Äitiyslomalaisen tunnustuksia & Hesarin arvostelu

Nimimerkki Lukija huolehti edellisen viestin kommenttiosastolla jaksamisestani, koska olin maininnut tekeväni jo töitä ja aloittavani opiskelut.

Siinä mielessä hänen huolensa oli täysin aiheellinen, että tiedostan itsekin niin kehoni kuin mieleni olevan lähes yhtä kovan rasituksen alla kuin syksynä 2005, jonka päätteeksi onnistuinkin hienosti polttamaan itseni loppuun.

Äitiys on ehdottomasti haastavin homma, jonka olen ottanut hoitaakseni — eikä siitä edes voi ottaa oikeasti lomaa. Vaikka joskus yön pimeinä tunteina vauvaa hyssytellessä mieleen on noussut ajatus: “jos olisin tiennyt…” , sydämeni ääni on päättänyt lauseen aina: “…olisin silti tehnyt tämän.”

Harva se päivä kiitänkin itseäni siitä, että käytin viimeiset kolme vuotta oman pään selvittämiseen ja kehon kuuntelemisen opetteluun. Jälkimmäinen sisältää myös eri tekniikoiden harjoittelun muun muassa stressin ja aggressioiden hallintaan. Äitiys on nimittäin pistänyt kaikki omaksumani (ja  kirjassani kuvaamani) opit tehotestiin.

Kuinka olla pelottelematta itseään mielikuvilla siitä, mitä kaikkea lapselleni voi tapahtua? Entä miten pysyä rentona ja rauhallisena kun olen umpiväsynyt ja vatsakipuinen vauva kitisee sitä enemmän, mitä hermostuneempi olen? Miten tietää mikä ristiriitaisista ohjeista on oikea juuri minun lapselleni? Entä tulla toimeen tavallista herkemmin pahoittuvan mielen kanssa? Saati olla stressaantumatta kun univelkaa kertyy, ruokailut tahtovat jäädä väliin imetys- ja kakkavaipparumban keskellä ja vastuu pienen ihmisen elämästä painaa?

Omasta mielestäni olen pärjännyt ainakin tähän asti olosuhteisiin nähden varsin hyvin. Lähes jokaiseen päivään toki mahtuu ainakin yksi “apua, en mä osaa” -hetki, mutta onneksi myös aina “hei, täähän sujuu” ja “olen niin onnellinen/kiitollinen” -hetkiä.

Uskoisin tiedostavani loppuun palamisen riskin paremmin kuin kukaan muu. Siksi ihan ensimmäiset viikot synnytyksen jälkeen en kyllä tehnyt juuri muuta kuin makasin sängyssä vauvan kanssa tai korkeintaan matkustin lapsuudenkotiini makaamaan lisää sängyssä (tosin siellä usein ilman vauvaa, jota äitini hoiti sillä aikaa kun minä nukuin univelkaa pois). Vasta nyt olen alkanut harjoitella vauvan kanssa kaupungilla liikkumista ja ottaa reippaammin kantaa arkirutiineihin ja kyllä, myös työjuttuihin.

Olen edelleenkin nukkunut mahdollisimman usein vauvan nukkuessa ja ottanut kaikin puolin rauhallisesti. Siksi juuri ne muutamat kirjoitustehtävät, joita minulle oli taas ilmaantunut, ovat kestäneet päiviä tai viikkoja, vaikka ennen lasta olisin hoitanut ne muutamassa tunnissa tai korkeintaan yhdessä päivässä — ja siksi Kutri.net:in päivitys kestää. Kirjaakin olen markkinoinut vähemmän kuin esimerkiksi Sinä onnistut -kirjoja. En ole ottanut työjutuista tai Kutri.net:in päivittämisestä juurikaan stressiä. Päinvastoin: radiohaastattelut ovat olleet hauskaa vaihtelua vauva-arkeen ja kun olen päässyt kirjoittamisen makuun, eli käytännössä flow-kokemukseen, olen saanut työnteosta energiaa ja onnistumiskokemuksia.

Taiteen tohtorin opinnot puolestaan tarkoittavat näin opintojen alkuvaiheessa vain romanttisten komedioiden katselua imettäessä ja kerran kuukaudessa muutaman tunnin kestävää tutkijaseminaaria, joista ensimmäinen on vielä edessä.

Myönnän että välillä olen tuntenut itseni varsinaiseksi alisuoriutujaksi, kun kuulen mitä muut äidit ovat jo onnistuneet saamaan aikaan ensimmäisten viikkojen aikana: kestittäneet päivittäin vieraita itseleivotuilla piimäkakuilla, hoitaneet (tosin käytännön pakosta) 15 hevosen tallia, lukeneet lopputentteihin. Kukaan näistä äideistä ei edes palanut loppuun, saati muistele ensimmäisiä viikkoja esikoisensa kanssa kauhulla. Alemmuuskompleksin iskiessä muistutan kuitenkin itseäni siitä, että kuten käytännössä kaikilla elämän osa-alueilla, vertailu on turhaa. Tärkeitä on, että minä olen lapselleni juuri niin hyvä äiti kuin vain minä voin olla.

Helsingin Sanomien Laura Kangasluoma ei selvästikään ollut Minä onnistun -kirjan kohderyhmää, koska hän ei oppinut kirjasta mitään uutta. Hyvä niin — mitä enemmän Suomessa on ihmisiä, jotka osaavat jo rakastaa itseä, purkaa pahaa oloaan ja tehdä asioita, joista nauttivat, sitä parempi paikka tästä maailmasta tulee.

Totta kai huonot arvostelut harmittavat, varsinkin jos ne ovat valtalehdessä, mutta toivon että kirja löytää silti tiensä niiden käsiin, jotka vielä kamppailevat huonon itsetunnon, vääristyneen kehonkuvan, negatiivisten tunteiden, stressin, liian murehtimisen, itsesabotaasin tai esimerkiksi kiltin tytön syndrooman kanssa. Saamani todella positiivinen lukijapalaute ja netistä löytämäni arviot puhuvat sen puolesta, että ainakin osa lukijoista on kokenut kirjan itselleen hyödylliseksi tai vähintäänkin viihdyttäväksi. Myös uudessa Evita-lehdessä oli positiivinen juttu kirjasta.

Voicen vieraana

Täällä päivät ovat menneet täysin yövalvomisista innostunutta maitovampyyria palvellessa ja siinä sivussa parhaani mukaan Minä onnistun -kirjaa markkinoidessa. Tulevan sunnuntain aamulehdessä pitäisi olla haastattelu kirjan tiimoilta ja toissapäivänä kävin mm. The Voicen vieraana. Haastattelusta löytyy kolme videopätkää The Voicen sivuilta:

Yritän saada kaksi pientä kirjoitusduunia tehtyä, jonka jälkeen voin taas päivittää sivustoa hyvällä omalla tunnolla. On kieltämättä ollut kärsivällisyyttä kehittävää huomata että ennen muutaman tunnin vieneiden juttujen kirjoittaminen vie nykyään päiväkausia pikku pupusen keskeyttäessä prosessin tuon tuostakin.

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!

Elämää maitovampyyrin kanssa

Tämä päivä menikin tasan tarkkaan hieman kränäistä lapsukaista lepytellessä, joten ehdin päivittää vain yhden artikkelin.

Täytyy sanoa että harva asia on vetänyt minut niin nöyräksi kuin tämä jo hieman yli nelikiloinen pötikkä, jonka kitinää yritän epätoivon vimmalla ymmärtää. Ilmeisesti kyseessä ovat masuvaivat.

Äiti on nyt jättänyt maidon ja kotimaiset viljat kauraa lukuunottamatta pois ruokavaliostaan, ja yrittää imetystukilistan neuvoja noudattaen lypsää suihkutissejä hieman tyhjemmäksi ennen tissitystä ja ruokkia pienokaistaan monta kertaa samasta rinnasta peräkkäin, jotta vauvan vatsaa ei nipistelisi niin kovasti.

D-vitamiinitipatkin olisi pitänyt jo aloittaa jokunen päivä sitten, mutta juuri nyt ei huvita ottaa rasitteeksi uutta mahanpurujen aiheuttajaa. Sen lisäksi syön itse niin paljon D-vitamiinia (125-250 mcg eli 5000-10 000 iu/vrk), että tutkimusten mukaan sitä pitäisi riittää äidinmaitoon.

Eli sivuston päivitys jatkuu taas huomenna, mikäli murupupuseni niin suo…

Kiitos kaunis kaikille äidiksi tulosta onnitelleille! Kyllä, olen kaikesta vaivasta ja valvoimsesta huolimatta onnellisempi ja tyytyväisempi elämääni kuin koskaan aikuisiälläni.

Tästä se lähtee

No niin, nyt iskin ekat uudistetut sivut nettiin ihan vain siksi, että pääsisin alkuun päivittämisessä (ja saisin sivut nettiin vielä tämän vuorokauden puolella) — huomatakseni että sivujen ulkoasussa jne. on ongelmia. Äääh. No, korjailen niitä nyt samantien ja sitten huomenna lisää (ellei mitään yllättävää tapahdu)… Mutta tästä se lähtee, vihdoin ja viimein.

Lukuiloa ja anteeksi vielä kerran viivästys (ja se, ettei sivusto ole heti täysin valmis)!

LISÄYS: Paina selaimesi reload-painiketta nähdäksesi uuden, todella minimalistisen etusivun.

Hetki vielä…

Argh! Mulla on hieman ongelmia uusien sivujen nettiin lataamisen kanssa (nettiserveri ei vastaa?) — mutta uskon ratkaisevani ongelman vielä tämän vuorokauden puolella…

Sivusto ei ole vielä valmis — viimeinen viikko meni ensin ennen joulua syntyneen esikoiseni yövalvomisten takia pipariksi ja toissa päivänä saimme koko poppoo vatsataudin. “Jihu!” Laitan kuitenkin nettiin sen mitä on ja päivitän sivustoa nyt tulevina viikkoina sen minkä vauvan hoidolta ehdin.

Toisin sanoen en ole unohtanut päivitystä…

Minä Onnistun

Kuten etusivulta saatoitte lukea, Kutri.net:in uudistus on erään positiivisen perhetapahtuman johdosta viivästynyt sen verran, että avaan sivuston suosiolla vasta 35. syntymäpäivänäni 9.1.2010.

Tapahtumasta ja muistakin hauskoista uusista asioista elämässäni lisää tuolloin. Sitä odotellessa innokkaimmat Kutri.net:in lukijat saattavat saada iloa uusimmasta Minä Onnistun -kirjastani, joka käsittelee mielen ja kehon yhteyttä myös laihdutuksen ja painonhallinnan näkökulmasta.

Sain idean kirjaan 2006, kun loppuunpalamiseni ja sitä seuranneen masennuksen myötä tajusin miten huonosti osasin kuunnella kehoani vielä elämäntaparemonttinikin jälkeen. Koska aihepiiri on todella laaja ja uutta tietoa tuntui tulevan koko ajan vain lisää, ehdin kirjoittaa kirjasta useita versioita, kunnes lopulta parhaimmalta tuntuva vaihtoehto löytyi.

Kirjan valmistumisen jälkeen olen saanut käydä läpi vielä kokemuksia, jotka syvensivät omaa kokemustani mielen ja kehon yhteydestä ja joissa viimeisen kolmen vuoden aikana oppimani taidot tulivat todellakin tarpeeseen. Voin vilpittömästi todeta olevani tänään(kin) onnellisempi, tasapainoisempi ja rennompi kuin koskaan ennen tämän kirjan kirjoittamista.

Koska kirjassa on paljon omia kokemuksiani ja havaintojani, se ei ole samalla tavalla tietokirja kuin esimerkiksi Sinä Onnistut — Pysyvän painonpudotuksen salaisuudet on, mutta samalla kirja sisältää niin paljon konkreettisia tekniikoita ja vinkkejä sekä ihan tutkittua tietoa, että uskoisin siitä olevan aidosti apua laajemmalle joukolle naisia (ja miksei miehiäkin) kuin Sinä Onnistut -kirjasta.

Erityisesti suosittelen kirjaa jojoilusta kärsiville ikilaihduttajille, omaan kehoonsa tyytymättömille, jatkuvan paskan fiiliksen vallassa eläville ja oman intuition kehittämisestä kiinnostuneille. Käsittelen kirjassa myös rakastumista, PMS:ää, kuukautiskiertoa ja jopa onnellisuutta.

Ai niin, kannen kuvassa mun piti näyttää “määrätietoiselta mutta seesteiseltä”…

Kirja on myynnissä ainakin Akateemisessa kirjakaupassa ja Adlibriksessä.

D-vitamiini ja sikainfluenssa

Viime viikon A-talkissa oli puhetta “yllätysyllätys” sikainfluenssasta. Keskustelusta jäi käteen paitsi entistä vahvempi fiilis siitä, että THL:n edustajat ovat ylimielisiä ja kansaa väheksyviä tyyppejä, jotka salaavat meiltä jotain, myös se, että D-vitamiini voisi ehkäistä sikainfluenssaa.

THL:n edustajien ylimielisyys ja asioiden salaileminen ovat siis (toivottavasti) vain mielikuvia, jotka ovat syntyneet heidän tavastaan dissata ja syytellä rokotosinfo.fi:n ylläpitäjiä vastaamatta suoraan heidän esiin tuomiinsa väitteisiin. Tämä on siinäkin mielessä typerää, että heidän hyökkäystekniikkansa “näin se vain on”-henkisillä perusteluillaan vain lisää ihmisten hämmennystä ja epäluuloisuutta sikainfluenssa rokotteita kohtaan.

Ainakin tällä hetkellä oma suhtautumiseni Suomessa tarjolla olevaa sikainfluenssarokotetta kohtaan on vähintäänkin epäluuloinen. Koko sikainfluenssa-kohu on tuntunut alunalkaenkin tekemällä tehdyltä (esim. “Suomen ensimmäinen sikainfluenssan uhri” ei ilmeisesti kuollutkaan sikainfluenssaan”), enkä ylläty, jos tulevaisuuden historioitsijat saavat selville, että kyseessä oli lääkefirmojen masinoima operaatio.

Sen sijaan että haaskaisin energiaa liikaa sillä stressaamiseen, että saisin kieltämättä kenkulta kuulostavan sikainfluenssan, mietin mieluummin tapoja pitää itseni mahdollisimman terveenä. Olen viime päivät ahminut tietoa A-Talkissa mainitusta D-vitamiinista ja sen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille.

Olin jo aiemmin törmännyt tietoon, että D-vitamiini vahvistaa luita ja saattaisi auttaa mielialan kohottamisessa.

En kuitenkaan tajunnut, miten tärkeää D-vitamiini on raskaana oleville naisille. Liian alhaiset D-vitamiinitasot saattavat kasvattaa pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskin jopa viisinkertaiseksi. Vastaavasti äidin liian vähäinen D-vitamiinin saanti raskausaikana voi johtaa siihen, että hänen lapsensa luut ovat 9-vuotiaana hauraammat kuin lapsilla, joiden äidit saivat  riittävästi D-vitamiinia raskauden aikana. D-vitamiinin puutos näyttäisi myös lisäävän raskaudenaikaisen emätintulehduksen riskiä. Äidin liian vähäinen D-vitamiinin saanti näyttää olevan yhteydessä myös alipainoisiin vauvoihin.

Vielä kiinnostavampia olivat tutkimustulokset ja teoriat, jotka viittaavat todella vahvasti siihen, että riittävä D-vitamiinin saanti suojaa influenssalta yleensäkin — ja käänteisesti, liian alhaiset D-vitamiinitasot ovat suuriin syy siihen, että meillä ylipäätään on kausi-influenssoja.

Tärkein D-vitamiinin lähteemme on auringonvalo, jota pitäisi saada joka päivä riittävän isolle alueelle paljasta ihoa ilman aurinkosuojaa sen verran että iho alkaa melkein punottaa. Aika riippuu siis ihostasi ja sen rusketuksen asteesta. Siksi esimerkiksi tummaihoisilla on keskimäärin alhaisemmat D-vitamiinitasot kuin samassa paikassa asuvilla vaaleaihoisilla. Sen lisäksi saamme jonkin verran D-vitamiinia mm. rasvaisesta merikalasta ja D-vitaminoiduista maitotuotteista. Useat tahot — ml. lääkäri Antti Aro — ovat sitä mieltä että nykysuositus eli 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinia on liian alhainen. Hän ja monet muut asiantuntijat pitävät 100 mikrogramman (100 µg)  päivittäistä annosta D3-vitamiinia pimeänä vuoden aikana täysin turvallisena terveille aikuisille.

1 mcg eli 1 µg D3-vitamiinia vastaa 40 kansainvälistä yksikköä (IU), eli 100 mcg = 4o00 IU.

D-vitamiinin liikasaanti riippuu ihan henkilöstä ja hänen D-vitamiinivarastojensa tilanteesta, mutta nykytietämyksen perusteella näyttäisi siltä, että turvallinen päivittäinen yläraja on noin 250 mcg/10 000 IU aikuisilla ja 25 mcg/1000 IU lapsilla.

D-vitamiinin yliannostus ei synny hetkessä eikä vahingossa — sen saamiseksi pitäisi syödä muutaman kuukauden ajan 2500 mcg/100 000 IU joka päivä. Kaikissa tunnetuissa myrkytystapauksissa oli syöty D-vitamiinia vähintään yli 1000 mcg/40 000 IU päivässä. Lapsilla myrkytystila sen sijaan syntyä jo kuukaudessa 1000 mcg/40 000 IU:n päiväannoksilla. Auringon valon tuottama D-vitamiini ei tiettävästi aiheuta yliannostusta.

Yliannostuksen riskiä vähentää se, että markkinoilla olevat D3-vitamiinivalmisteet sisältävät suhteellisen pieniä määriä D-vitamiinia.

Valtaosa suomalaisista D-vitamiinivalmisteista sisältää vain 7,5 mcg D-vitamiinia/tabletti. Saadaksesi edes 100 mcg D-vitamiinia päivässä, sinun pitäisi syödä yli 13 tällaista tablettia.

Tohtori Tolosen Vahva D-vitamiinivalmiste ja Bioteekin Teho D Plus -kapselit sisältävät D3-vitamiinia 25 mcg/kapseli. Näistä suosin jälkimmäistä, koska se sisältää rasvahappokoostumukseltaan hyvää pellavansiemenöljyä. Näitä pitäisi syödä 10 kpl/päivä saadakseen vielä turvallisena pidettyyn 250 mcg D-vitamiinia.

Nettikeskustelujen perusteella monet ovat tilanneet iHerb.com:ista itselleen erityisvahvaa D-vitamiinivalmistetta, jossa on D-vitamiinia 5000 IU:ta eli 125 mcg/kapseli. Tilaukset tulevat kuulemma perille noin 8-11 päivässä, ainakin Osuuspankin Visa Electron käy ja alennuskoodeja ainakin ensimmäistä satsia tilaaville löytyy pilvin pimein. Tässä esimerkiksi tänään suositeltu koodi: PIB002. Näitäkin kapseleita pitäisi napsia vähintään 8 kpl/päivässä pidemmän aikaa saadakseen D-vitamiini myrkytyksen.

Tässä olisi pari mielenkiintoista artikkelia D-vitamiinista ja sikainfluenssasta:

Hommat etenevät

Viimeinen kuukausi on hurahtanut täysin Minä Onnistun -kirjaa kirjoittaessa. Eka versio, johon en tosin ole vielä täysin tyytyväinen, on nyt kustannustoimittajalla luettavana. Kirjasta tuli aika erilainen kuin olin alunperin ajatellut, mutta ehdottomasti parempi. Jos kirja kelpaa kustantajalle, sen pitäisi tulla kai ulos vuoden vaihteessa.

Nyt olen palannut Kutri.net:in päivittämisen pariin. Löin ulkoasun vihdoin ja viimein lukkoon. Ei se ole mitenkään ihmeellinen, mutta riittävän selkeä. Päivitin sinne jo ekat artikkelitkin. Jee! Tavoitteenani on saada sivusto nettiin juuri ennen joulua. Saa nähdä miten käy.

Mieleen on tullut tässä viikkojen varrella montakin blogattavaa asiaa. Ehkä pääsen kohtapuoliin jopa tuumasta toimeen eli kirjoittamaan niistä tänne.

Sitä saa mitä tilaa?

Jos luulitte että olen unohtanut huuhailut ihan täysin, olette väärässä. Viime aikoina olen miettinyt vaihteeksi taas enemmän manifestointia.

Manifestointi tarkoittaa huuhaa eli New Age -sanastossa asioiden ja tapahtumien tuomista todellisuuteen omien ajatusten ja/tai tunteiden voimalla eli “what you think about, you bring about” (suomeksi: “sitä saa mitä tilaa”). Manifestointi perustuu “law of attraction“:iin eli (joidenkin mielestä fiktiiviseen) “luonnonlakiin”, jonka mukaan samanlaiset energiat vetävät toisiaan puoleensa.

Kieltämättä koko konsepti voi kuulostaa äkkiseltään aika uskomattomalta. Asian uskottavuus tuskin lisääntyy, jos erehtyy kuuntelemaan asiaan tosi pahasti hurahtaneita, kuten esimerkiksi Abrahamin, eli teksasilaisen kotirouva Esther Hicksin kautta puhuvan henkiopettajajoukon, seuraajia. Luit oikein, rouva Hicksin uskotaan toimivan (puoli)tiedottomana puhetorvena tuonpuoleisesta manifestointi-viisauksiaan jakaville hengille.

Toisten mielissä manifestointi on saattanut saada huonon maineen materialismia juhlivan ja ylikaupallisuutta pursuavan Salaisuus-“dokumenttielokuvan” tai muiden manifestoinnin “salaisuuksilla” rahastavien tahojen ansiosta.

Itse olen nähnyt omassa elämässäni moneen kertaan miten tietyn asian visualisoiminen eli mielessään kuvittelu ja sillä fiilistely johtaa kyseisen asian toteutumiseen — joskus suorastaan maagiselta tuntuvien tapahtumaketjujen seurauksena. Pidän mahdollisena, että varsinkin isompien ja näennäisesti lähes mahdottomalta näyttävien toiveiden toteutumisen taustalla saattaa olla kyse jonkinlaisesta energioiden vuorovaikutuksesta, jota voidaan mitata joskus tulevaisuudessa samalla tavalla kuin vaikkapa radioaaltoja tai radioaktiivista säteilyä.

Puhun ilmiöstä, josta skottilainen tutkimusmatkailija W. H. Murray puhui todetessaan että:

”Sillä hetkellä kun henkilö sitoutuu tosissaan, myös kaitselmus liikahtaa. Päätöstä seuraa kokonainen virta suotuisia tapahtumia, kohtaamisia ja materiaalista apua, joista ei olisi voinut edes unelmoida. […] Mitä ikinä voit tehdä tai unelmoida voivasi tehdä, aloita se. Rohkeudessa on neroutta, voimaa ja taikaa!”

Tässä koko sitaatti englanniksi

Useimmiten “manifestoimalla” saavutetut tulokset voidaan selittää kuitenkin ihan oman alitajunnan ohjelmoinnilla ja positiivisen asenteen voimalla.

Kuvitellaan että haluat tietynlaisen auton. Yhtäkkiä näet kyseisiä autoja kaikkialla. Ei, autojen määrä ei ole lisääntynyt, mutta nyt kiinnität niihin enemmän huomiota. Alat kertoa tutuille harkitsevasi kyseisen auton (käytettynä) hankkimista. Eräänä päivänä joku tuttavistasi kertoo, että hänen tuttunsa on myymässä juuri sellaista autoa — ja vieläpä sopuhintaan.

Ennen kuin aloit “manifestoida” kyseistä autoa, et olisi ikinä puhunut tutullesi siitä — ja vaikka hän olisi maininnut myynnissä olevasta autosta, et olisi tarttunut tarjoukseen. Voi jopa olla että olet vuosien varrella monesti “missannut” tilaisuuden ostaa kyseisen auton vieläkin halvemmalla, muttet joko tiedä tai muista ohittaneesi vinkkejä, jotka olisivat johtaneet halvemman auton löytymiseen.

Voisin kirjoittaa manifestoinnista pidempäänkin, mutta nyt mun pitää manifestoida välillä työprojekteja valmiiksi… Tässä kuitenkin onnistuneen manifestoinnin perussäännöt:

1. Päätä mitä haluat, älä miten sen haluat.

Jos alat kauheasti miettiä etukäteen miten todennäköisimmin voisit saada haluamasi jutun tai miten mieluiten haluaisit saada sen, saatat kääntää selkäsi tilaisuuksille, jotka toisivat haluamasi asian sinulle joskus jopa nopeammin ja helpommin kuin parhaaksi kuvittelemasi tapa.

2. Varmista että todellakin haluat haluamaasi asiaa ja että haluat sitä oikeista syistä.

Haluamme tiettyjä asioita, koska kuvittelemme niiden saavan meidät tuntemaan tietyllä tavalla. Mitä tunteita sinä toivot haluamasi asian tuovan sinulle? Tunteen että olet arvostettu? Rakastettu? Ihailtu? Turvassa?

Kannattaa miettiä voisitko kokea samoja tunteita jo nyt, ilman kaipaamaasi asiaa — ja jos et kykene tuntemaan kyseisiä tunteita tässä ja nyt, voiko haluamasi asiakaan saada sinut tuntemaan niitä.

Esimerkiksi jos haluat tuntea olevasi rakastettu, koska et tunne nyt olevasi rakastettu, on mahdollista, ettet rakasta itseäsi. Kokemuksesta voin kertoa, että niin kauan kuin et pysty aidosti rakastamaan itseäsi, on ihan sama vaikka Jeesus tulisi vakuuttamaan sinulle rakkauttaan.

Tai valitettavan yleinen laihduttajan salainen taka-ajatus on se, että: “sitten kun mä laihdun, kaikki epäkohdat katoavat mun elämästä”. Eli laihduttaja saattaa kuvitella että kunhan hän saavuttaa ihannepainonsa, hänen itsetuntonsa paranee maagisesti, hänen miehensä muuttuu rakastavammaksi, äitinsä kiltimmäksi, työpaikkansa kiinnostavammaksi ja rahatilanteensa paremmaksi.

Muuten hyvä, mutta pahimmillaan laihtuminen voi johtaa jopa päinvastaiseen tulokseen: puoliso tulee mustasukkaisemmaksi kun pelkää tulevansa jätetyksi, äiti alkaa epäillä lapsensa kärsivän anoreksiasta ja valittaa tämän “kuihtuneesta” olemuksesta, pyöreä pomo on kade muodonmuutoksesta ja tekee elämästä helvettiä ja kaikki rahatkin menevät vaatekerran uusimiseen…

Jos olet aivan varma siitä, että haluamasi asia tuo sinulle haluamasi fiilikset, voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

3. Luo haluamastasi asiasta voimakas, positiivinen mielikuva, joka nostattaa sisälläsi hurjia ilon ja innostuksen tunteita, ja jossa on kaikki oleellinen haluamastasi asiasta, muttei mitään turhaa.

Manifestoinnin ideana on nimenomaan se, että yhdistät haluamaasi asiaan voimakkaita positiivisia tuntemuksia, jonka luot kehoosi kuvittelemalla miltä haluamasi asia näyttää ja tuntuu — ja ennen kaikkea miltä sinusta tuntuu kun olet saanut haluamasi asian.

Toisin sanoen voit kuvitella miten mahtavalta sinusta tuntuu ajaa uudella autolla tai miten turvalliselta sinusta tuntuu olla uuden kumppanisi kainalossa tai herätä uudessa kodissasi tai pukea päällesi uudet, pienemmät farkut, kun olet laihtunut ihannekokoosi.

Se, että visiossasi pitää olla kaikki olennainen, muttei mitään turhaa, tarkoittaa sitä, että mitä vähemmän visiossasi on turhia detaljeja, sitä todennäköisemmin se toteutuu.

On esimerkiksi helpompaa löytää mies, jonka kainalossa sinun on turvallista ja ihanaa olla, kuin mies, joka em. tuntemusten lisäksi on ruskeatukkainen lääkäri, joka harrastaa purjehtimista ja ajaa punaisella Alfa Romeolla. Jos voit kuvitella viettäväsi loppuelämäsi myös vaaleaverikön kanssa (jos se on tosi kiva) ja jonkin muun ammatin edustajan kanssa, et itsekään ole purjehtinut kuin kerran eikä sillä ole väliä onko Alfa Romeo punainen tai musta, älä suotta liitä näitä detaljeita visioosi.

Riittää, että visioit herääväsi ihan käsittämättömän hyvällä tuulella unelmiesi miehen kainalosta ja tuntevasi olosi uskomattoman ihanaksi tai turvalliseksi.

4. Luo riittävän avoin mutta kattava vahvistuslauseke (affirmaatio) visiosi tueksi.

Vahvistuslauseet ovat preesensissä (nykyaikamuodossa) lausuttuja toteamuksia siitä, mitä haluat. Eli toisin sanoen vahvistaessasi haluamaasi asiaa, puhut siitä niin kuin se olisi jo tapahtunut.

Esimerkiksi:

— Olen ihanassa parisuhteessa mahtavan miehen kanssa, joka saa minut tuntemaan oloni turvalliseksi, rakastetuksi ja halutuksi.
— Olen hoikka, kiinteä ja hyväkuntoinen.
— Olen velaton ja vaurastun aina vain enemmän ja enemmän.
— Työskentelen hauskassa ja inspiroivassa työpaikassa tehden työtä, jossa olen hyvä ja josta minulle maksetaan ruhtinaallinen korvaus.

Huomaa että edellisissä lauseissa ei anneta mitään määriä, koska ne voivat jälleen kerran rajoittaa saamaasi hyvää.

Peruslausekkeiden perään kannattaa lisätä seuraava yleislauseke:

— TAI jotain vieläkin parempaa.

5. Anna universumille aikaa.

Jos tilaat ravintolassa ruokaa, et odota saavasi sitä kahden minuutin päästä (paitsi jos se on pikaruokaravintola), etkä (toivottavasti) ala kysellä tarjoilijalta että “Mä tilasin pihvin. Koska mä saan mun pihvin?”. Mitä isompaa asiaa tilaat, sitä kauemmin sen “toimittaminen” kestää.

Luota siihen, että haluamasi asia on tulossa ja ole hyvillä fiiliksillä asian puolesta. Jos käyt kärsimättömäksi tai sinusta alkaa tuntua “tämä ei koskaan tapahdu”, homma hidastuu tai jää ehkä kokonaan toteutumatta. Tosin tällöin kannattaa kysyä miksi olet niin epätoivoinen asian suhteen. Epätoivoisuus on niitä tunnetiloja, joilla on taipumusta tuottaa vain lisää epätoivoisuutta.

Harhauta itseäsi odotusaikana tekemällä mahdollisimman paljon asioita, joista tulee sinulle hyvä fiilis — ja vielä mieluummin juuri sellainen fiilis, kuin toivot manifestoimasi asian tuovan sinulle. Esimerkiksi jos haluat uutta asuntoa, kiertele sisustuskaupoissa fiilistelemässä millaisilla huonekaluilla sen haluaisit sisustaa. Tai jos haluat puolison joka saa sinut tuntemaan itsesi seksikkääksi, käy ostamassa alusvaatteita ja laittaudu joskus yksin himassa ihan vain huviksesi seksikkään ja kauniin näköiseksi.

Joskus kaikkein tehokkainta on päästää kokonaan irti tarpeesta saada mitä haluaa. Esimerkiksi oma unelmieni parisuhde tuli elämääni vasta kun tulin siihen tulokseen, että voin elää oikein hyvän ja mukavan elämän ilman parisuhdetta.

6. Kuuntele viestejä ja tartu tilaisuuteen.

Olet varmaan kuullut tarinan miehestä, joka joutui tulvan keskelle.

Veden nosutessa hän kiipesi talonsa katolle ja rukoili Jumalaa pelastamaan hänet. Yllätyksekseen mies kuuli jylisevän äänen sanovan: “tahtosi tapahtuu”.

Pian paikalle saapui mies veneen kanssa ja tarjosi hänelle kyytiä. Uskovainen kieltäytyi sanoen että Jumala oli luvannut pelastaa hänet. Sitten paikalle saapui pelastushelikopteri, josta tarjottiin hänelle apua. Mies kieltäytyi taas, sanoen että Jumala oli tulossa pelastamaan hänet. Lopulta paikalle saapui pelastuslentokone, joka heitti miehelle pelastusveneen. Mies ei noussut veneeseen vaan huusi lentokoneen perään: “Jumala pelastaa minut”.

Vesi nousi ja mies hukkui. Päästyään taivaaseen hän kohtasi Luojansa ja kysyi tältä syyttävään sävyyn: “Miksi et pelastanut minua vaikka lupasit?”. Jumala vastasi: “Lähetin sinulle veneen, helikopterin ja lentokoneen. Mitä muuta sinä oikein odotit — tulisia vankkureita vai?”

Kuten ensimmäisessä kohdassa totesin, manifestointi edellyttää ettet päätä miten haluat haluamasi asian saada. Se edellyttää myös sitä, että pidät silmäsi ja korvasi auki uusille mahdollisuuksille, jotka voivat johdattaa sinut tavoitteeseesi ja tartut tilaisuuksiin kun sellainen sinulle tarjotaan. Nämä tilaisuudet eivät aina näytä ensisilmäyksellä johtavan haluamasi asian luo, mutta jos kuuntelet sydäntäsi, huomaat että tietyistä tilanteista tulee varma sisäinen fiilis, että siihen kannattaa tarttua vaikket tiedä miksi.

Tällainen piilomahdollisuus voi olla esim. sinua kiinnostavaa asiaa käsittelevän kurssin esite, joka osuu silmiisi ja aiheuttaa vahvan fiiliksen “tonne olisi kiva mennä”. Seuraat intuitiotasi ja ensimmäisellä kurssikerralla viereesi istuu mies, joka osoittautuu elämäsi mieheksi.

Tai ehkä olet halunnut ostaa tietynmerkkisen laukun, mutta sinulla ei ole ollut siihen varaa. Yhtäkkiä saat vahvan fiiliksen, että haluatkin kävellä töistä kotiin ratikalla menemisen sijaan. Liikennevaloissa kuulet kahden naisen puhuvan lempimerkkiäsi myyvän liikkeen salaisesta alennusmyynnistä. Kävelet kauppaan ja kas — unelmalaukkusi on siellä ihan käsittämättömällä alennuksella myynnissä.

Tai tämä tapahtui itselleni: halusin manifestoida itselleni parkkipaikan tupaten täynnä olevasta Helsingin keskustasta, kun olin menossa yhteen Espan kahviloista tapaamaan kaveriani. Visualisoin muutaman kerran ajomatkalla Mäntsälästä Helsinkiin pysäköiväni tyytyväisenä Pohjois-Espalle. Perille päästyäni totesin ettei kummallakaan Espalla ollut yhtään vapaata parkkipaikkaa.

Yhtäkkiä minulle tuli vahva fiilis, että minun pitäisi pysähtyä odottamaan tapaamispaikan lähellä olevalle CD-autopaikalle ainakin siksi aikaa, että laittaisin ripsaria. Mieleeni tuli ajatus että “ehkä toi edessä oleva auto lähtee kohta pois”. Juuri kun olin saanut ripsarit laitettua, eteeni parkkeerattuun autoon kävelee nainen ja ajaa pois niin, että saan ajaa suoraan lailliseen pysäköintiruutuun.

On hyvä huomata myös se, ettei manifestointi tarkoita sitä, että saisit haluamasi asiat kokonaan ilman vaivannäköä (vaikka niinkin voi käydä), vaan että saat ne varmemmin, hauskemmin ja helpommin kuin ilman manifestointia.

7. Ole kiitollinen

Kiitollisuus edesauttaa kaikkien haluamiesi asioiden manifestointia ja tekee elämästä muutenkin mukavampaa. Mitä enemmän kiinnität huomiota siihen, mikä elämässäsi on hyvää, sitä mielekkäämmältä elämäsi tuntuu. Ota tavaksi kiittää universumia ihan pienistäkin jutuista, kuten turvallisesti loppuun saatetusta automatkasta tai hyvästä alennusmyyntilöydöstä. Kun saat mitä haluat, anna itsesi tuntea aivan erityistä iloa ja kiitollisuutta. Ja sitten voitkin taas alkaa manifestoida uusia, entistäkin hauskempia ja isompia juttuja…

Treenimusaa

Viime aikoina olen alkanut kuunnella lenkeillä äänikirjojen ja podcastien sijaan enemmän ja enemmän musiikkia. Ongelmanani on vain se, että kyllästyn aika nopeasti kuuntelemaan samoja biisejä. FitMusic.com tuo ongelmaan jonkinlaisen avun treenimusiikki-podcasteillaan, vaikka niidenkin biisien jumputus alkaa jossain vaiheessa puuduttaa.

Jos podcastit ovat sinulle uusi ilmiö, tarvitset niiden kuunteluun tietokoneen, johon voit asentaa esim. iTunes-ohjelman sekä jonkin mp3-soittimen (esim. iPod, iPhone). Lataa podcastit iTunesiin (tai muuhun vastaavaan ohjelmaan) — löydät linkit joko iTunesista löytyvän iTunes-Storen kautta tai suoraan podcastien omalta kotisivulta.

Jossain tulevissa merkinnöissä voin kertoa lisää podcasteista joita kuuntelen.

Sen jälkeen kopioi podcastit soittimeen. Esimerkiksi iPhonella ja iPodilla tämä tapahtuu käytännössä niin, että laitat vain piuhan kiinni koneeseen — vain ensimmäisellä kerralla joudut määrittelemään että haluat iTunesin synkronoivan myös podcastit juuri tämän laitteen kanssa.

Voi kuulostaa ei-teknisestä ihmisestä vaikealta, mutta ei oikeasti ole — rohkeasti vain kokeilemaan!