Miten ajattelit käyttää elämäsi?

Katrin lempisanontoja on “jotainhan tässä pitää tehdä kuolemaa odotellessa”. Tässä osassa Katri kertoo miksi tämä äkkiseltään ehkä rajulta kuulostava ajatus on hänestä helpottava ja innostava.



Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Kuinka kestää hyvää oloa? (oikea)

Miten kestää tasaista ja hyvää oloa sen jälkeen, kun on tottunut kamppailuun, kärsimykseen tai draamaan? Tässä jaksossa Katri vastaa bulimiasta toipuneelle, jolla on vaikeuksia hyväksyä, että elämässä voi käydä hyvin. Vastauksesta voi olla iloa kaikille meille, jotka joskus pilaamme oman tunnelman vain estääksemme jotakuta muuta tekemästä niin.

Latasin vahingossa nettiin ensin pelkän intron ja näköjään joudun lataamaan koko jakson uusiksi saadakseni oikean version myös Spotifyihin. No, aina oppii uutta.



Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Kuinka kestää hyvää oloa?

(Oikea versio*) Miten kestää tasaista ja hyvää oloa sen jälkeen, kun on tottunut kamppailuun, kärsimykseen tai draamaan? Tässä jaksossa Katri vastaa bulimiasta toipuneelle, jolla on vaikeuksia hyväksyä, että elämässä voi käydä hyvin. Vastauksesta voi olla iloa kaikille meille, jotka joskus pilaamme oman tunnelman vain estääksemme jotakuta muuta tekemästä niin.

(*Latasin vahingossa ensin nettiin pelkän intron, tässä on uusi versio)



Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Miksi flunssassa masentaa?

Miksi flunssassa alkaa helposti ottaa päähän myös asiat, jotka ennen flunssaa eivät vaivanneet? Tässä Päivän teoriassa Katri kertoo miten mielentilat vaihtelevat myös silloin kun olemme ns. huonossa hapessa ja miten asian kanssa voi elää.



Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet. Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa blogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Voiko omia ajatuksia hallita?

Ensimmäisessä virallisessa Päivän teoria -podcastissa pohditaan sitä, voiko ja tarvitseeko omia ajatuksia hallita.

Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet.

Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa bogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

Tervetuloa kuuntelemaan Päivän teoria -podcastia!

Olen tehnyt Päivän teoria -videoita sosiaaliseen mediaan jo marraskuusta 2015. Viimeisen vuoden aikana yhä useampi on pyytänyt että julkaisisin teorioita myös podcast-muodossa. Tänään toiveistanne tulee totta!

Tässä johdantojaksossa kerron vähän podcastin taustoista, millä asenteella olen tekemässä podcastia ja mitä toivon että sinä saat irti tästä podcastista.

Päivän teoria -podcastissa kirjailija, käsikirjoittaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen julkaisee ääniversioita valikoiduista Päivän teoria -videoista, joissa hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Voit katsoa uusimmat Päivän teoria -videot livenä tai tallenteena Facebookissa: http://facebook.com/kutrinet.

Voit toivoa aiheita, lukea lisää Katrin ajatuksia ja löytää podcastin tiedot osoitteessa https://kutri.net.

Koska yleisö voi kommentoida Päivän teoria -lähetyksiä ja lähetykset on äänitetty useimmiten autossa, Katri saattaa viitata äänitteellä kommenteihin tai taustalla saattaa kuulua liikenteen yms. ääniä.

Jos tykkäät tästä podcastista, ole ihana ja kerro siitä kavereille, arvostele podcast iTunesissa, Spotifyissa tai vaikka omassa bogissasi. Kiitos!

Music by audionautix.com / Tunnussävel: Jason Shaw – IceCold.

44 asiaa jotka ovat parantaneet elämäni laatua

Täytän tänään huikeat 44 vuotta, mikä numerona tuntuu jotenkin tyylikkäämmältä kuin 43. Juhlan kunniaksi haluan jakaa kanssasi ikävuosieni verran asioita, jotka ovat parantaneet elämäni laatua. Tämän vuoden tavoitteenani on nimittäin tehdä vähintään 365 pientä muutosta kotiini, toimintamalleihini ja ylipäätään elämääni.

1. Maalle muutto

Vaikka oman kodin remontointi oli monin tavoin raskasta  ja maalla asuminen ei ole ainakaan pienentänyt kuukausibudjettia siitä mikä se oli kun asuimme Puu-Vallilassa (kiitos Carunan sähkönsiirtomaksujen), elämänlaatu on vähintään tuplaantunut.

Ensinnäkin luonnon läheisyys tekee hyvää ADHD-aivoilleni ja omakotiasuminen sopii paremmin minulle ja äitinsä äänentasot perineille lapsilleni. Se, että lapset nukkuvat nyt omassa huoneessaan eivätkä enää samassa huoneessa minun ja puolisoni kanssa, on mahdollistanut täysien yöunien nukkumisen.

Muutimme kylään, jossa vietin lapsuuteni ja jossa tällä hetkellä asuvat molemmat vanhempani puolisoineen, 3/4 sisaruksestani perheineen sekä vanhoja ja uusia ystäväperheitä. En voi kuvitella vahvempaa turvaverkkoa, kuin mitä tässä kylässä olevat ihmissuhteet ovat meille antaneet.

2. Opiskeleminen

Rakastan yli kaiken oppia uusia asioita. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut kasvaa maassa, jossa koulutus on käytännössä katsoen ilmaista. Vaikka en valmistunut Helsingin sihteeriopistosta (joka jo 1996-1998 oli osa Helia-ammattikorkeakoulua), käytän lähes päivittäin siellä omaksumiani Excel-, Word- ja asiakirjamallitaitojani. Opinnot taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolla ovat auttaneet minua ehdottomasti eteenpäin urallani käsikirjoittajana ja nyt haluan palata kouluun joko professoriksi tai vähintään tohtoriopiskelijaksi. Valmentajakoulutus Jenkeissä räjäytti tajuntani enkä tiedä missä henkisen ojan pohjalla olisin ilman sitä.

3. ADHD-diagnoosi ja lääkitys

Sain ADHD-diagnoosin vasta vähän alle 40-vuotiaana. Aiemmin luulin vain olevani boheemi — sitten sain lapset ja tajusin etten ihan oikeasti selviä monista asioista samalla tavalla kuin muut ihmiset.

Diagnoosini on auttanut minua etsimään rohkeammin toimintamalleja, jotka sopivat juuri minulle. Minulle hyvin sopivan metyylifenidaatti-lääkityksen ansiosta en enää itke aamuisin kun lasten saaminen ulos talosta tuntuu mahdottomalta (se on helppoa).

Voi olla, että lasten kasvaessa ja arjen pyörittämisen helpottuessa jätän taas lääkityksen useammin pois, sillä se hankaloittaa hieman luovaan tilaan menemistä, mutta tässä elämänvaiheessa olen kiitollinen siitä, että saan “larpata normaalia” varsinkin arkiaamuisin.

4. Applen tietokoneet

Ensimmäinen Applen tietokone tuli perheeseemme 1989. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ensimmäisen oman kannettavan tietokoneen sain joskus 1990-luvun puolessa välissä. Elämässäni on sen jälkeen ollut ehkä yhteensä 7 viikkoa kun olen ollut ilman konetta — eräillä ulkomaanmatkoilla ja muutaman kerran kun olen mm. pudottanut tietokoneen ja joutunut odottamaan sen korjausta.

Olen joutunut aika ajoin käyttämään Microsoft Windowsia pyörittäviä koneita mm. koulussa ja työpaikoilla, mutta se on aina ollut varsinaista tervanjuontia. Siksi uskon että nimenomaan Applen tietokoneiden käyttö on parantanut elämänlaatuani.

5. Kielitaito

Osaan Suomen lisäksi ihan poikkeuksellisen hyvin englantia, koska mm. olen asunut pari vuotta Kaliforniassa. Lisäksi ymmärrän varsin hyvin saksaa, koska olin vaihto-oppilaana Itävallassa 1992-93. Ruotsin puhuminen on välillä haastavaa, mutta luen sitä — ja siinä ohessa myös norjaa ja tanskaa — varsin sujuvasti. Italialla pärjään ihan OK tavallisissa arkitilanteissa ja kiitos neljän vuoden ranskan opiskelun, olen todistettavasti osannut mm. varata ranskaksi hotellihuoneita. 🙂 Lisäksi olen opiskellut jonkun kurssin viroa, espanjaa ja japania. Haaveilen että mulla olisi jossain välissä aikaa tutustua venäjään ja mandariinikiinaan.

Uuteen kieleen sukeltaminen antaa aina fiiliksen siitä, että olen avaamassa oven johonkin uuteen maailmaan.

6. Ulkomailla asuminen ja oleilu

Edelliseen liittyen koen erinäisten ulkomailla viettämieni aikojen nostaneen elämänlaatuani. Omakohtainen kokemus arjesta Itävallassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa, pidemmät reissut Sveitsiin, Thaimaahan ja Brasiliaan ja lukemattomat lyhyemmät pyrähdykset eri Euroopan maihin ovat auttaneet ymmärtämään paremmin myös omaa maata ja kulttuuria.

Esimerkiksi joka kerta julkisessa vessassa bidee-suihkua käyttäessäni mielessä käy, miten onnekkaita me suomalaiset olemmekaan, kun ei tarvitse läträtä menkka-aikaan vesipullojen kanssa vessassa saadakseen olon raikkaammaksi.

7. iPhone

En tiedä tarvitseeko tätä edes selittää. En mene oikeastaan mihinkään ilman iPhonea. Ilman sitä en muistaisi mitään, olisin aina paljon pahemmin myöhässä enkä olisi oppinut edes neljäsosaa siitä, mitä olen oppinut vuoden 2005 jälkeen.

8. Äänikirjat

Onnistuin vetämään itseni niin pahasti piippuun vuoden 2005 lopussa, että siitä hieman toettuani huomasin kauhukseni etten jaksanut enää lukea kirjoja. Siis minä, joka olin aina ollut tunnettu himolukija.

Onneksi löysin pian äänikirjat eli Audible.com:in, jonka asiakas olen ollut siitä saakka. Nykyään jaksan taas lukea kirjoja, mutta lapsiperhearjen keskellä on vaikea löytää muutamaa tuntia uppoutua jonkin kirjan maailmaan. Kiitos äänikirjojen, olen sivistänyt itseäni viimeisen 13 vuoden aikana sadoilla loistavilla tietokirjoilla ja muistelmilla.

Viimeksi sain kuunneltua loppuun Michelle Obaman muistelmat, jotka hän luki itse — koin, että äänikirjana kirja oli enemmän kuin mitä se olisi ollut, jos olisin lukenut kirjan.

Nyt kuuntelussa on Carlo Rovellin The Order of Time, jonka jumalaisen ihanalta kuulostava Benedict “Hottis-Sherlock Holmes” Cumberbatch lukee niin hienosti eläytyen, että välillä huomaan kuuntelevani enemmän hänen ääntään kuin sanoja joita hän lukee.

ADHD-ihmisenä saan lainata myös äänikirjoja suomalaisesta Celia-kirjastopalvelusta, ja siksi esimerkiksi sain kuunneltua Timo Honkelan hienon Rauhankone-kirjan muutamassa päivässä — sen sijaan että olisin yrittänyt lukea sitä niinä harvoina hetkinä, kun en töiden jälkeen aja autolla, tee kotitöitä tai pidä lapsia silmällä.

Tässä on eräitä kirjoja, jotka ovat selkeästi parantaneet elämääni:

9. Carol Tavris, Elliot Aronson: Mistakes were made but not by me — auttoi näkemään miten harhaisia me kaikki olemme. Eli miten muistimme ja havaintokykymme pettää meitä ihan jatkuvasti.

10. George Pransky: The Relationship Handbook — auttoi ymmärtämään parisuhteiden dynamiikkaa ja sitä, miksi on parempi keskittyä siihen mikä parisuhteessa toimii kuin siihen mikä ei toimi ja miksi kannattaa olla hiljaa huonolla tuulella.

11. Byron Katie: I Need Your Love, Is That True?: How to Stop Seeking Love, Approval, and Appreciation and Start Finding Them Instead — todellakin takoi kalloon että “se joka toista haukkuu on itse se”.

12. Malcolm Gladwell: Blink: The Power of Thinking Without Thinking — olen aina tiennyt alitajuisen ajattelun voiman ja tämä kirja teki siitä tietoisemmaksi.

13. Louise L. Hay: You can heal your life — kuuntelin tämän kirjan silloin joskus 2006 kun oli vaikeaa ja se auttoi pistämään asioita oikeaan perspektiiviin ja antoi uskoa ja toivoa elämään kun kaikkein eniten tarvitsin sitä.

14. Kathleen Nadeau, Judith Kolberg: ADD-Friendly Ways to Organize Your Life — yksi parhaita ADHD-ihmisten elämänhallintaa käsitteleviä kirjoja. Tärkeä vinkki: ADHD-ihmiset pystyvät yleensä tekemään paremmin töitä, kun joku toinen on samassa huoneessa tekemässä töitä (ns. body double).

15. Kelly McGonigal Ph.D.: The Willpower Instinct: How Self-Control Works, Why It Matters, and What You Can Do to Get More of It — paras perusteos itsekurista, joka antoi paljon uusia näkökulmia siihen milloin itsekuri toimii (ja milloin ei).

16. Charles Duhigg: The Power of Habit: Why We Do What We Do in Life and Business — Tämän kirjan tärkein ja edelleen hyödyllinen pointti on se, että jokaisessa automaattiohjauksella suoritetussa tavassa on alkusysäys, itse toiminta ja lopuksi palkinto. Helpoin tapa muuttaa tapoja on kokeilla muuttaa toimintaa alkusysäyksen ja palkinnon välissä.

17. Gary Chapman: The Five Love Languages: The Secret to Love That Lasts — sen ymmärtäminen että kumppani saattaa ilmaista rakkauttaan esim. rakkauden pienillä teoilla sanojen sijaan, voi vähentää väärinkäsityksiä ja kitkaa.

18. Lisa Feldman Barrett: How Emotions Are Made: The Secret Life of the Brain — kaikki mitä luulet tietäväsi tunteiden synnystä on todennäköisesti väärin. Esim. suru EI OLE UNIVERSAALI TUNNE! Lue kirja niin ymmärrät mitä tarkoitan. Auttoi ymmärtämään taas paremmin tunteita.

19. Michael Breus: The Power of When: Discover Your Chronotype – and the Best Time to Eat Lunch, Ask for a Raise, Have Sex, Write a Novel, Take Your Meds, and More — luulin olevani iltavirkku “susi”. Oikeasti olenkin tylsästi valtaväestöön kuuluva karhu, joka ei herää kauhean aikaisin mutta ei jaksa valvoa niin pitkään kuin yökyöpelit. Tämä kirja auttoi tiedostamaan paremmin omat energiatasojen vaihtelut.

20. Bill Burnett, Dave Evans: Designing Your Life: How to Build a Well-Lived, Joyful Life — tää kirja antoi mulle viime kesänä vastauksia, joita olin etsinyt useamman vuoden ajan. Ilman sitä en olisi hakenut käsikirjoituksen professoriksi (opetusnäyte ja haastattelu on tulevana perjantaina 11.1.2019, valinta tapahtunee joskus huhtikuussa 2019).

21. Mel Robbins: The 5 Second Rule: Transform your Life, Work, and Confidence with Everyday Courage — tämä kirja teki tietoisemmaksi siitä, miten helposti jätän tarttumatta toimeen, kun voisin vain laskea 54321 — toimi!

22. Podcastit

Aina en jaksa tai voi keskittyä kuuntelemaan tiivistä asiatekstiä. Silloin podcastit, joissa haastatellaan kiinnostavaa tyyppiä, toimivat parempana seurana (esim. kaupassa). Käytän podcastien kuunteluun Overcast-appia, joka ei ole täydellinen, mutta erittäin hyvä kuitenkin.

Tässä on podcasteja, joista saamillani vinkeillä ja tsempeillä olen onnistunut tekemään parempia valintoja:

23. The Tim Ferris Show — biohakkerien biohakkeri haastattelee kiinnostavia ihmisiä. Lähes jokaisesta haastattelusta jää jotain hyödyllistä käteen.

24. A Slob comes clean — ihan loistava vertaistukipodcast, jota pitää diagnosoimaton ADHD-sottapytty, joka ON saanut elämänsä haltuun. Hauskaa läpänheittoa ja aidosti toimivia vinkkejä.

25. Ben Greenfield Fitness — liikuntaan, ravintoon, biohakkerointiin jne. liittyviä haastatteluja ja vinkkejä. Välillä jutut menee vähän överiksi ja hihhulitasolle, mutta silti täältä on tarttunut useampi hyvä vinkki käyttöön.

26. ADHD Experts podcast — tämä on mielestäni hyödyllisin ADHD-podcast, vaikka on niitä muitakin hyviä. Sitä pitää ADDitude-lehden toimitus. Olen poiminut podcastista vaikka mitä hyviä vinkkejä ja ajatuksia oman ADHD:n kanssa diilaamiseen.

27. Akimbo: A podcast by Seth Godin — Seth on ehkä maailman viisain mies, ainakin mitä tulee markkinointiin, uuden luomiseen ja myymiseen. Lähes joka osa saa näkemään maailman jotenkin uudessa valossa.

28. Pivot with Kara Swisher and Scott Galloway — tämä podcast käsittelee lähinnä teknologiabisnestä, startupeja ja josasin määrin Jenkkien politiikkaa. Se on parantanut elämääni viime aikoina ainakin niin, että olen kuolla nauruun tätä kuunnellessa. Rakastan muutenkin Kara Swisherin tekemiä haastatteluja, koska nainen kysyy suoraan ja tuntuu olevan oma itsensä (sen toinen podcast on Recode Decode)

29. Secrets of the most productive people — tämä Fast Companyn podcast on hyvin tuotettu, hauska ja siellä on hyviä vieraita, joilta tulee käytännössä aina jotain kiinnostavia käytännön vinkkejä oman toiminnan optimointiin.

30. The Teach Better podcast — sen jälkeen kun hain käsikirjoituksen professuuria, olen sukeltanut pedagogiikan ihmeelliseen maailmaan. Tämä on kymmenistä kuuntelemistani opettamista käsittelevistä podcasteista suosikkini. Sympaattiset juontajat, hyviä haastatteluja. Koska en ollut ennen opiskellut pedagogiikkaa, olen saanut paljon uutta niin tästä kuin muistakin alan podcasteista (yms.)

31. Scriptnotes Podcast — on suosikkini käsikirjoituspodcasteista. Ammattikäsikirjoittajien John Augustin ja Graig Mazinin podcastista saa usein uutta potkua omaan kirjoittamiseen ja muistutuksia siitä mihin kannattaa kiinnittää huomiota omassa kässärissä.

32. Kymmensormijärjestelmä

Käsikirjoittamisesta tuli mieleen kymmensormijärjestelmä, joka on ollut ehdottomasti yksi tärkeimmistä ja eniten elämääni positiivisesti vaikuttaneista taidoista. Olisin halunnut mennä valinnaisille ATK-tunneille opiskelemaan MsDOS-järjestelmän käyttöä yläasteella 1980-luvun lopussa, mutta äiti pakotti valitsemaan kymmensormijärjestelmän. Äiti oli oikeassa.

33. ReMarkable-sähkömuste-kirjoitusalusta

En ole keksinyt vieläkään miten kutsuisin suomeksi kuukausi sitten hankkimaani ReMarkable-tablettia. Käytännössä se on siis sähköinen “muistilehtiö”, johon voin kirjoittaa erikoiskynällä niin kuin kirjoittaisin paperille.

Tämä laite on parantanut elämänlaatuani enemmän kuin mikään muu juttu viimeisen vuoden aikana.

Ensinnäkin käsin kirjoittaminen auttaa todistetusti muistamaan enemmän kuin koneella kirjoittaminen.

Laite muuntaa suhteellisen hyvällä onnistumisprosentilla mun käsinkirjoittaman tekstin tällaiseksi koneellakirjoitetuksi tekstiksi. Lisäksi voin tallentaa kirjoittamani muistiinpanot pdf-tiedostoina tai png- ja svg-kuvina. ReMarkablen ansiosta kirjoitan säännöllisemmin päiväkirjaa kuin ennen ja löydän helpommin mun muistiinpanot, jotka tätä ennen olivat useassa eri muistikirjassa ja usein vaativat vielä erikseen koneelle kirjoittamista, jos ne piti lähettää eteenpäin.

Kyseessä ei ole mikään halpa laite, mutta jos mun pitäisi valita iPadin ja ReMarkablen välillä, valitsisin ReMarkablen.

34. iPad

Mistä päästäänkin hienosti iPadiin, joka on myös parantanut elämänlaatuani. Minulla ei ole iPadilla some-appeja, joten kun laitan illalla kännykän pois ja siirryn tekemään iltalukemiset jne. iPadilla, en enää retkahda “ihan vaan nopeasti” katsomaan kolmea tuntia somepäivityksiä.

Hoidan iPadilla myös ekat aamutoimet — päivän meditaation ja suunnittelun.

Tässä ovat tärkeimmät/rakkaimmat iPhone/iPad-ohjelmat, joita käytän päivittäin:

35. Calm app — opetti meditoimaan joka aamu

36. Sorted 3 — auttaa suunnittelemaan tehtävät ja päivät automaagisesti.

37. OP-mobiili — minulla on korttinumero niin monessa suoraveloituspaikassa ja nettikaupassa, että riski sen tietojen pöllimiseen on suuri. Siksi siirrän korttitilille rahaa aina vain seuraavien ostosten verran.

Tämä vähentää myös turhanpäiväistä tuhlaamista, koska se pakottaa miettimään paljonko rahaa haluan käyttää (ja katsomaan paljonko tileillä oikeasti on rahaa).

OP-mobiilin ansiosta olen myös oppinut maksamaan laskuja ajoissa, kun sillä laskujen maksaminen on niin naurettavan helppoa.

38. eKirja-apit Kindle ja Applen Kirjat (ibooks) — mahdollistavat kirjojen lukemisen ns. lennossa. Tai siis nimenomaan lennossa. Luin taannoisella Sardinian reissulla pari kirjaa sähköisessä muodossa — ilman näitä eKirja-appeja ne olisivat jääneet lukematta.

39. Dropbox — on oikeammin palvelu. Muutaman kerran kovalevyjä rikkoneena olen laittanut tärkeimmät jutut kopioitumaan Dropboxiin (sen lisäksi että otan ne turvakopoina toiselle kovalevylle). Dropbox on luotettavampi kuin Applen iCloud ja on monet kerrat pelastanut tilanteessa, jossa olen jättänyt tietokoneen kotiin ja tajunnut tarvitsevani jotain tietokoneella kirjoittamaani filettä.

40. Fitbit versa

Sain Fitbit Versan lahjaksi veljeltä ja hänen vaimoltaan. Tämä on ehkä kuudes Fitbitin aktiivisuusranneke joka minulla on ja ehdottomasti paras niistä (tosin Charge 2 oli myös superhyvä). Tämä toimii minulla paitsi aktiivisuustrackerina, joka kannustaa liikkumaan, niin on myös älykello, joka auttaa ehtimään ajoissa paikkoihin, kertoo tulevista puheluista ja tekstareista ja seuraa unta melko luotettavasti.

41. Oura-sormus

Fitbit Versan lisäksi seuraan uniani ja ennen kaikkea palautumistani Oura-älysormuksellani. Oura on huonompi tunnistamaan koska alan nukkua kuin Fitbit, mutta arvioi mielestäni paremmin syvän unen määrän kuin Fitbit (joka yleensä aliarvoi sen). Ourassa pidän siitä, että sen iphone-app kehoittaa lempeästi tekemään parempia valintoja ja mielestäni on myös vaikuttanut käytökseeni.

42. Kirkasvalo

Mikään ei ole vaikuttanut niin positiivisesti talviini kuin orjallinen kirkasvalon tuijottaminen joka aamu heti herättyäni.

Kiitos ahkeran valohoidon ja optimoidun lisäravinne-patteriston, olen ollut tänä talvena henkisesti paljon pirteämpi ja parempikuntoinen kuin aiempina vuosina.

43. Punavalo

Näin pari vuotta sitten Snapchatissa, kuinka tuttavani, jonka upeaa ihoa olin aina ihmetellyt, esitteli punavalolaitettaan (Red Light Therapy Device).

Googlasin heti mistä on kyse ja kävi ilmi, että alunperin Nasan kehittämästä systeemistä, joka satojen tutkimusten mukaan mm. auttaa haavojen parantumisessa ja ihon uusiutumisessa. Eka punavalolaite jonka hankin oli melko heikkotehoinen kiinalainen kauneuslaite, joka vaati pitkän hoitoajan (siis kerralla) tulosten saamiseksi.

Sittemmin olen hankkinut redlightman.com:ista Red Light Mini -laitteen, jossa on kolmea eri punavalotaajuutta. Käytän sitä lähes päivittäin kasvojeni ihon kaunistamiseen (vähentää ryppyjä ja finnejä), mutta myös satunnaisten aftojen, haavojen jne. hoitoon. Laite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta toimii siis ihan kunnon kliinisten kokeiden perusteella. Sitä käytetään Suomessa julkisella puolella mm. syöpää sairastavien lasten sytostaattihoidosta saamien suuhaavaumien hoitoon.

44. Parisuhde ja äitiys

Olen ollut puolisoni (joka on myös lasteni isä) kanssa jo yli 10 vuotta ja äiti yli 9 vuotta. Vaikka on varmasti hetkiä, jolloin en todellakaan ole sitä mieltä, että parisuhde saati äitiys parantaa elämäni laatua, niin isossa mittakaavassa molemmat ovat tehneet minulle hyvää.

Ne ovat pakottaneet minut kasvamaan vastuullisemmaksi ja harkitsemaan enemmän tekemisiäni, opettelemaan siistimmäksi ja järjestelmällisemmäksi ja kehittämään rutiineja. Olen samalla oppinut olevani sitkeämpi ja kestävämpi, kuin mitä luulin olevani. En tiedä olisinko niin “aikuinen” kuin mitä olen nyt ilman tätä parisuhdetta ja äitiyttä. Tuskinpa vain.

Niin että hyvää syntymäpäivää vaan minulle! Tästä on hyvä jatkaa sitten taas seuraavat 44 vuotta tai vastaavat tiedot.

Onko lapsen ADHD vanhempien vika?

Eräässä suositussa blogissa oli juttu, jossa provosoivaan tyyliin esiteltiin eri tahojen mielipiteitä siitä kuinka “ADHD ja muut tarkkaavaisuushäiriöt johtuvat huonosta vanhemmuudesta, huonosta kasvatuksesta sekä oloista ja vuorovaikutuksesta kotona, uskovat monet.”

Mommy Be Good kirjoitti juttuun oman vastauksensa. Tässä on minun vastaukseni.

Ensinnäkin: ADHD on suomeksi tarkkaavuushäriö (ilman ais:ta).

Toiseksi: tarkkaavuushäiriö ei johdu vanhemmuudesta, mutta se on seurausta vanhemmista.

Tarkkaavuushäiriö on vahvasti periytyvä neurologinen ominaisuus. Se on periytyvämpi piirre kuin pituus.

Jos lapsella on ADHD, vähintään yhdellä hänen biologisista vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on tarkkaavuushäiriöön viittaavia piirteitä.

Toisin sanoen jos toiselta vanhemmista ei tule ADHD-geenejä, lapselle ei tule tarkkaavuushäiriötä vaikka kotiolot olisivat kuinka paskat.

Ehkä sinäkin tunnet vaikeissa oloissa kasvaneita ihmisiä, jotka ovat aina ajoissa, pitävät kodin järjestyksessä ja ovat tehokkaita ja täsmällisiä?

Myös ns. hyvissä kotiolossa kasvaneilla ihmisillä esiintyy tarkkavuushäiriötä. Toisaalta saman perheen lapsilla ei välttämättä ole ADHD:ta vaikka kasvuympäristö on sama.

Kaikki tämä olisi mahdotonta, jos huonot kotiolot “aiheuttaisivat” tarkkaavuuden ongelmat.

Aivokuvauksista tiedetään, että kun ADHD-ihminen yrittää keskittyä tahdonvoimalla, hänen aivonsa aktivoituvat eri tavalla kuin ns. neurotyypillisten ihmisten aivot.

Tämä johtuu siitä, että ADHD-ihmisten aivokemia toimii tutkitusti toisella tavalla kuin muiden ihmisten aivokemia. ADHD-ihmisten aivojen rakenteessa näyttää olevan myös tiettyjä synnynnäisiä eroja.

Tarkkaavuushäiriöisen toiminnanohjausjärjestelmä eli “sisäinen sihteeri” toimii eri tavalla kuin valtaväestöllä.

Tarkkaavuushäiriöisen huomio kiinnittyy muita herkemmin asioihin, jotka ovat uusia, yllättäviä, erilaisia tai jännittäviä. Hänen on vaikeampi pitää tahdonvoimalla huomionsa asioissa, jotka ovat tuttuja ja tylsiä — varsinkin silloin kun huomiosta on kilpailemassa jotain kiinnostavampaa.

Tarkkaavuushäiriöiset hahmottavat myös aikaa eri tavalla kuin neurotyypilliset. Heille asiat tapahtuvat joko nyt tai ei-nyt. Eli tarkkaavuushäiriöisen näkökulmasta ei ole juurikaan eroa sillä tapahtuuko asia huomenna tai vuoden päästä — olennaista on, että se ei tapahdu juuri nyt.

Myös heidän työmuistinsa on yleensä keskivertoa lyhyempi eli he pystyvät esimerkiksi muistamaan kerralla lyhyempiä numerosarjoja kuin neurotyypilliset ihmiset.

Tarkkaavuushäiriöisten impulssikontrolli on luonnostaan huonompi kuin neurotyypillisillä ihmisillä, mikä ilmenee usein möläyttelynä, keskeyttämisenä ja siten, että henkilö toimii ennen kuin ajattelee seuraamuksia.

Toisaalta tarkkaavuushäiriöisillä on kyky mennä ns. ylikeskittymistilaan, jossa he eivät näe eivätkä kuule mitä ympärillä tapahtuu, koska heidän koko huomionsa on asiassa, joka kiinnostaa heitä.

Oikeanlaisella kasvatuksella, elintavoilla ja toimintaympäristöllä voidaan kyllä vaikuttaa siihen, miten tarkkaavuushäiriö ilmenee ja miten paljon se vaikeuttaa  — tai jopa edistää — elämää.

Esimerkiksi aikuinen tarkkaavuushäiriöinen, joka saa tehdä kiinnostavaa työtä ja joka on delegoinut kaikki tylsät työt muille, voi olla huippumenestynyt kirjailija kuten äitini Kirsti Manninen eli Enni Mustonen (tai minä), uraauurtava miljardööri kuten sir Richard Branson tai Ikean perustaja Ingvar Kamprad, laulajatähti kuten Justin Timberlake,  näyttelijä kuten Channing Tatum ja Emma Watson, huippu-urheilija kuten olympiavoittaja-uimari Michael Phelps, suorapuheinen toimittaja ja tv-tähti kuten Jenny Lehtinen tai suosittu tube-tähti kuten Deata tai Tuure Boelius.

Joskus muista neurologisista poikkeamista kärsivillä, aivovamman saaneella tai jopa kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai raudanpuutteesta kärsivillä voi olla tarkkaavuushäiriötä muistuttavia oireita, mutta tällöin kyse ei ole varsinaisesta tarkkaavuushäiriöstä.

Tarkkaavuushäiriön periytyminen ei ole täysin suoraviivaista, sillä sen ilmenemiseen vaikuttaa nykytiedon mukaan useampi geeni ja mahdollisesti myös se, miten kyseiset geenit aktivoituvat raskausaikana ja jopa synnytyksen yhteydessä.

Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa vastasyntyneiden napanuorasta otetusta verinäytteestä tutkittiin heidän DNA:nsa metylaatio ja huomattiin, että sillä miten eri geenien DNA oli aktivoitunut heti vastasyntyneenä oli yhteys siihen, miten paljon heillä ilmeni 6-vuotiaana tarkkaavuuden ongelmia.

Sen sijaan synnytyksen jälkeisillä tapahtumilla ei näytä olevan vaikutusta ADHD:n syntyyn — ainoastaan oireiden suuruuteen.

Mistä tämä tiedetään? Muun muassa kaksoistutkimuksista, adoptiotutkimuksista ja erilaisista aivokuvausta hyödyntävistä tutkimuksista.

Väärinkäsitys siitä, että ADHD johtuisi huonosta kasvatuksesta tai kaoottisista kotioloista johtunee siitä, että tarkkaavuushäiriön lapselleen periyttäneellä ADHD-vanhemmalla voi olla vaikeuksia pitää koti järjestyksessä ja kiinni rutiineista. Joskus ADHD-ihmiset, joilla ei ole diagnoosia eikä siksi ymmärrystä omista erikoispiirteistään, “lääkitsevät” ADHD:ta päihteillä.

Väärinkäsitys siitä, että koululaisten ADHD-diagnoosien määrä on lisääntynyt koska nykylapset nukkuvat vähemmän ja käyttävät älylaitteita, on myös pielessä.

On totta, että jos kuka tahansa ihminen nukkuu liian vähän, hänen tarkkaavuutensa kärsii ja varsinkin monista lapsista tulee väsyneenä levottomia.

Liian vähän nukkuvat ADHD-ihmiset ovat vieläkin hajamielisempiä, impulsiivisempia ja usein myös fyysisesti levottomampia väsyneenä kuin mitä he ovat pirteinä.

Se, että ADHD-ihmisillä on tutkitusti enemmän uniongelmia mm. poikkeavan melatoniinituotannon takia, ei ainakaan helpota riittävien yöunien saamista. Älylaitteiden ja telkkarin tuijottaminen myöhään illalla viivästyttää melatoniinin tuotantoa entisestään.

Mutta jos laitat neurotyypillisen lapsen ja tarkkaavuushäiriöisen lapsen valvomaan yhtä paljon, neurotyypillisen lapsen käytös ei riitä täyttämään tarkkavuushäiriön kriteereitä. Tarkkavuushäiriöinen on tarkkaavuushäiriöinen vaikka nukkuisi kuinka paljon.

Tarkkaavuushäiriön diagnosointi on ainakin Suomessa pitkä ja tarkka prosessi, jonka aikana ADHD-epäilty tutkitaan eri testein, haastatteluin ja usein myös opettajien ja läheisten haastatteluin.

Tarkkaavuushäiriötä näyttää olevan useampaa eri lajia ja on mahdollista, että joskus tarkkaavuushäiriödiagnoosi annetaan ihmiselle, jolla on jokin muu neurologinen poikkeama (esim. aistiyliherkkyyttä).

Suurin syy siihen, että Suomessa tehdään nykyään ADHD-diagnooseja enemmän kuin ennen on se, että ennen niitä tehtiin liian vähän.

Nykytiedon mukaan kaikissa väestöissä ADHD:ta ilmenee noin 5-7 % väestössä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos luokassa on 20 oppilasta, tilastollisesti heistä noin 1–2 on tarkkaavuushäriö.

Jos samalla paikkakunnalla asuu enemmänkin saman ADHD-suvun jäseniä, tosiasiallinen tarkkaavuushäiriöisten määrä paikallisessa koulussa voi olla tätäkin suurempi.

Esimerkiksi minä, jolla on klassinen tarkkaavuushäiriö ilman hyperaktiivisuutta, pääsin peruskoulun läpi ilman, että kukaan epäili mitään.

Näin siitä huolimatta, että olin koulusta poissa ala-asteelta lähtien joka vuosi noin 200 tuntia — ihan vain siksi, etten viihtynyt koulussa.

Tunneilla olin joko ihan poissaoleva tai niin yliaktiivinen, että muut ärsyyntyivät kyselyistäni tai minut heitettiin ulos luokasta. Kouluajan jälkeen järjestin elämäni niin, että ADHD oli minulle enemmän hyöty kuin haitta.

Kukaan suvussani ei tullut ajatelleeksi, että minulla olisi ADHD, koska olin niin samanlainen kuin äitini, veljeni, isoisäni ja monet muut sen puolen sukulaiset.

Vasta lasten saamisen jälkeen havahduin siihen, että lapsiperhearjen pyörittäminen on minulle huomattavasti haastavampaa kuin muille. Eräs blogini lukija huomautti, että minulla voisi olla tarkkaavuushäiriö ja kun menin testeihin, diagnoosi oli täysin selvä.

Tämän jälkeen muutama minua nuorempi suvun jäsen on saanut ADHD-diagnoosin ja lääkityksen, joka auttaa pärjäämään koulussa.

Nykyään minulla on stimulanttilääkitys, jonka ansiosta selviän paremmin myös niistä tehtävistä, jotka eivät vedä luontaisesti huomiotani puoleensa.

Näin lopuksi haluaisin kysyä kaikilta, jotka vieläkin salaa miettivät että “ADHD on vain tekosyy”, että miten “huono kasvatus” tai “huonot kotiolot” voi maagisesti kadota oikealla lääkityksellä (siksi aikaa kun lääke vaikuttaa)?

Jos tämänkin luettuasi haluat levittää väärää tietoa tarkkaavuushäiriöstä, on aika katsoa peiliin ja miettiä mikä sinun kasvatuksessasi meni pieleen.

Kuva: Geran de Klerk

Elämä haltuun ja kesäkuun VIP-puhelu

Kuuntelin kaksi viikkoa sitten Mel Robbinsin Kickass-ääniteoksen (?), jossa Mel valmentaa erilaisten ongelmien kanssa painivia ihmisiä.

Rakastuin Mel Robbinsiin kuunneltuani hänen haastattelunsa Lewis Howesin School of Greatness -podcastissa ja kuunneltuani sen jälkeen hänen The 5 Second Rule -kirjansa ja muita hänen videoitaan. Mel teki vaikutuksen rehellisyydellään, innostuksellaan ja aitoudellaan.

(Ja eilen sain tietää että Melillä on myös tarkkaavuushäiriö niin kuin minulla, mikä tietenkin sai minut tykkäämään hänestä entistä enemmän.)

Vähän epäilin voisiko päällisin puolin kanssani erilaisten ihmisten valmennuskeskustelujen kuuntelu hyödyttää minua, mutta tilasin kirjan kuitenkin, koska halusin kuunnella Meliä.

Kyllä kannatti — äänite antoi myös minulle potkun perseelle. Suurin syy siihen oli se, että Mel pakotti valmennettavansa katsomaan ns. omaa paskaansa eli olemaan raatorehellinen sen suhteen, mikä heidän osuutensa oli omiin ongelmiinsa. Lisäksi Mel puhui avoimesti ongelmista, joiden kanssa hän kamppailee edelleen.

Vaikka pyrin näkemään omat ongelmani ennen muita, niin näytän kerta toisensa jälkeen sulkevani silmäni tai ainakin tunkevani johonkin mielen takakaappiin asioita, joille minun kannattaisi tehdä jotain.

Elämä haltuun vertaistuen voimalla?

Huomasin jo 15 vuotta sitten Kutri kuntoon -elämäntaparemonttia tehdessäni, että jakamalla julkisesti tavoiteittani ja ennen kaikkea sen, miten homma etenee, minun on vaikeampi piilotella itseltäni vääriä valintojani.

Tuolloin kerroin projektistani blogissa, jota kuka tahansa saattoi lukea ja kommentoida. Maailma ja media on kuitenkin muuttunut sen jälkeen aika radikaalisti.

2003 ei ollut vielä sosiaalista mediaa eikä tunnettu klikkiotsikkoja. Ihmiset ostivat lehtiä ja niinpä lehtiin laitettiin vain kaikkein mehukkaimmat uutiset ja juorut.

Tänä päivänä mediatalot ja nettisivut metsästävät lukijoita julkaisemalla joka päivä kymmeniä klikkiotsikoita. Niiden tavoitteena on houkutella lukija heidän sivulleen ja koukuttaa hänet pyörimään sinne mahdollisimman pitkäksi aikaa.

Vaikka oma julkkisuusarvoni ei ole kovinkaan kummoinen, niin siitä huolimatta myös minun päivityksiäni on otettu klikkiotsikoiksi. Niissä alkuperäisen päivityksen sisältö usein kärjistyy ja jopa vääristyy.

Meliä kuunnellessani tajusin, että olen tullut muutaman ikävämmän kokemuksen myötä varovaisemmaksi sen suhteen, miten paljon kerron akuuteista vaikeuksistani julkisuudessa.

Jos tekisin tänään Kutri kuntoon -projektin, en tekisi sitä välttämättä enää yhtä avoimesti kuin 2003.

Onneksi ongelmaan on olemassa toimiva ratkaisu! Perustin Facebookiin Elämä haltuun -keskusteluryhmän vertaistueksi itselleni ja muille, jotka haluavat saada elämänsä haltuun.

Ryhmän avulla olen itse saanut jo tehtyä töitä ja muutenkin mietittyä tarkemmin mihin päiväni menevät. Mikä parasta, kaikki ryhmän teemat eli elämän haltuun ottaminen monessa eri mielessä ja monin eri tavoin kiinnostavat minua. 😀

Jos sinäkin haluat ottaa Elämän haltuun, liity ryhmään täällä: http://facebook.com/groups/kutrinet. HUOM! Muista vastata hakiessasi kolmeen kysymykseen, jotka Facebook sinulle siinä vaiheessa esittää.

VIP-puhelujärjestelmä vaihtuu!!!

Jos olet Kutri.net:in VIP-jäsen, tiedät jo, että meillä on joka kuun ensimmäinen sunnuntai klo 13-14 VIP-puhelu, jonka alussa kerron kuulumisia ja pidän pienen alustuksen jostain ajankohtaisesta aiheesta (tänään neljästä muutosvoimasta) ja jonka jälkeen voimme keskustella aiheesta tai vastaan jäsenten kysymyksiin.

Vuosia käyttämäni Calliflower-järjestelmä on viime aikoina takunnut niin pahasti, että olen halunnut vaihtaa sen johonkin muuhun.

Tänään sunnuntaina 3.6.2018 testaamme Zoom.us-palvelua, joka mahdollistaa myös sen, että minä osallistun puheluun videolla, jonka aikana voin näyttää myös kuvia jne. Zoomin kautta voit liittyä puheluun joko nettiselaimesta, mobiiliapplikaatiosta tai ihan vain vanhanaikaisesti puhelimella soittamalla.

Jos olet VIP-jäsen, kirjaudu jäsensivustolle ja lue uudet liittymisohjeet täältä: https://kutri.net/jasenet/vip/vip-ryhmapuhelut/

 

Elämä haltuun

Olen kokenut turhan usein elämässäni tunnetta, että minulla ei ole elämä hallussa. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että olen kokenut elämäni olevan jossain muualla tai jonkun muun päättävän, mitä elämässäni tapahtuu. Välillä olen tuntenut elämäni olevan hukassa.

Vuosia sitten aloitin täällä Kutri.net:issä “Elämä haltuun” -projektin, jonka tavoitteena oli — ja on edelleen — laittaa elämäni järjestykseen.

Aloitin projektin asettamalla joukon epärealistisia tavoitteita. Sen jälkeen aloin kerätä tietoa ajanhallinnasta, kodin organisoinnista, tuottavuudesta ja muutoksesta eri lähteistä. Viime vuonna palkkasin itselleni valmentajan auttamaan arjen järjestämisessä.

Edistys on ollut todella hidasta, kunnes pari kuukautta sitten jotain loksahti paikalleen. Aloin kirjata tosissani ylös mitä kaikkea teen päivän aikana. Sitä kautta tulin tietoisemmaksi siitä, mihin aikani menee.

Seuraavaksi huomasin miten erilaiset valinnat vaikuttivat energiatasoihini ja oma jaksamiseni valintoihin, joita tein päivän aikana.  Samalla huomasin miten omat tunteeni eli mielentilani ohjasivat toimintaani ja mitkä kaikki asiat vaikuttivat keskittymiskykyyni.

Miten asiat ovat hallussamme?

Hallussa pitäminen tarkoittaa kaikkein konkreettisimmassa merkityksessä sitä, että sinulla on jokin esine käsissäsi, taskussasi, laukussasi, autossasi, asunnossasi, tontillasi, varastossasi tai muussa sellaisessa paikassa, jonka voidaan katsoa kuuluvan sinulle.

Hallussapito ei automaattisesti tarkoita sitä, että omistat hallussasi olevan tavaran. Esimerkiksi puolisoni omistama auto voi olla käytössäni ja minut on voitu rekisteröidä sen haltijaksi, mutta minä en voi myydä autoa, koska en omista sitä.

Suomen lain silmissä voit myös omistaa esineen, jonka hallussapitoon sinulla ei ole lupaa. Jos esimerkiksi et ole hankkinut isoisältäsi perimääsi metsästyskivääriin aselupaa, voit pahimmillaan saada vankeusrangaistuksen sen hallussapidosta, vaikka ase kuuluu sinulle.

Hallussapito ei tarkoita sitä että kontrolloit hallussasi olevaa asiaa. Hallussasi voi olla lauma villejä apinoita, jotka tekevät mitä lystäävät, jos et osaa kontrolloida niitä.

Se, että jokin on hallussasi ei kerro mitään siitä, miten hyvää huolta pidät esineestä tai mitä teet sillä.

Asuessani Los Angelesissa työskentelin pari kuukautta hieman erikoisen perijättären sihteerinä. Hänen autotallinsa oli täynnä kaikenlaisia arvoesineitä kuten Picasson piirroksia. Esineet olivat tallissa sikin sokin ja vaarassa joutua ötököiden, jyrsijöiden ja kosteuden tuhoamaksi.

Vastaavasti jos jokin sinulle kuuluva esine ei ole hallussasi, et pysty pitämään siitä huolta, vaikka haluaisit. Jos olet lainannut kaverillesi autosi, hän lähtee ajelemaan sillä toiselle puolelle Suomea ja peruuttaa sillä puuhun, et voi asialle mitään.

Kun sanomme, että jollakulla on sana hallussa, hän osaa käyttää omaa sanavarastoaan tehokkaasti, kiinnostavasti ja luovasti niin, että muut ymmärtävät mitä hän tarkoittaa.

Kun joku ottaa tilan haltuunsa, hän käyttäytyy niin kuin tila kuuluisi hänelle tai olisi hänen kotinsa, jota hän emännöi tai isännöi.

Kun joku ottaa tilanteen haltuunsa, hän ottaa vastuun siitä, mitä nyt ja seuraavaksi tapahtuu.

Miksi ja miten ottaa elämä haltuun?

Kokiessamme, että jokin asia ei ole hallussamme, emme tee sille mitään. Emme käytä sitä hyväksemme, huolehdi siitä tai kanna siitä vastuuta.

Itselleni suurin oivallus on ollut se, että panostamalla neljään muutoksen tukipilariin, voin vaikuttaa  siihen, mitä elämässäni seuraavaksi tapahtuu ja selvitä paremmin haasteista, joita elämä joskus heittää eteeni.

Nämä neljä muutoksen tukipilaria ovat energia, tieto, tunne ja huomio.

Vaikka tietäisin mitä minun pitää tehdä, ilman energiaa en jaksa tehdä asioille mitään.

Vaikka minulla olisi kaikki energia ja halu muuttaa asioita, en voi tehdä niille mitään, jos en tiedä mitä minun pitää tehdä.

Tieto siitä, mitä minun pitää tehdä voi vain ahdistaa lisää, jos olen masentunut tai peloissani.

Jos kohdistan huomioni vääriin asioihin, on ihan sama miten paljon energiaa käytän, mitä kaikkea tiedän ja miten innoissani olen.

Toivon tällä sivustolla osoittavani sinulle, missä määrin sinun elämäsi on ihan oikeasti sinun omissa käsissäsi.

Lisäksi haluan jakaa ajatuksia siitä, miten voit ottaa haltuun asioita, jotka eivät ole vielä täysin vaikutuspiirissäsi.

Ennen kaikkea haluan innostaa sinua pitämään parempaa huolta niistä asioista ja elävistä olennoista, jotka ovat hallussasi eli vaikutuspiirissäsi.

Haluatko sinäkin ottaa elämäsi haltuun ja pitää parempaa huolta siitä? Liity Elämä haltuun | Kutri.net -Facebook-ryhmään!

Katso samat läpät videomuodossa YouTubessa.