa nukkumaan menoon valmistautuminen ajoissa — minun tapauksessani käytännössä jo klo 19 tienoilla.
Nukkumishaaste!
En ole yksin iltakukkumisen kanssa. Onnistunut laihdutus -pakettiin kuuluu uutuutena nettipäiväkirja, johon paketin käyttäjät voivat kirjoittaa kommenttejaan. Vain minä ja päiväkirjan pitäjä näemme merkinnät.
Useampi laihduttaja on tunnustanut kukkuvansa ihan liian myöhään iltaisin. Liian vähäinen uni vaikeuttaa monin tavoin laihtumista — vaikuttamalla ihan suoraan rasvanpolttoon, passivoimalla ja mm. lisäämällä makeanhimoa.
Koska uskon joukkovoimaan, haastan sinut kokeilemaan viiden illan ajan miltä tuntuu mennä ajoissa nukkumaan.
Viisi iltaa ei tunnu liian kovalta haasteelta, mutta osoittaa jo sinulle niin ajoissa nukkumaan menemisen hyödyt kuin esteet.
Aivan erityisesti haastan sinut tekemään niin sunnuntaista 19.1. torstaihin 23.1. virallisella Onnistunut laihdutus -nukkumishaasteella.
Teknisistä syistä haasteeseen osallistuminen edellyttää että olet Kutri.net:in jäsen eli olet rekisteröitynyt sivustolle vähintään Tutustuja-jäsenenä.
(Kunhan olemme saaneet unet jotenkin kohdalleen, aloitamme vieläkin haastavamman haasteen eli aterioiden suunnitteluhaasteen Onnistunut laihdutus -paketin käyttäjien ja aiheesta kiinnostuneiden VIP-jäsenten kanssa. Ateriahaasteen aikana on siis tarkoitus suunnitella viikon ateriat toisiamme tsempaten. Kääk!)
Miten viime vuoden uudenvuodenlupaustesi kävi? Jos olet kuten useimmat meistä, ei kovin hyvin.
Oletko siitä huolimatta tekemässä uusia lupauksia (tai uusimassa vanhoja)?
Näiden kolmen erittäin yleisen ajatusvirheen tiedostaminen voi auttaa pitämään tällä kertaa lupauksista kiinni loppuun asti:
1. Teet liian suuria lupauksia, koska uskot optimismivääristymääsi
Jokainen ihminen joka ei ole masentunut, omaa optimismivääristymäksi kutsutun logiikkavirheen. Tämä vääristymä saa meidät näkemään oman henkilökohtaisen tulevaisuutemme parempana, kuin mitä sen voisi realistisesti olettaa olevan.
Tutkijat uskovat vääristymän kehittyneen pitämään meidät hengissä myös vaikeina aikoina — jos uskot ettei helvettiä kestä ikuisesti, et luovuta.
Vääristymä vaikeuttaa lupausten pitämistä siten, että se saa meidät tekemään lupauksia, jotka ideaaliminämme ehkä pystyisi pitämään, mutta todellinen minämme ei.
Ratkaisu: tee lupaukset ja suunnitelmat niiden toteuttamiseksi niin kuin olisit tyhmä, laiska ja saamaton henkilö ilman minkäänlaista itsekuria.
Miten itsekuriton ihminen pystyisi olemaan mässäilemättä iltaisin?
Miten laiska ja saamaton ihminen saisi itsensä kolme kertaa viikossa salille?
Miten tyhmä ihminen pääsisi opiskelemaan haluttua ainetta?
Bonus: mieti miten laiska, saamaton ja itsekuriton ihminen voisi toteuttaa tavoitteesi vaikka kaikki menisi niin pieleen kuin olla ja voi.
2. Yrität motivoida itseäsi itseinholla
Sillä hetkellä kun koet itseinhoa, pahaa oloa, ahdistusta, masennusta, vihaa tai muita ikäviä tunteita, aivotoimintasi muistuttaa liskoeläimen aivotoimintaa.
Toisin sanoen itsekurisi, itsehillintäsi ja tahdonvoimasi ovat heikoimmillaan etkä muista suurta tavoitettasi.
Motivoimme itseämme itseinholla, koska oletamme jollain tasolla muutoksen olevan niin tuskallista ja inhottavaa, että teemme sen vain jos muutoksen tekemättä jättäminen on vielä kamalampaa.
Ratkaisu: Näe että asioita voi muuttaa ihan vain siksi, että se on mahdollista, kiinnostavaa, hyödyllistä tai hauskaa.
Mieti miten voisit tehdä muutosprosessista mahdollisimman yksinkertaisen, helpon tai ehkä suorastaan innostavan.
Ihmiseläin jaksaa tehdä enemmän ja pidempään asioita joista se pitää kuin asioita, joita se tekee vain välttääkseen kipua.
3. Rankaiset itseäsi repsahduksista.
Mikäli olet ihminen, omia tapoja muuttaessa repsahdukset ovat lähes väistämättömiä. Ongelmana ei ole se, että repsahdat eli toimit toisin kuin olit suunnitellut vaan se, ettet palaa repsahduksen jälkeen ruotuun.
Willpower Instinct -kirjassa kerrotaan tutkimuksista, joissa todettiin että ihmiset, jotka syyllistävät ja rankaisevat itseään repsahduksesta repsahtivat huomattavasti nopeammin ja pahemmin uudestaan kuin ihmiset, jotka olivat OK sen kanssa, että välillä asiat eivät mene niin kuin he olivat suunnitelleet.
Ratkaisu: Varaudu henkisesti siihen että tulet repsahtamaan. Laadi jo valmiiksi suunnitelma sille, mitä teet repsahdusten jälkeen. Näe repsahdukset mahdollisuutena nähdä mikä ei toimi.
Kun repsahdus tapahtuu, älä syyllistä itseäsi vaan mieti tiedemiesmäisen kylmästi mitä olisit voinut tehdä toisin ja miten jatkossa varmistat että toimit toisin.
Bonus: Repsahdettuasi palaa takaisin ruotuun NYT, ei vasta optimismivääristymän vallassa ”maanantaina”.
[divider icon=”exclamation” style=”none”]
ALV-lain muutosten takia lopetan VIP-jäsenyyksien ja nettikurssien myynnin ainakin toistaiseksi. Viimeinen päivä ostaa niitä on nyt 31.12.2014. Sen jälkeen kummatkin ovat voimassa ”ikuisesti” ja esim. VIP-jäsenyyksien varalle minulle on uusia suunnitelmia yhteisöfiiliksen kehittämiseksi. Lue lisää täältä.
Lukemattomat suomalaiset yrittävät aloittaa uuden elämäntavan, harrastuksen tai muun hankkeen vuoden pimeimpänä ja ankeimpana aikana…
…vain siksi, että pari tuhatta vuotta sitten joku päätti pistää kalenterivuoden tammikuun alkuun.
Olen ennenkin kirjoittanut, miten paljon helpompaa olisi pitää kiinni uudenvuodenlupauksista, jos aloittaisimme kalenterivuoden elokuusta (esimerkiksi ortodoksisen kirkon vanhan kalenterin mukaan).
Muistatko miten energinen olosi oli elokuun alussa?
Olit saanut tankata koko kesän mielialaa parantavaa D-vitamiinia, pohtia lomalla mitä haluat elämältäsi ja tunsit olevasi valmis uusiin haasteisiin.
Torit ja kauppojen vihannesosastot tursusivat tuoreita kotimaisia kasviksia. Sää soveltui loistavasti uusien ulkoilmalajien aloittamiseen. Kesän pämppäämisen jälkeen teki mieli ryhdistäytyä.
Vertaa muistoasi fiilikseesi nyt, kun olet hädintuskin selvinnyt joulustressistä ja -pyhistä. Kun loputtomalta tuntuva pimeys tuntuu imevän voimasi.
Valtaosa vastanneista kertoi suurimmiksi ongelmikseen:
laihdutusmotivaation löytämisen
uusien tapojen ylläpitämisen arjen kiireiden keskellä
iltaisin repsahtelun, ja
repsahdusten jälkeen ruotuun palaamisen.
Vain harva kokee ongelmaksi sen, ettei tiedä miten pitäisi syödä ja liikkua laihtuakseen.
Olen viime päivät uudistanut Onnistunut laihdutus -pakettia vastaamaan näihin todellisiin haasteisiin. Luvassa on entistä enemmän tukea ja psyykkausta mm. meditaatioäänitteiden muodossa.
