Kategoria: Tuotteliaisuus ja tehokkuus

Julkaistu

Älä anna tekoälyn tehdä sinua työttömäksi – turvaa työsi tekoälyllä!

Kuvittele, että todistat omin silmin, kuinka maapallolle laskeutuu yhtäkkiä avaruusaluksia, joilla matkustavat avaruusolennot alkavat sekaantua ihmisten elämään. He kertovat sinulle ja muille mihin he pystyvät, mutta miettivät vielä, mitä he kyvyillään tekisivät.

Jostain syystä valtaosa ihmisistä ympärilläsi ei näytä noteeraavan mitenkään uusia tulijoita vaikka sinä ja muut yritätte kertoa heille, miten muukalaiset voivat helpottaa ja haitata elämäämme.

Miten saisit muut ymmärtämään, miten iso juttu avaruusolioiden saapuminen tälle planeetalle on?

Tällainen fiilis itselläni on, nyt kun olen havahtunut siihen, että keskuuteemme on laskeutunut niin kehittynyt tekoäly, että se on monissa asioissa fiksumpi ja parempi kuin yli 90 % amerikkalaisista opiskelijoista.

Tekoäly – uusi Internet!

Vielä viime vuoteen asti monet huippuasiantuntijatkin ajattelivat, että tekoäly kehittyy samaan tapaan hitaasti kuin itseajavat autot. Sitten OpenAI-niminen organisaatio julkisti viime syksynä (2022) kaiken kansan käyttöön ChatGPT-tekoälypalvelunsa ja nyt keväällä (2023) siitä vielä tehokkaamman ChatGPT 4 version.

Näkökulmasta riippuen ChatGPT 4:n myötä joko taivas avautui tai helvetti pääsi irti.

Nyt useimmat ekspertit ovat sitä mieltä, että:

  1. Tekoäly muuttaa maailmaa huomattavasti nopeammin ja siksi rajummin kuin mitä oli ajateltu.
  2. Tekoäly saattaa kehittyä ihan jo lähivuosina ”yleiseksi tekoälyksi” (Artificial General Intelligence, AGI), joka ajattelee kuin ihminen.

Varsinkin jälkimmäinen ajatus pelottaa tutkijoita ja on saanut heidät allekirjoittamaan vetoomuksen tekoälykehityksen tauosta, jotta ehdittäisiin sopia yhteiset pelisäännöt tekoälyn kehittämiselle.

Koska ei ole täyttä varmuutta siitä, koska tällainen ”inhimillinen tekoäly” syntyy – jos koskaan – itse en jaksa stressata mitä sitten tapahtuu.

Sen sijaan haluan herättää sinut miettimään, miten sinä voisit ottaa tekoälystä kaiken ilon irti ja hyödyntää sitä työssäsi – sen sijaan, että se vie työpaikkasi ja pilaa elämäsi.

Tekoäly korvaa tehtäviä, ei (välttämättä) ammatteja

Tätä nykyä lähes kaikkien ammattien työnkuvaan kuuluu useampia eri tehtäviä (työvaiheita). Osan näistä tehtävistä voi hoitaa täysin tekoälyllä, osan tehdä tekoälyavusteisesti ja osan pystyy tekemään vain ihminen.

Pyysin ChatGPT 4 -tekoälyä listaamaan suomalaisen luokanopettajan toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä ja jaottelemaan ne taulukkoon sen mukaan voidaanko ne tehdä kokonaan tekoälyllä, tekoälyavusteisesti vai pitääkö opettajan tehdä ne kokonaan itse.

ChatGPT:lle antamani komento:

Kerro kaikki mahdolliset tehtävät, joita suomalaisen luokanopettajan työnkuvaan kuuluu. Anna vain tehtävän nimi (esim. "Kotitehtävien antaminen", "Kotitehtävien tarkistaminen")

Jaa tehtävät näihin kolmeen kategoriaan sen mukaan, miten paljon tehtävän tekemisessä voi hyödyntää tekoälyä: 
Tekoäly – tehtävät jotka tekoälyä hyödyntävä ohjelma voi tehdä itsenäisesti (esim. raportointi, kokeiden arviointi)
Tekoälyavusteinen – tehtävät, jotka edellyttävät opettajan ja tekoälyn vuorovaikutusta (esim. oppituntien suunnittelu)
Itse tehtävä – tehtävät, joissa ei voi hyödyntää ainakaan helposti tekoälyä (esim. luokan hallinta, vanhempainneuvottelu)

Tee vastauksestasi taulukko, jossa opettajan tehtävät on jaettu edellä mainittuihin kategorioihin.

Kuten näet, opettajilla on paljon tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata kokonaan tai lainkaan – ainakaan ilman ongelmia.

Teoriassa tekoäly voisi toki korvata kokonaan opettajat, mutta en usko, että haluamme sitä. Me ihmiset olemme laumaeläimiä, joiden aivokemia on optimoitu sosiaalista ja kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä varten. Yksi koulujen tärkeimmistä tehtävistä on tarjota ja opettaa sosiaalisia taitoja ja siinä ihmiset ovat koneita parempia.

Toisin sanoen tekoäly ei niinkään hävitä ammatteja, vaan muuttaa eri ammattien työnkuvaa ottamalla osan työtehtävistä kokonaan tai osin hoitaakseen.

Selvitä miten tekoäly vaikuttaa sinun työtehtäviisi

Listaa kaikki tehtävät, joita teet työssäsi työvuoden aikana. Voit katsoa vanhoja kalenterimerkintöjäsi ja työlistojasi muistaaksesi, mitä kaikkea olet tehnyt. Tai pitää viikon ajan työpäiväkirjaa, johon merkitset kaikki tekemäsi tehtävät.

Halutessasi voit pyytää ChatGPT:tä tekemään alustavan listan mahdollisista työhösi kuuluvista tehtävistä osoitteessa chat.openai.com. Voit käyttää edellä jakamaani komentoa – muuta vai luokanopettajan ammatti ja annetut esimerkit vastaamaan omaa työtäsi.

Huomaa, että ChatGPT Chatin ilmaisversio käyttää vähemmän edistynyttä ChatGPT 3.5 -mallia (toukokuun alussa 2023). Saat nelosversion käyttöön tilaamalla 20 $ kuussa maksavan Plus-version.

Sen jälkeen arvioi mitkä tehtävät ovat sellaisia, että tekoäly voisi tehdä ne, mitkä sellaisia, joissa tekoäly voisi avustaa sinua ja mitkä niistä sinun on jatkossakin tehtävä ihan itse.

Yllä jakamani komento pyytää ChatGPT:tä tekemään tämänkin vaiheen puolestasi.

  • Tekoäly on hyvä toistuvissa rutiineissa, jotka voidaan kirjoittaa kaavaksi tai reseptiksi – ”Jos asiakas pyytää x:ää, tee y”.
  • Tekoäly ei pysty tekemään tehtäviä, jossa sen pitäisi keksiä ”omasta päästään” tavoitteita. Eli ChatGPT ei osaa olla niin liekeissä tekoälystä ja huolissaan muiden suomalaisten pärjäämisestä, että se päättäisi kirjoittaa tämän blogikirjoituksen. Sen sijaan tekoäly voi avustaa ihmistä saavuttamaan tavoitteen, jonka ihminen on itse päättänyt saavuttaa.

Kuinka estät tekoälyä tekemästä sinua työttömäksi?

Katso tekemääsi listaa eri tehtävistä ja siitä, miten ison osan tekoäly voi tehdä niistä kokonaan tai osittain. Mikä seuraavista vaihtoehdoista vastaa parhaiten tilannettasi?

A. Tekoäly voi tehdä kaikki työtehtäväsi

Jos kaikki työtehtäväsi ovat sellaisia, jotka tekoäly tekisi vähintään yhtä hyvin – tai jopa paremmin – kuin sinä, ala välittömästi opiskella jotain sellaista ammattia, jonka työtehtävistä vain (murto-)osa on tekoälyn tehtävissä. Vaikka tekoäly ei ehkä vielä tänä vuonna tule työpaikallesi, sinua ei yllätetä ns. housut kintuissa, kun niin käy.

B. Voit hyödyntää tekoälyä (joissain) työtehtävissäsi

Jos olet ammatissa, jossa osa – tai jopa kaikki – työtehtävistä voidaan tehdä tekoälyavusteisesti, ala heti testata ja hyödyntää tekoälyä näiden tehtävien tekemisessä.

Jossain vaiheessa työpaikallasi käynnistynee YT-neuvottelut, koska tekoälyn avulla työt voidaan tehdä niin paljon nopeammin, ettei niiden tekemiseen tarvita yhtä paljon ihmisiä. Jos sinut tunnetaan siinä vaiheessa työpaikkasi tekoälyguruna, saat todennäköisemmin pitää työsi kuin se, joka vasta tutustuu tekoälyyn.

Pyysin ChatGPT 4:ää kertomaan, miten tekoäly voisi auttaa luokanopettajaa tämän työssä. Alla on vain osa sen vastauksesta (ja kuvan jälkeen komento, jolla pyysin esimerkkejä).



ChatGPT:lle: antamani komento:

Anna konkreettisia käytännön esimerkkejä äsken luetteloimistasi tavoista, joilla tekoäly voi avustaa luokanopettajaa ("Tekoälyavusteinen"). Listaa esimerkit kunkin tehtävän alle.

C. Vain ihminen voi tehdä (lähes) kaikki työtehtäväsi

Jos olet ammatissa, jossa tekoälyä ei voi juurikaan käyttää (esim. siivooja, kirvesmies), olet turvassa ainakin siihen asti, kunnes kehitetään robotteja, jotka voivat tehdä työsi. Siitä huolimatta tekoäly voi auttaa sinuakin tekemään työsi entistä tehokkaammin, turvallisemmin tai muuten paremmin.

Esimerkiksi tässä on joitain ChatGPT 4:n vastauksia pyyntöön ”Anna yksityiskohtaisia vinkkejä tavoista, joilla tekoäly voisi auttaa ammattisiivoojaa tekemään työnsä paremmin, nopeammin tai turvallisemmin.”

Tekoäly on jo laskeutunut keskuuteemme

Kun itse pääsin ensimmäistä kertaa käyttämään Internetiä 1996 Helsingin sihteeriopistossa, tajusin, että se oli mullistava keksintö, mutta en pystynyt mitenkään kuvittelemaan edes murto-osaa tavoista, joilla se tulisi muuttamaan maailmaa.

Jos et muista aikaa ennen Internetiä, muistat ehkä ensimmäiset koronauutiset Aasiasta leviävästä viruksesta. Väitän, ettet todellakaan arvannut niitä lukiessasi, miten dramaattisesti se tulisi vaikuttamaan pelkästään suomalaisten elämään (vrt. Uudenmaan sulku keväällä 2020).

Kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että tekoäly (varsinkin ChatGPT 4:n myötä) on kuin uusi Internet – tai jopa isompi juttu. Kukaan meistä ei pysty vielä näkemään miten monin eri tavoin se tulee muuttamaan maailmaa, eri yhteiskuntia ja elämäämme.

Haluan, että mahdollisimman moni suomalainen oppii mahdollisimman nopeasti hyödyntämään tekoälyä, jotta siitä tulisi suomalaisille hyvä renki, eikä vaarallinen kilpailija tai jopa ikävä isäntä. Mitä paremmin ja monipuolisemmin osaamme ottaa ilon irti tekoälystä, sitä paremmin voimme menestyä kansakuntana juuri alkaneessa uudessa ajassa.

Uskon, että meillä on mahdollisuus korjata tekoälyn avulla monet Suomea ja maailmaa rasittavista ongelmista aina hoitajapulasta mielenterveysongelmiin ja maatalouden kannattavuusongelmista ilmastonmuutoksen hidastamiseen, mutta se edellyttää sitä, että me ihmiset lyömme viisaat päämme yhteen tekoälyn kanssa.

Siksi toivon, että sinäkin alat kokeilla tekoälyn käyttöä – vaikka testaamalla ChatGPT Chatia alla olevassa videolla jakamani ohjeen mukaan. Kirjoitan lähiaikoina oppaat myös Microsoftin uudesta Bing Chat AI:n ja Googlen Bard-tekoäly chatin käytöstä (joskaan jälkimmäistä ei voi käyttää vielä suomessa ilman VPN-palvelua toukokuun 2023 alussa). Samoin tarkoituksena on tehdä jossain vaiheessa oppaat eri kuvapalveluista (mm. Midjourney, Dall-e).

Miten on, oletko valmis tsekkaamaan, miten tekoäly voi auttaa työssä juuri sinua?

Katso video YouTubessa

Kuvituskuvan ideoi ChatGPT 4 seuraavalla pyynnöllä:

Come up with 5 different, exiciting and creative ideas for a featured image for the previous blog post (blogikirjoitus). The images should capture attention of middle aged Finnish women and should inspire them to read the blogpost and start using AI. Described them in detail with info about style, look, feel etc. for an AI image generator Midjourney.

Kuvituskuvan teki Midjourney seuraavalla käskyllä:

a middle-aged Finnish woman walking on a path that starts in a normal Finnish landscape but leads into a futuristic cityscape symbolizing the world of AI. The woman should be portrayed as curious and brave, taking confident steps towards the city that is transparent over the natural landscape. The image should have a contrast between the natural, green colors of the Finnish landscape and the bright, neon colors of the AI city., --s 300 --ar 16:9
Julkaistu

Uusi vuosi, vanhat tavoitteet

Joka vuosi tähän aikaan suunnittelen tulevaa vuotta ja mietin millaiseksi haluaisin sen muodostuvan. On paljon asioita joihin en tietenkään voi vaikuttaa.

Esimerkiksi näin freelancer käsikirjoittajana en voi päättää mitkä projektit menevät läpi ja mitkä eivät – voin vain tehdä parhaani ja toivoa, että se riittää.

Siksi tavoitteeni ovat asioita, joiden toteutuminen on mahdollisimman paljon omissa käsissäni.

Lueskelin juuri aiempien vuosien tavoitteita. Vähän huvitti, että samat tavoitteet toistuvat vuodesta toiseen: haluan olla tehokkaampi, järjestelmällisempi ja aikaansaavampi.

Sinällään tavoite ei ole yllättävä – tarkkaavuushäiriöisenä ajanhallinta, järjestelmällisyys ja säännöllisyys ovat minulle haastavampia kuin ns. keskivertoihmisille eli neurotyypillisille ”nenteille”.

Kieltämättä koin hetken ajan nolotusta ja vähän toivottomuuttakin siitä, että tänäkin vuonna haluaisin panostaa em. taitojen kehittämiseen.

Itseäni lohduttaakseni pysähdyin kuitenkin miettimään miten olen näissä asioissa edistynyt viime vuosina.

1. Siisteys

Kotimme siisteys on parantunut dramaattisesti sen jälkeen kun reilu vuosi sitten meillä alkoi käydä siivoojat joka toinen viikko. Tulee halvemmaksi kuin pariterapia ja pakottaa mut käymään joka toinen viikko läpi kotiin kertyneet roinat (paperit jne.). 😀

Lisäksi hankimme robotti-imurin, joka imuroi keittiön, ruokailutilan, olohuoneen ja eteisen kerran päivässä. Se pakottaa meidät keräämään kerran päivässä ko. huoneiden lattioilta lelut, sukat yms. sinne ilmestyneet kamat.

Kerron siitä miten päädyin lopulta palkkaamaan siivoajat ja hankkimaan robotti-imurin ja kuinka ne ovat parantaneet elämänlaatuamme myöhemmässä blogikirjoituksessa.

2. Ruokatalous

En vieläkään suunnittele perheen ruokalistoja etukäteen, vaikka olen fantasioinut siitä jo useamman vuoden. Sen jälkeen kun koronakeväänä 2020 aloin tilata ruoat K-ruoka.fi -palvelun kautta kerran viikossa kotiin, perheen ruokapolitiikka on selkeytynyt huomattavasti.

Mikä tärkeämpää, säästän nyt viikossa ainakin 2 tuntia aikaa, jonka ennen käytin käydessäni ruokakaupassa. Tästäkin muutoksesta kerron lisää myöhemmässä blogikirjoituksessa.

Lisäksi odottelen kieli pitkällä, että lopetettuun kyläkouluumme tulee kahvila-ravintola, josta voin ostaa perheelle terveelliset ja maistuvat ruoat kotiin niin, ettei minun tarvitse juuri koskaan itse laittaa ruokaa perheelle.

Ennen rakastin ruoanlaittoa, mutta jotenkin äitiys on vienyt siitä kaiken hohdon ja muut asiat elämässä tuntuvat kokkaamista tärkeämmältä. 🤷🏼‍♀️

3. Aamurutiini ja meditaatio

Olen onnistunut vuosien varrella laatimaan itselleni aamurutiinin, joka auttaa minua aloittamaan päivän tietoisempana siitä ”kuka mä olen ja mitä mä haluan”.

Yksi tärkeä osa sitä on aamumeditaatio, jonka rutiiniksi saamisessa mua on auttanut Calm-applikaatio.

Meditaatioiden laadun parantamiseen olen käyttänyt Muse S -aivopantaa, jota en voi kyllä ihan varauksetta suositella. Ainakin ensimmäisen sukupolven kankainen pantaversio kärsii yhteysongelmista ja hajoaa helposti. Seuraavaksi ostan muovisen Muse 2:n.

Ylläri pylläri, aion kertoa tästäkin muutoksesta toisessa blogikirjoituksessa (mutta suosittelen silti tsekkaamaan Calmin sitä odotellessa).

4. Kalenteri

Olen oppinut viimeisten vuosien aikana kirjaamaan tulevat tapahtumat kalenteriin ja myös seuraamaan kalenteria. Käytän Google-kalenteria Fantastical appin kautta. Aina kun vastaan tulee uusi kalenteritapahtuma, yritän puhuttaa itseni kirjaamaan sen samantien muistiin.

Jos mieleen tulee että ”mä teen sen myöhemmin”, muistutan että itseni tuntien asia jää ja sanon ”sit se on tehty”.

5. Tehtävälistat

Tehtävälistoja pidän tällä hetkellä kahdessa eri paikassa. Ns. masterlistaan kirjaan tehtävät joita ei ole juuri nyt tehtävä. Tämä lista on Applen Muistutukset appissa, jota käytän GoodTask-appin kautta.

Päivälistaa, jossa on vain tämän päivän tehtävät (ja eiliseltä sinne jääneet tehtävät), pidän Sorted 3 -appissa, joka mahdollistaa myös päivän tehtävien automaattisen ajastamisen. Siirrän tehtävät päivälistalle GoodTaskista kun laitan ne siellä tietylle listalle.

Tehtävälistan päivittämisessä ja tsekkaamisessa mulla on vielä enemmän harjoiteltavaa kuin kalenterin kanssa, mutta havaitsen kyllä selvää edistystä vaikkapa parin vuoden takaiseen tilanteeseen.

Voisin jossain vaiheessa avata enemmän myös näitä tehtävänhallintasysteemejä.

6. Laskut

Laskujen maksu on ollut mulle aina tuskaa, oli tilillä kuinka paljon rahaa tahansa. Olen tilannut ihan kaikki laskut sähköisenä jotka vain voin. Yritän lisäksi pakottaa itseni kirjaamaan paperiset laskut OP:n nettipankki-appiin heti kun ne tulevat postissa.

Ehkä suurin muutos on, että jos mulla on tilillä riittävästi rahaa, maksan laskut ne saatuani, vaikka niiden eräpäivä olisi useamman viikon päästä. Jos en voi maksaa niitä heti, maksan ne heti seuraavan palkkion saatuani.

Ennen vanhaan tein niin, että lykkäsin maksujen maksamista eräpäivään sillä seurauksella, että unohdin eräpäivänä mennä nettipankkiin ja maksaa ne.

Tai jos laitoin ne automaattiseen maksuun eräpäivänä, olin saattanut törsätä turhan paljon rahaa, koska en muistanut että maksu oli tulossa. Freelancerina mun tulot ovat sen verran epäsäännölliset, etten voi ajastaa maksuja myöskään palkkapäiväksi.

Mitä haluan kehittää eteenpäin tänä vuonna?

Kun kuuntelin itseäni, totesin, että haluan keskittyä tänä(kin) vuonna ihan vain muutaman perusasian parantamiseen.

1. Sänkyyn klo 23 mennessä 90 % illoista

Tiedän paremmin kuin hyvin, että jos/kun saan itseni menemään nukkumaan klo 23 useampana iltana peräkkäin, voin paremmin, olen tyynempi ja muistini toimii paremmin kuin jos menen nukkumaan milloin sattuu.

Olen kokeillut vuosien varrella vaikka mitä konsteja edesauttaakseni ajoissa sänkyyn menemistä. Välillä homma toimii jopa viikon tai kaksi, mutta sitten mopo karkaa taas käsistä. 🤦🏼‍♀️

En silti aio luovuttaa vaan jatkan ajoissa nukkumaan menemisen harjoittelua ja uusien tekniikoiden kokeilemista. Jonain päivänä mä vielä hanskaan tämän!

2. Päivittäiset suunnittelusessiot

Aina kun pystyn suunnittelemaan ajankäyttöäni päivittäin, saan enemmän aikaan niitä asioita jotka on mulle tärkeitä ja käytän vähemmän aikaa ns. haahuiluun.

Tarkkaavuushäiriön takia unohdan helposti mitä olen tekemässä. Työlistat auttavat asiaa, mutta vain jos muistan tsekata ne.

Kokeilen nyt uutena juttuna suunnitella ajankäyttöä Miro-applikaation avulla – kalenterin ja tehtävälistaohjelmien lisäksi. Teen tästä jossain välissä videon.

Suunnittelen viikot tekemäni viikkolukujärjestelmän pohjalta Miro-palvelussa.

3. Vähintään 6 000 askelta ja 10 minuutin treeni joka päivä

Viime vuosina liikuntamääräni ovat varsinkin talvisin jääneet ala-arvoiseksi. Viime syksynä aloitin hommat Mäntsälän kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa ja istun lähes joka maanantai pahimmillaan klo 14–21 kokouksissa.

Kelly McGonigalin mukaan 6 000 askelta päivässä on minimimäärä mielenterveyden edistämiseksi. Sen pystyn saamaan kasaan myös kokouspäivinä.

Aiemmin tavoittelin 10 000 askelta sillä seurauksella, että kun en saanut niitä moneen päivään kasaan, tavoite menetti merkityksensä eikä motivoinut tsemppaamaan yhtään lisää.

Asetin 10 minuutin treenin tavoitteeksi saadakseni itseni taas treenaamaan säännöllisesti. Treeniksi lasketaan venyttely, pilates, jooga, tanssi, punttitreeni ja muu jumppaaminen, mutta ei lenkkejä, koska ne menevät askeltavoitteen piikkiin.

10 minuuttia on riittävän lyhyt treeni, että saan itseni tekemään sen silloinkin kun olen väsynyt ja kiireinen. Usein treeni venyy pidemmäksi, mutta jo 10 minuuttia päivässä parantaa esim. ryhtiä.

Haluan saavuttaa kummankin tavoitteen 90 % päivistä eli yhdeksänä päivänä kymmenestä.

Jatkuvat vanhat rutiinit

  • Meikkaan (lähes) joka päivä – tein näin vuoden ajan muutama vuosi sitten ja totesin, että se mm. laski kynnystä tehdä videoita ja paransi mielialaa, kun peilistä katsoi pirtsakammalta näyttävä nainen.

Lisäksi päivittäinen meikkaaminen kannustaa käymään suihkussa tai ainakin putsaamaan naaman joka ilta.

  • Pyrin syömään joka päivä vähintään 25 grammaa kuitua, 100 g proteiinia ja 500 g erilaisia kasviksia. Tähän tavoitteeseen liittyen aion jatkaa syömisten seurantaa entistä ahkerammin Yazio-appilla.

Voin paremmin kun saan riittävästi proteiinia ja kasviksia ja vatsani toimii paremmin kun saan riittävästi kuitua.

  • Kirjaan aamulla unitiedot, painon ja mielialan ja illalla päivän tekemiset ja arviot päivästä eri mittareilla. Tästä voisin tehdä erillisen kirjoituksen paremmalla ajalla.
  • Kirjaan tekemisiäni pitkin päivää, asetan päivälle ja seuraaville tunneille tavoitteet, jotka näkyvät kännykän näytöllä. Näistäkin kirjaamistavoista voisin kirjoittaa pidemmän kirjoituksen.

Kuten ehkä huomasit, tavoitteenani on myös jatkaa taas kutri.net:in päivittämistä. En laittanut sitä virallisiin tavoitteisiin, koska en halua ottaa asiasta turhaa painetta.

Tätä nykyä suurin osa ajastani menee käsikirjoittamiseen. Kuntapolitiikka ja muut vastuutehtävät vievät oman siivunsa ajastani. Lisäksi teen silloin tällöin valmennuksia ja opetan erilaisia kursseja. Tänä keväänä olen myös edistämässä tohtoriopintojani vähän tiiviimmällä tahdilla.

Koska mulla on ollut viime vuonnakin kaiken tämän lisäksi aikaa käydä somessa turhia väittelyitä tai ahmia useampia draamasarjojen osia kerrallaan, ainakin teoriassa mulla pitäisi olla aikaa myös kutri.net:in päivittämiseen. Saa nähdä miten muijan käy tällä kertaa. 😀

Onko sinulla vuodesta toiseen toistuvia tavoitteita? Miten paljon olet jo edistynyt tavoittelemissasi asioissa? Mitä vielä voisit kehittää?

Julkaistu

Voittajafiilis! (Eli miten voit liittyä automaagisesti kutri.net:in VIP-jäseneksi?)

Woman hiking success silhouette in mountains sunset

Haluaisitko liittyä kutri.net:in VIP-jäseneksi, mutta haluaisit maksaa sen erissä tai et ole saanut aikaiseksi täyttää jäsenhakemusta?

Tai vielä pahempaa – oletko lähettänyt hakemuksen VIP-jäseneksi jo aikoja sitten, mutta et koskaan saanut vastausta hakemukseesi?

Nyt se käy käden käänteessä, koska olen vihdoin ja viimein onnistunut automatisoimaan ennen (minulle) työlään VIP-jäseneksi liittymisprosessin. Jee!

Automatisaatio – avain onneen?

Kuten ainakin Elämä haltuun -videoita katsoneet tietävät, minulla on menossa automatisointibuumi. Toisin sanoen yritän kehittää järjestelmiä, jotka hoitavat automaagisesti asiat, jotka ovat ADHD-aivoilleni työläitä.

Ensin automatisoin valmennuspuheluiden varausjärjestelmän niin, ettei minun tarvitse tarjota erikseen jokaiselle valmennettavalle valmennusaikoja vaan he voivat itse varata järjestelmän kautta ajan, joka sopii minulle ja heille.

Pakko tunnustaa, että ennen uutta järjestelmää olen jättänyt vastaamatta ihmisten valmennuskyselyihin vain siksi, etten ikinä saanut aikaiseksi katsoa kalenteristani sopivaa aikaa.

Nyt varatut valmennukset vain ilmestyvät automaagisesti kalenteriini (sen lisäksi että saan niistä sähköposti-ilmoituksen). Ja jos valmennettava haluaa pitää puhelun Zoom-videopuheluna, järjestelmä luo automaattisesti puhelun ja laittaa siitä kutsun!

Paransin myös Päivän teoria -kysymysten lähetysjärjestelmää niin, että minun on helpompi nähdä mihin kysymyksiin olen vastannut ja mitkä ovat vielä tekemättä.

Nyt olen päässyt niin pitkälle, että automatisoin VIP-jäseneksi hakemisen. Tähän asti homma on mennyt niin, että VIP-jäseneksi haluavat ovat joutuneet lähettämään minulle hakemuksen, jonka hyväksymisen jälkeen lähetän heille liittymistiedot.

Aivan liian usein hakemukset ovat menneet sähköpostissa ohi silmieni ja aiheuttaneet hirveitä nolotuksen tunteita, kun olen pahimmillaan löytänyt vasta kuukausien päästä etsiessäni tuoreempaa hakemusta. Argh!

Toisaalta moni on kysynyt minulta osamaksumahdollisuutta VIP-jäsenyyksiin ja kirjoituskurssille. En ole suostunut siihen, koska en ole halunnut itselleni lisää vaivaa tsekata onko osamaksut maksettu ajoissa. Nyt sain aikaiseksi liittää sivulleni Klarnan maksujärjestelmän, jonka kautta voit ostaa kaikkia myymiäni tuotteita laskulla (14 päivän maksuajalla) ja osamaksulla!

Olen näistä uudistuksista ihan järkyttävän liekeissä – enkä vähiten siksi, että tein kaikki automaatioon tarvittavien ohjelmien asennukset ja säädöt ihan itse.

Vaikka et juuri nyt halua tai voi liittyä VIP-jäseneksi tai varata valmennuspuhelua, suosittelen miettimään, onko sinun elämässäsi jokin asia, jonka tekeminen tuntuu vaikealta tai tökkii. Voisitko jotenkin automatisoida tehtävän tai saada jonkun toisen tekemään sen puolestasi?

Lue täältä lisää valmennuksista.

Lue täältä lisää VIP-jäsenyydestä.

Julkaistu

44 asiaa jotka ovat parantaneet elämäni laatua

Täytän tänään huikeat 44 vuotta, mikä numerona tuntuu jotenkin tyylikkäämmältä kuin 43. Juhlan kunniaksi haluan jakaa kanssasi ikävuosieni verran asioita, jotka ovat parantaneet elämäni laatua. Tämän vuoden tavoitteenani on nimittäin tehdä vähintään 365 pientä muutosta kotiini, toimintamalleihini ja ylipäätään elämääni.

1. Maalle muutto

Vaikka oman kodin remontointi oli monin tavoin raskasta  ja maalla asuminen ei ole ainakaan pienentänyt kuukausibudjettia siitä mikä se oli kun asuimme Puu-Vallilassa (kiitos Carunan sähkönsiirtomaksujen), elämänlaatu on vähintään tuplaantunut.

Ensinnäkin luonnon läheisyys tekee hyvää ADHD-aivoilleni ja omakotiasuminen sopii paremmin minulle ja äitinsä äänentasot perineille lapsilleni. Se, että lapset nukkuvat nyt omassa huoneessaan eivätkä enää samassa huoneessa minun ja puolisoni kanssa, on mahdollistanut täysien yöunien nukkumisen.

Muutimme kylään, jossa vietin lapsuuteni ja jossa tällä hetkellä asuvat molemmat vanhempani puolisoineen, 3/4 sisaruksestani perheineen sekä vanhoja ja uusia ystäväperheitä. En voi kuvitella vahvempaa turvaverkkoa, kuin mitä tässä kylässä olevat ihmissuhteet ovat meille antaneet.

2. Opiskeleminen

Rakastan yli kaiken oppia uusia asioita. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut kasvaa maassa, jossa koulutus on käytännössä katsoen ilmaista. Vaikka en valmistunut Helsingin sihteeriopistosta (joka jo 1996-1998 oli osa Helia-ammattikorkeakoulua), käytän lähes päivittäin siellä omaksumiani Excel-, Word- ja asiakirjamallitaitojani. Opinnot taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolla ovat auttaneet minua ehdottomasti eteenpäin urallani käsikirjoittajana ja nyt haluan palata kouluun joko professoriksi tai vähintään tohtoriopiskelijaksi. Valmentajakoulutus Jenkeissä räjäytti tajuntani enkä tiedä missä henkisen ojan pohjalla olisin ilman sitä.

3. ADHD-diagnoosi ja lääkitys

Sain ADHD-diagnoosin vasta vähän alle 40-vuotiaana. Aiemmin luulin vain olevani boheemi — sitten sain lapset ja tajusin etten ihan oikeasti selviä monista asioista samalla tavalla kuin muut ihmiset.

Diagnoosini on auttanut minua etsimään rohkeammin toimintamalleja, jotka sopivat juuri minulle. Minulle hyvin sopivan metyylifenidaatti-lääkityksen ansiosta en enää itke aamuisin kun lasten saaminen ulos talosta tuntuu mahdottomalta (se on helppoa).

Voi olla, että lasten kasvaessa ja arjen pyörittämisen helpottuessa jätän taas lääkityksen useammin pois, sillä se hankaloittaa hieman luovaan tilaan menemistä, mutta tässä elämänvaiheessa olen kiitollinen siitä, että saan ”larpata normaalia” varsinkin arkiaamuisin.

4. Applen tietokoneet

Ensimmäinen Applen tietokone tuli perheeseemme 1989. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ensimmäisen oman kannettavan tietokoneen sain joskus 1990-luvun puolessa välissä. Elämässäni on sen jälkeen ollut ehkä yhteensä 7 viikkoa kun olen ollut ilman konetta — eräillä ulkomaanmatkoilla ja muutaman kerran kun olen mm. pudottanut tietokoneen ja joutunut odottamaan sen korjausta.

Olen joutunut aika ajoin käyttämään Microsoft Windowsia pyörittäviä koneita mm. koulussa ja työpaikoilla, mutta se on aina ollut varsinaista tervanjuontia. Siksi uskon että nimenomaan Applen tietokoneiden käyttö on parantanut elämänlaatuani.

5. Kielitaito

Osaan Suomen lisäksi ihan poikkeuksellisen hyvin englantia, koska mm. olen asunut pari vuotta Kaliforniassa. Lisäksi ymmärrän varsin hyvin saksaa, koska olin vaihto-oppilaana Itävallassa 1992-93. Ruotsin puhuminen on välillä haastavaa, mutta luen sitä — ja siinä ohessa myös norjaa ja tanskaa — varsin sujuvasti. Italialla pärjään ihan OK tavallisissa arkitilanteissa ja kiitos neljän vuoden ranskan opiskelun, olen todistettavasti osannut mm. varata ranskaksi hotellihuoneita. 🙂 Lisäksi olen opiskellut jonkun kurssin viroa, espanjaa ja japania. Haaveilen että mulla olisi jossain välissä aikaa tutustua venäjään ja mandariinikiinaan.

Uuteen kieleen sukeltaminen antaa aina fiiliksen siitä, että olen avaamassa oven johonkin uuteen maailmaan.

6. Ulkomailla asuminen ja oleilu

Edelliseen liittyen koen erinäisten ulkomailla viettämieni aikojen nostaneen elämänlaatuani. Omakohtainen kokemus arjesta Itävallassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa, pidemmät reissut Sveitsiin, Thaimaahan ja Brasiliaan ja lukemattomat lyhyemmät pyrähdykset eri Euroopan maihin ovat auttaneet ymmärtämään paremmin myös omaa maata ja kulttuuria.

Esimerkiksi joka kerta julkisessa vessassa bidee-suihkua käyttäessäni mielessä käy, miten onnekkaita me suomalaiset olemmekaan, kun ei tarvitse läträtä menkka-aikaan vesipullojen kanssa vessassa saadakseen olon raikkaammaksi.

7. iPhone

En tiedä tarvitseeko tätä edes selittää. En mene oikeastaan mihinkään ilman iPhonea. Ilman sitä en muistaisi mitään, olisin aina paljon pahemmin myöhässä enkä olisi oppinut edes neljäsosaa siitä, mitä olen oppinut vuoden 2005 jälkeen.

8. Äänikirjat

Onnistuin vetämään itseni niin pahasti piippuun vuoden 2005 lopussa, että siitä hieman toettuani huomasin kauhukseni etten jaksanut enää lukea kirjoja. Siis minä, joka olin aina ollut tunnettu himolukija.

Onneksi löysin pian äänikirjat eli Audible.com:in, jonka asiakas olen ollut siitä saakka. Nykyään jaksan taas lukea kirjoja, mutta lapsiperhearjen keskellä on vaikea löytää muutamaa tuntia uppoutua jonkin kirjan maailmaan. Kiitos äänikirjojen, olen sivistänyt itseäni viimeisen 13 vuoden aikana sadoilla loistavilla tietokirjoilla ja muistelmilla.

Viimeksi sain kuunneltua loppuun Michelle Obaman muistelmat, jotka hän luki itse — koin, että äänikirjana kirja oli enemmän kuin mitä se olisi ollut, jos olisin lukenut kirjan.

Nyt kuuntelussa on Carlo Rovellin The Order of Time, jonka jumalaisen ihanalta kuulostava Benedict ”Hottis-Sherlock Holmes” Cumberbatch lukee niin hienosti eläytyen, että välillä huomaan kuuntelevani enemmän hänen ääntään kuin sanoja joita hän lukee.

ADHD-ihmisenä saan lainata myös äänikirjoja suomalaisesta Celia-kirjastopalvelusta, ja siksi esimerkiksi sain kuunneltua Timo Honkelan hienon Rauhankone-kirjan muutamassa päivässä — sen sijaan että olisin yrittänyt lukea sitä niinä harvoina hetkinä, kun en töiden jälkeen aja autolla, tee kotitöitä tai pidä lapsia silmällä.

Tässä on eräitä kirjoja, jotka ovat selkeästi parantaneet elämääni:

9. Carol Tavris, Elliot Aronson: Mistakes were made but not by me — auttoi näkemään miten harhaisia me kaikki olemme. Eli miten muistimme ja havaintokykymme pettää meitä ihan jatkuvasti.

10. George Pransky: The Relationship Handbook — auttoi ymmärtämään parisuhteiden dynamiikkaa ja sitä, miksi on parempi keskittyä siihen mikä parisuhteessa toimii kuin siihen mikä ei toimi ja miksi kannattaa olla hiljaa huonolla tuulella.

11. Byron Katie: I Need Your Love, Is That True?: How to Stop Seeking Love, Approval, and Appreciation and Start Finding Them Instead — todellakin takoi kalloon että ”se joka toista haukkuu on itse se”.

12. Malcolm Gladwell: Blink: The Power of Thinking Without Thinking — olen aina tiennyt alitajuisen ajattelun voiman ja tämä kirja teki siitä tietoisemmaksi.

13. Louise L. Hay: You can heal your life — kuuntelin tämän kirjan silloin joskus 2006 kun oli vaikeaa ja se auttoi pistämään asioita oikeaan perspektiiviin ja antoi uskoa ja toivoa elämään kun kaikkein eniten tarvitsin sitä.

14. Kathleen Nadeau, Judith Kolberg: ADD-Friendly Ways to Organize Your Life — yksi parhaita ADHD-ihmisten elämänhallintaa käsitteleviä kirjoja. Tärkeä vinkki: ADHD-ihmiset pystyvät yleensä tekemään paremmin töitä, kun joku toinen on samassa huoneessa tekemässä töitä (ns. body double).

15. Kelly McGonigal Ph.D.: The Willpower Instinct: How Self-Control Works, Why It Matters, and What You Can Do to Get More of It — paras perusteos itsekurista, joka antoi paljon uusia näkökulmia siihen milloin itsekuri toimii (ja milloin ei).

16. Charles Duhigg: The Power of Habit: Why We Do What We Do in Life and Business — Tämän kirjan tärkein ja edelleen hyödyllinen pointti on se, että jokaisessa automaattiohjauksella suoritetussa tavassa on alkusysäys, itse toiminta ja lopuksi palkinto. Helpoin tapa muuttaa tapoja on kokeilla muuttaa toimintaa alkusysäyksen ja palkinnon välissä.

17. Gary Chapman: The Five Love Languages: The Secret to Love That Lasts — sen ymmärtäminen että kumppani saattaa ilmaista rakkauttaan esim. rakkauden pienillä teoilla sanojen sijaan, voi vähentää väärinkäsityksiä ja kitkaa.

18. Lisa Feldman Barrett: How Emotions Are Made: The Secret Life of the Brain — kaikki mitä luulet tietäväsi tunteiden synnystä on todennäköisesti väärin. Esim. suru EI OLE UNIVERSAALI TUNNE! Lue kirja niin ymmärrät mitä tarkoitan. Auttoi ymmärtämään taas paremmin tunteita.

19. Michael Breus: The Power of When: Discover Your Chronotype – and the Best Time to Eat Lunch, Ask for a Raise, Have Sex, Write a Novel, Take Your Meds, and More — luulin olevani iltavirkku ”susi”. Oikeasti olenkin tylsästi valtaväestöön kuuluva karhu, joka ei herää kauhean aikaisin mutta ei jaksa valvoa niin pitkään kuin yökyöpelit. Tämä kirja auttoi tiedostamaan paremmin omat energiatasojen vaihtelut.

20. Bill Burnett, Dave Evans: Designing Your Life: How to Build a Well-Lived, Joyful Life — tää kirja antoi mulle viime kesänä vastauksia, joita olin etsinyt useamman vuoden ajan. Ilman sitä en olisi hakenut käsikirjoituksen professoriksi (opetusnäyte ja haastattelu on tulevana perjantaina 11.1.2019, valinta tapahtunee joskus huhtikuussa 2019).

21. Mel Robbins: The 5 Second Rule: Transform your Life, Work, and Confidence with Everyday Courage — tämä kirja teki tietoisemmaksi siitä, miten helposti jätän tarttumatta toimeen, kun voisin vain laskea 54321 — toimi!

22. Podcastit

Aina en jaksa tai voi keskittyä kuuntelemaan tiivistä asiatekstiä. Silloin podcastit, joissa haastatellaan kiinnostavaa tyyppiä, toimivat parempana seurana (esim. kaupassa). Käytän podcastien kuunteluun Overcast-appia, joka ei ole täydellinen, mutta erittäin hyvä kuitenkin.

Tässä on podcasteja, joista saamillani vinkeillä ja tsempeillä olen onnistunut tekemään parempia valintoja:

23. The Tim Ferris Show — biohakkerien biohakkeri haastattelee kiinnostavia ihmisiä. Lähes jokaisesta haastattelusta jää jotain hyödyllistä käteen.

24. A Slob comes clean — ihan loistava vertaistukipodcast, jota pitää diagnosoimaton ADHD-sottapytty, joka ON saanut elämänsä haltuun. Hauskaa läpänheittoa ja aidosti toimivia vinkkejä.

25. Ben Greenfield Fitness — liikuntaan, ravintoon, biohakkerointiin jne. liittyviä haastatteluja ja vinkkejä. Välillä jutut menee vähän överiksi ja hihhulitasolle, mutta silti täältä on tarttunut useampi hyvä vinkki käyttöön.

26. ADHD Experts podcast — tämä on mielestäni hyödyllisin ADHD-podcast, vaikka on niitä muitakin hyviä. Sitä pitää ADDitude-lehden toimitus. Olen poiminut podcastista vaikka mitä hyviä vinkkejä ja ajatuksia oman ADHD:n kanssa diilaamiseen.

27. Akimbo: A podcast by Seth Godin — Seth on ehkä maailman viisain mies, ainakin mitä tulee markkinointiin, uuden luomiseen ja myymiseen. Lähes joka osa saa näkemään maailman jotenkin uudessa valossa.

28. Pivot with Kara Swisher and Scott Galloway — tämä podcast käsittelee lähinnä teknologiabisnestä, startupeja ja josasin määrin Jenkkien politiikkaa. Se on parantanut elämääni viime aikoina ainakin niin, että olen kuolla nauruun tätä kuunnellessa. Rakastan muutenkin Kara Swisherin tekemiä haastatteluja, koska nainen kysyy suoraan ja tuntuu olevan oma itsensä (sen toinen podcast on Recode Decode)

29. Secrets of the most productive people — tämä Fast Companyn podcast on hyvin tuotettu, hauska ja siellä on hyviä vieraita, joilta tulee käytännössä aina jotain kiinnostavia käytännön vinkkejä oman toiminnan optimointiin.

30. The Teach Better podcast — sen jälkeen kun hain käsikirjoituksen professuuria, olen sukeltanut pedagogiikan ihmeelliseen maailmaan. Tämä on kymmenistä kuuntelemistani opettamista käsittelevistä podcasteista suosikkini. Sympaattiset juontajat, hyviä haastatteluja. Koska en ollut ennen opiskellut pedagogiikkaa, olen saanut paljon uutta niin tästä kuin muistakin alan podcasteista (yms.)

31. Scriptnotes Podcast — on suosikkini käsikirjoituspodcasteista. Ammattikäsikirjoittajien John Augustin ja Graig Mazinin podcastista saa usein uutta potkua omaan kirjoittamiseen ja muistutuksia siitä mihin kannattaa kiinnittää huomiota omassa kässärissä.

32. Kymmensormijärjestelmä

Käsikirjoittamisesta tuli mieleen kymmensormijärjestelmä, joka on ollut ehdottomasti yksi tärkeimmistä ja eniten elämääni positiivisesti vaikuttaneista taidoista. Olisin halunnut mennä valinnaisille ATK-tunneille opiskelemaan MsDOS-järjestelmän käyttöä yläasteella 1980-luvun lopussa, mutta äiti pakotti valitsemaan kymmensormijärjestelmän. Äiti oli oikeassa.

33. ReMarkable-sähkömuste-kirjoitusalusta

En ole keksinyt vieläkään miten kutsuisin suomeksi kuukausi sitten hankkimaani ReMarkable-tablettia. Käytännössä se on siis sähköinen ”muistilehtiö”, johon voin kirjoittaa erikoiskynällä niin kuin kirjoittaisin paperille.

Tämä laite on parantanut elämänlaatuani enemmän kuin mikään muu juttu viimeisen vuoden aikana.

Ensinnäkin käsin kirjoittaminen auttaa todistetusti muistamaan enemmän kuin koneella kirjoittaminen.

Laite muuntaa suhteellisen hyvällä onnistumisprosentilla mun käsinkirjoittaman tekstin tällaiseksi koneellakirjoitetuksi tekstiksi. Lisäksi voin tallentaa kirjoittamani muistiinpanot pdf-tiedostoina tai png- ja svg-kuvina. ReMarkablen ansiosta kirjoitan säännöllisemmin päiväkirjaa kuin ennen ja löydän helpommin mun muistiinpanot, jotka tätä ennen olivat useassa eri muistikirjassa ja usein vaativat vielä erikseen koneelle kirjoittamista, jos ne piti lähettää eteenpäin.

Kyseessä ei ole mikään halpa laite, mutta jos mun pitäisi valita iPadin ja ReMarkablen välillä, valitsisin ReMarkablen.

34. iPad

Mistä päästäänkin hienosti iPadiin, joka on myös parantanut elämänlaatuani. Minulla ei ole iPadilla some-appeja, joten kun laitan illalla kännykän pois ja siirryn tekemään iltalukemiset jne. iPadilla, en enää retkahda ”ihan vaan nopeasti” katsomaan kolmea tuntia somepäivityksiä.

Hoidan iPadilla myös ekat aamutoimet — päivän meditaation ja suunnittelun.

Tässä ovat tärkeimmät/rakkaimmat iPhone/iPad-ohjelmat, joita käytän päivittäin:

35. Calm app — opetti meditoimaan joka aamu

36. Sorted 3 — auttaa suunnittelemaan tehtävät ja päivät automaagisesti.

37. OP-mobiili — minulla on korttinumero niin monessa suoraveloituspaikassa ja nettikaupassa, että riski sen tietojen pöllimiseen on suuri. Siksi siirrän korttitilille rahaa aina vain seuraavien ostosten verran.

Tämä vähentää myös turhanpäiväistä tuhlaamista, koska se pakottaa miettimään paljonko rahaa haluan käyttää (ja katsomaan paljonko tileillä oikeasti on rahaa).

OP-mobiilin ansiosta olen myös oppinut maksamaan laskuja ajoissa, kun sillä laskujen maksaminen on niin naurettavan helppoa.

38. eKirja-apit Kindle ja Applen Kirjat (ibooks) — mahdollistavat kirjojen lukemisen ns. lennossa. Tai siis nimenomaan lennossa. Luin taannoisella Sardinian reissulla pari kirjaa sähköisessä muodossa — ilman näitä eKirja-appeja ne olisivat jääneet lukematta.

39. Dropbox — on oikeammin palvelu. Muutaman kerran kovalevyjä rikkoneena olen laittanut tärkeimmät jutut kopioitumaan Dropboxiin (sen lisäksi että otan ne turvakopoina toiselle kovalevylle). Dropbox on luotettavampi kuin Applen iCloud ja on monet kerrat pelastanut tilanteessa, jossa olen jättänyt tietokoneen kotiin ja tajunnut tarvitsevani jotain tietokoneella kirjoittamaani filettä.

40. Fitbit versa

Sain Fitbit Versan lahjaksi veljeltä ja hänen vaimoltaan. Tämä on ehkä kuudes Fitbitin aktiivisuusranneke joka minulla on ja ehdottomasti paras niistä (tosin Charge 2 oli myös superhyvä). Tämä toimii minulla paitsi aktiivisuustrackerina, joka kannustaa liikkumaan, niin on myös älykello, joka auttaa ehtimään ajoissa paikkoihin, kertoo tulevista puheluista ja tekstareista ja seuraa unta melko luotettavasti.

41. Oura-sormus

Fitbit Versan lisäksi seuraan uniani ja ennen kaikkea palautumistani Oura-älysormuksellani. Oura on huonompi tunnistamaan koska alan nukkua kuin Fitbit, mutta arvioi mielestäni paremmin syvän unen määrän kuin Fitbit (joka yleensä aliarvoi sen). Ourassa pidän siitä, että sen iphone-app kehoittaa lempeästi tekemään parempia valintoja ja mielestäni on myös vaikuttanut käytökseeni.

42. Kirkasvalo

Mikään ei ole vaikuttanut niin positiivisesti talviini kuin orjallinen kirkasvalon tuijottaminen joka aamu heti herättyäni.

Kiitos ahkeran valohoidon ja optimoidun lisäravinne-patteriston, olen ollut tänä talvena henkisesti paljon pirteämpi ja parempikuntoinen kuin aiempina vuosina.

43. Punavalo

Näin pari vuotta sitten Snapchatissa, kuinka tuttavani, jonka upeaa ihoa olin aina ihmetellyt, esitteli punavalolaitettaan (Red Light Therapy Device).

Googlasin heti mistä on kyse ja kävi ilmi, että alunperin Nasan kehittämästä systeemistä, joka satojen tutkimusten mukaan mm. auttaa haavojen parantumisessa ja ihon uusiutumisessa. Eka punavalolaite jonka hankin oli melko heikkotehoinen kiinalainen kauneuslaite, joka vaati pitkän hoitoajan (siis kerralla) tulosten saamiseksi.

Sittemmin olen hankkinut redlightman.com:ista Red Light Mini -laitteen, jossa on kolmea eri punavalotaajuutta. Käytän sitä lähes päivittäin kasvojeni ihon kaunistamiseen (vähentää ryppyjä ja finnejä), mutta myös satunnaisten aftojen, haavojen jne. hoitoon. Laite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta toimii siis ihan kunnon kliinisten kokeiden perusteella. Sitä käytetään Suomessa julkisella puolella mm. syöpää sairastavien lasten sytostaattihoidosta saamien suuhaavaumien hoitoon.

44. Parisuhde ja äitiys

Olen ollut puolisoni (joka on myös lasteni isä) kanssa jo yli 10 vuotta ja äiti yli 9 vuotta. Vaikka on varmasti hetkiä, jolloin en todellakaan ole sitä mieltä, että parisuhde saati äitiys parantaa elämäni laatua, niin isossa mittakaavassa molemmat ovat tehneet minulle hyvää.

Ne ovat pakottaneet minut kasvamaan vastuullisemmaksi ja harkitsemaan enemmän tekemisiäni, opettelemaan siistimmäksi ja järjestelmällisemmäksi ja kehittämään rutiineja. Olen samalla oppinut olevani sitkeämpi ja kestävämpi, kuin mitä luulin olevani. En tiedä olisinko niin ”aikuinen” kuin mitä olen nyt ilman tätä parisuhdetta ja äitiyttä. Tuskinpa vain.

—

Niin että hyvää syntymäpäivää vaan minulle! Tästä on hyvä jatkaa sitten taas seuraavat 44 vuotta tai vastaavat tiedot.

Julkaistu

Onko lapsen ADHD vanhempien vika?

Eräässä suositussa blogissa oli juttu, jossa provosoivaan tyyliin esiteltiin eri tahojen mielipiteitä siitä kuinka ”ADHD ja muut tarkkaavaisuushäiriöt johtuvat huonosta vanhemmuudesta, huonosta kasvatuksesta sekä oloista ja vuorovaikutuksesta kotona, uskovat monet.”

Mommy Be Good kirjoitti juttuun oman vastauksensa. Tässä on minun vastaukseni.

Ensinnäkin: ADHD on suomeksi tarkkaavuushäriö (ilman ais:ta).

Toiseksi: tarkkaavuushäiriö ei johdu vanhemmuudesta, mutta se on seurausta vanhemmista.

Tarkkaavuushäiriö on vahvasti periytyvä neurologinen ominaisuus. Se on periytyvämpi piirre kuin pituus.

Jos lapsella on ADHD, vähintään yhdellä hänen biologisista vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on tarkkaavuushäiriöön viittaavia piirteitä.

Toisin sanoen jos toiselta vanhemmista ei tule ADHD-geenejä, lapselle ei tule tarkkaavuushäiriötä vaikka kotiolot olisivat kuinka paskat.

Ehkä sinäkin tunnet vaikeissa oloissa kasvaneita ihmisiä, jotka ovat aina ajoissa, pitävät kodin järjestyksessä ja ovat tehokkaita ja täsmällisiä?

Myös ns. hyvissä kotiolossa kasvaneilla ihmisillä esiintyy tarkkavuushäiriötä. Toisaalta saman perheen lapsilla ei välttämättä ole ADHD:ta vaikka kasvuympäristö on sama.

Kaikki tämä olisi mahdotonta, jos huonot kotiolot ”aiheuttaisivat” tarkkaavuuden ongelmat.

Aivokuvauksista tiedetään, että kun ADHD-ihminen yrittää keskittyä tahdonvoimalla, hänen aivonsa aktivoituvat eri tavalla kuin ns. neurotyypillisten ihmisten aivot.

Tämä johtuu siitä, että ADHD-ihmisten aivokemia toimii tutkitusti toisella tavalla kuin muiden ihmisten aivokemia. ADHD-ihmisten aivojen rakenteessa näyttää olevan myös tiettyjä synnynnäisiä eroja.

Tarkkaavuushäiriöisen toiminnanohjausjärjestelmä eli ”sisäinen sihteeri” toimii eri tavalla kuin valtaväestöllä.

Tarkkaavuushäiriöisen huomio kiinnittyy muita herkemmin asioihin, jotka ovat uusia, yllättäviä, erilaisia tai jännittäviä. Hänen on vaikeampi pitää tahdonvoimalla huomionsa asioissa, jotka ovat tuttuja ja tylsiä — varsinkin silloin kun huomiosta on kilpailemassa jotain kiinnostavampaa.

Tarkkaavuushäiriöiset hahmottavat myös aikaa eri tavalla kuin neurotyypilliset. Heille asiat tapahtuvat joko nyt tai ei-nyt. Eli tarkkaavuushäiriöisen näkökulmasta ei ole juurikaan eroa sillä tapahtuuko asia huomenna tai vuoden päästä — olennaista on, että se ei tapahdu juuri nyt.

Myös heidän työmuistinsa on yleensä keskivertoa lyhyempi eli he pystyvät esimerkiksi muistamaan kerralla lyhyempiä numerosarjoja kuin neurotyypilliset ihmiset.

Tarkkaavuushäiriöisten impulssikontrolli on luonnostaan huonompi kuin neurotyypillisillä ihmisillä, mikä ilmenee usein möläyttelynä, keskeyttämisenä ja siten, että henkilö toimii ennen kuin ajattelee seuraamuksia.

Toisaalta tarkkaavuushäiriöisillä on kyky mennä ns. ylikeskittymistilaan, jossa he eivät näe eivätkä kuule mitä ympärillä tapahtuu, koska heidän koko huomionsa on asiassa, joka kiinnostaa heitä.

Oikeanlaisella kasvatuksella, elintavoilla ja toimintaympäristöllä voidaan kyllä vaikuttaa siihen, miten tarkkaavuushäiriö ilmenee ja miten paljon se vaikeuttaa  — tai jopa edistää — elämää.

Esimerkiksi aikuinen tarkkaavuushäiriöinen, joka saa tehdä kiinnostavaa työtä ja joka on delegoinut kaikki tylsät työt muille, voi olla huippumenestynyt kirjailija kuten äitini Kirsti Manninen eli Enni Mustonen (tai minä), uraauurtava miljardööri kuten sir Richard Branson tai Ikean perustaja Ingvar Kamprad, laulajatähti kuten Justin Timberlake,  näyttelijä kuten Channing Tatum ja Emma Watson, huippu-urheilija kuten olympiavoittaja-uimari Michael Phelps, suorapuheinen toimittaja ja tv-tähti kuten Jenny Lehtinen tai suosittu tube-tähti kuten Deata tai Tuure Boelius.

Joskus muista neurologisista poikkeamista kärsivillä, aivovamman saaneella tai jopa kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai raudanpuutteesta kärsivillä voi olla tarkkaavuushäiriötä muistuttavia oireita, mutta tällöin kyse ei ole varsinaisesta tarkkaavuushäiriöstä.

Tarkkaavuushäiriön periytyminen ei ole täysin suoraviivaista, sillä sen ilmenemiseen vaikuttaa nykytiedon mukaan useampi geeni ja mahdollisesti myös se, miten kyseiset geenit aktivoituvat raskausaikana ja jopa synnytyksen yhteydessä.

Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa vastasyntyneiden napanuorasta otetusta verinäytteestä tutkittiin heidän DNA:nsa metylaatio ja huomattiin, että sillä miten eri geenien DNA oli aktivoitunut heti vastasyntyneenä oli yhteys siihen, miten paljon heillä ilmeni 6-vuotiaana tarkkaavuuden ongelmia.

Sen sijaan synnytyksen jälkeisillä tapahtumilla ei näytä olevan vaikutusta ADHD:n syntyyn — ainoastaan oireiden suuruuteen.

Mistä tämä tiedetään? Muun muassa kaksoistutkimuksista, adoptiotutkimuksista ja erilaisista aivokuvausta hyödyntävistä tutkimuksista.

Väärinkäsitys siitä, että ADHD johtuisi huonosta kasvatuksesta tai kaoottisista kotioloista johtunee siitä, että tarkkaavuushäiriön lapselleen periyttäneellä ADHD-vanhemmalla voi olla vaikeuksia pitää koti järjestyksessä ja kiinni rutiineista. Joskus ADHD-ihmiset, joilla ei ole diagnoosia eikä siksi ymmärrystä omista erikoispiirteistään, ”lääkitsevät” ADHD:ta päihteillä.

Väärinkäsitys siitä, että koululaisten ADHD-diagnoosien määrä on lisääntynyt koska nykylapset nukkuvat vähemmän ja käyttävät älylaitteita, on myös pielessä.

On totta, että jos kuka tahansa ihminen nukkuu liian vähän, hänen tarkkaavuutensa kärsii ja varsinkin monista lapsista tulee väsyneenä levottomia.

Liian vähän nukkuvat ADHD-ihmiset ovat vieläkin hajamielisempiä, impulsiivisempia ja usein myös fyysisesti levottomampia väsyneenä kuin mitä he ovat pirteinä.

Se, että ADHD-ihmisillä on tutkitusti enemmän uniongelmia mm. poikkeavan melatoniinituotannon takia, ei ainakaan helpota riittävien yöunien saamista. Älylaitteiden ja telkkarin tuijottaminen myöhään illalla viivästyttää melatoniinin tuotantoa entisestään.

Mutta jos laitat neurotyypillisen lapsen ja tarkkaavuushäiriöisen lapsen valvomaan yhtä paljon, neurotyypillisen lapsen käytös ei riitä täyttämään tarkkavuushäiriön kriteereitä. Tarkkavuushäiriöinen on tarkkaavuushäiriöinen vaikka nukkuisi kuinka paljon.

Tarkkaavuushäiriön diagnosointi on ainakin Suomessa pitkä ja tarkka prosessi, jonka aikana ADHD-epäilty tutkitaan eri testein, haastatteluin ja usein myös opettajien ja läheisten haastatteluin.

Tarkkaavuushäiriötä näyttää olevan useampaa eri lajia ja on mahdollista, että joskus tarkkaavuushäiriödiagnoosi annetaan ihmiselle, jolla on jokin muu neurologinen poikkeama (esim. aistiyliherkkyyttä).

Suurin syy siihen, että Suomessa tehdään nykyään ADHD-diagnooseja enemmän kuin ennen on se, että ennen niitä tehtiin liian vähän.

Nykytiedon mukaan kaikissa väestöissä ADHD:ta ilmenee noin 5-7 % väestössä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos luokassa on 20 oppilasta, tilastollisesti heistä noin 1–2 on tarkkaavuushäriö.

Jos samalla paikkakunnalla asuu enemmänkin saman ADHD-suvun jäseniä, tosiasiallinen tarkkaavuushäiriöisten määrä paikallisessa koulussa voi olla tätäkin suurempi.

Esimerkiksi minä, jolla on klassinen tarkkaavuushäiriö ilman hyperaktiivisuutta, pääsin peruskoulun läpi ilman, että kukaan epäili mitään.

Näin siitä huolimatta, että olin koulusta poissa ala-asteelta lähtien joka vuosi noin 200 tuntia — ihan vain siksi, etten viihtynyt koulussa.

Tunneilla olin joko ihan poissaoleva tai niin yliaktiivinen, että muut ärsyyntyivät kyselyistäni tai minut heitettiin ulos luokasta. Kouluajan jälkeen järjestin elämäni niin, että ADHD oli minulle enemmän hyöty kuin haitta.

Kukaan suvussani ei tullut ajatelleeksi, että minulla olisi ADHD, koska olin niin samanlainen kuin äitini, veljeni, isoisäni ja monet muut sen puolen sukulaiset.

Vasta lasten saamisen jälkeen havahduin siihen, että lapsiperhearjen pyörittäminen on minulle huomattavasti haastavampaa kuin muille. Eräs blogini lukija huomautti, että minulla voisi olla tarkkaavuushäiriö ja kun menin testeihin, diagnoosi oli täysin selvä.

Tämän jälkeen muutama minua nuorempi suvun jäsen on saanut ADHD-diagnoosin ja lääkityksen, joka auttaa pärjäämään koulussa.

Nykyään minulla on stimulanttilääkitys, jonka ansiosta selviän paremmin myös niistä tehtävistä, jotka eivät vedä luontaisesti huomiotani puoleensa.

Näin lopuksi haluaisin kysyä kaikilta, jotka vieläkin salaa miettivät että ”ADHD on vain tekosyy”, että miten ”huono kasvatus” tai ”huonot kotiolot” voi maagisesti kadota oikealla lääkityksellä (siksi aikaa kun lääke vaikuttaa)?

Jos tämänkin luettuasi haluat levittää väärää tietoa tarkkaavuushäiriöstä, on aika katsoa peiliin ja miettiä mikä sinun kasvatuksessasi meni pieleen.

Kuva: Geran de Klerk

Julkaistu

Odysseiahaaste 4: Kartoita mahdollisuudet

Tervetuloa Odysseiahaasteen neljänteen päivään. Jos et ole vielä lukenut Odysseihaasteen aikaisempia osia, löydät ne kaikki täältä.

Tämän päivän tehtävä oli ainakin itsestäni kaikkein työläin — mutta myös erittäin valaiseva.

Tänään saat kirjoittaa ja piirtää jokaiselle elämällesi oman kartan — eli käytännössä aikajanan — seuraavalle viidelle vuodelle.

Merkitse karttaan ainakin:

  1. Päätavoitteesi tärkeimmät virstanpylväät tai välitavoitteet.
  2. Tärkeimmät henkilökohtaiset ja muut tavoitteet.

Tehtävän ideana on se, että laitat jokaiseen karttaan mahdollisimman erilaisia juttuja — myös henkilökohtaiselle osuudelle.

Eli ensimmäisen kartan kannattaisi näyttää myös yksityiselämän suhteen erilaiseilta kuin toisen ja kolmannen kartan.

Ennen kuin selitän asiaa sen enempää, niin tässä on malliksi kaksi omaa karttaani.

Näistä ensimmäinen edustaa ”ykköselämää”, eli elämää, joka perustuu melko lailla elämälle, jota elän jo nyt.

Tätä karttaa tehdessäni mietin, miten tulevat vuodet voisivat olla mahdollisimman mielenkiintoisia ja innostavia, vaikka tavallaan en ota vastaan mitään uusia, megalomaanisia haasteita.

(Saat kuvan isommaksi klikkaamalla sitä.)

Tässä versiossa olen jakanut elämän kolmeen osa-alueeseen: duuneihin, matkoihin & teemoihin sekä pihaan & kotiin.

Ensimmäinen vuosi on 2018 eli olen laittanut siihen myös juttuja, jotka on jo tapahtunut (kuten kodin järjestämiseen tähdännyt ”arki-valmennus” — joka tarkemmin ajatellen taisi loppua jo ennen vuodenvaihdetta. :-D)

Tykkään ajatella vuosia teemavuosittain ja tämän vuoden teemana on ollut ottaa arki haltuun monessa eri mielessä.

Toinen kartta on ”kolmannen elämän kartta” eli se on suuruudenhulluin ja siksi myös haastavin toteuttaa. Sitä tehdessä päästin mielikuvituksen villiin laukkaan ja mietin mitä tekisin, jos ei tarvitsisi miettiä rahaa, muiden mielipiteitä tai edes sitä onnistunko.

Tässä olen jakanut vuodet tavallaan kouluvuosiin — eli aloitan elokuusta 2018.

Elämän alueet olen jakanut bisnekseen, opintoihin ja reissuihin. Toki tätä karttaa seuratessa pitäisin huolta myös kodista ja perheestä edes jollain lailla, mutta ne eivät olisi samalla lailla elämän keskiössä kuin ykköselämän vaihtoehdossa.

Esittelen kaikkien ”kolmen elämäni kartat” vähemmän siisteinä ja pitkälle vietyinä versioina Elämä haltuun -ryhmän tässä postauksessa.

Designing your Life -kirjan karttapohjassa on lohkot viidelle vuodelle ilman mitään lisäselvityksiä, joten halutessasi voit piirtää vain paperille viisi laatikkoa ja täyttää ne miten haluat.

Itse tarvitsen enemmän tilaa ja koin tärkeäksi lisätä karttaan myös vuosiluvut, perheejäsenten iät, millä luokalla tai missä hoitopaikassa lapset ovat minäkin vuonna sekä muita asioita jotka erittäin todennäköisesti tapahtuvat ja voivat vaikuttaa minun elämääni.

Jos haluat, voit ladata/tallentaa minun karttapohjaversioni helposti tulostettavassa pdf-muodossa täältä.

Ensimmäisissä karttaversioissa en piirtänyt lainkaan, mutta koska Designing Your Life -kirjan versioissa piirreltiin (löydät kuvat ko. piirroksista Elämä haltuun -ryhmän tästä viestistä), tein näihin siistimmin (?) piirrettyihin ja täydennettyihin versioihin myös jotain kuvia.

Kartan tekeminen auttaa näkemään paremmin missä kohtaa tahti meinaa hyytyä, milloin on liikaakin tapahtumia ja missä kohtaa voisit ottaa enemmänkin uusia haasteita vastaan.

Lisäämällä karttaan mm. lasteni koululuokat näin paremmin mitä haasteita esimerkiksi startup-yrittämisen ja äitiyden yhdistäminen voisi tuoda.

Jälleen kerran: tämä on työkalu, jonka tarkoituksena on auttaa sinua avaamaan mielesi uusille mahdollisuuksille — ei koe jossa voisit epäonnistua.

Pidä hauskaa omia karttoja tehdessä. Päästä mielikuvitus valloilleen — kokeile muistella kaikkia jänniä ja hauskoja juttuja, joita olet halunnut kokeilla.

Muistutan sinua myös viime kirjoituksen klooni-vertauksesta. Kuvittele, että olet suunnitelemassa kullekin kloonillesi jännittävää, kiinnostavaa ja ennen kaikkea ainutkertaista viisivuotiskautta.

Muista myös kysymykset, joita eilen keksit kullekin elämälle. Auttavatko kullekin kartalle laittamasi tapahtumat vastaamaan näihin kysymyksiin?

Tässä vaiheessa riittää, että saat piirrettyä jonkinlaiset kartat. Huomenna sitten ihmetellään mitä fiiliksiä kartat yhdistettynä kysymyksiin sinussa tuottavat.

Kartoittamisen iloa! (Ja vielä kerran: löydät printattavaan mallikarttan täältä).

unsplash-logoKuva: rawpixel

Julkaistu

Odysseiahaaste 2: Nimi elämän parantaa

Eilisessä viestissä annoin Odysseiahaasteen ensimmäisen askeleen: määrittele kolme vaihtoehtosta elämää eli tulevaisuutta itsellesi.

Jos et tiedä yhtään mistä puhun, lue ensimmäinen viesti täällä.

Sinulla on toivottavasti jo ainakin jotain ajatuksia siitä, millaisia nämä vaihtoehtoiset tulevaisuudet voisivat olla.

Tänään nimeämme kyseiset todellisuudet ja sitä kautta alemme kiteyttää mistä niissä on kyse.

Keksi jokaiselle vaihtoehtoelämälle kuuden sanan mittainen kuvaus, jossa tiivistät missä kyseisessä elämässä on kyse.

Yritä mahduttaa nimeen mitä teet ja miksi teet sen. Kokeile käyttää sanoja, jotka ovat dynaamisia ja/tai herättävät sinussa positiivisia tunteita.

Designing Your Life -kirjassa — josta koko Odysseia suunnitelma on peräisin — käytetään tämäntyyppisiä esimerkkinimiä (suomennokset minun):

  • ”Kaikki peliin – Eeppinen seikkailu Piilaaksossa” (henkilö perustaa teknologia startupin)
  • ”Käytän kaiken osaamiseni ja autan lapsia” (henkilö perustaa voittoatavoittelemattoman yhdistyksen lapsien auttamiseksi)
  • ”Yhteisöä luomassa – aina yksi drinkki kerrallaan.” (henkilö perustaa pienen kulmabaarin jonka voitoista osa menee alueella toimivien järjestöjen tukemiseen)

Itse olen käyttänyt tämäntyyppisiä nimiä omissa elämissäni:

  • ”Kirjailija-käsikirjoittaja nauttii täysillä perheestä ja elämästä.”
  • ”Täysillä muita auttaen ja mediaimperiumia rakentaen.”
  • ”Omia rajoja ylittämässä startupien ihmeellisessä maailmassa.”

Älä turhaan jää jumittamaan nimeen. Jos et keksi heti mielestäsi hyvää nimeä, anna nimelle ns. työnimi, jota voit hioa myöhemmin.

Voit käyttää vaikka tällaista kaavaa nimen luomiseksi:

  1. Tavoite verbimuodossa (opiskelen, työskentelen, valmennan, opetan, näytän + ketä tai mitä)
  2. Vastaus kysymykseen ”miten” (innolla, hyvällä sykkeellä, täysillä, huolellisesti, kaikessa rauhassa, rakkaudella, hyvällä omallatunnolla)
  3. Vastaus kysymykseen miksi verbimuodossa (auttaakseni, muuttaakseni, nauttiakseni, saadakseni, elääkseni + ketä tai mitä)

Eli esimerkiksi:

”Opiskelen lääkäriksi ennätysajassa löytääkseni parannuksen syöpään.”

”Valmennan innostaen yritysjohtajia lisätäkseni tasa-arvoa työelämässä.”

”Opetan kannustaen oppilaitani vahvistaakseni heidän itsetuntoaan.”

”Nautin sapattivapaasta täysillä kehittyäkseni paremmaksi esimieheksi.”

Nimen ei tarvitse avautua kenellekään muulle — olennaista on, että se herättää sinussa selkeämmän mielikuvan siitä mistä kyseisessä ”vaihtoehtoelämässä” on kyse.

Lisäksi nimen olisi herättää sinussa positiivisia fiiliksiä: intoa, iloa, helpotusta, rauhaa tms.

Siinä kaikki tälle päivälle. Huomenna lähdetään miettimään mihin kysymyksiin kukin elämä on vastaus.

Jos haluat vastata kysymyksiin perustamassani Elämä haltuun -Facebook-ryhmässä, voit hakea sinne täällä.

HUOM! Muista vastata kolmeen kysymykseen, jotka Facebook-kysyy sinulta hakiessani, niin tiedän että olet lukenut ryhmän säännöt.

Kuva: rawpixel

Julkaistu

Odysseiahaaste 1: Kolme erilaista elämää

Loin muutama viikko sitten Facebookiin ”Elämä haluun” -vertaistukiryhmän ihmisille, jotka haluavat ottaa elämän tavalla tai toisella haltuun.

Elämän haltuun ottaminen ei tarkoita sitä, että kontrolloimme elämää, vaan että koemme olevamme jollain lailla oman onnemme seppiä. Tai että tulevaisuutemme on edes jotenkin omissa käsissämme.

Kerroin ryhmässä Bill Burnettin ja Dave Evansin Designing Your Life -kirjassa esitellystä ”Odysseia suunnitelmasta”, jonka avulla voi hahmottaa paremmin mitä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia meillä voisi olla edessämme.

Usein nimittäin harhaudumme tavoittelemaan jotain kuvitteellista ”ainoaa oikeaa parasta elämää” — ja missaamme täysin sen, että oikeasti edessämme on useampi vaihtoehtoinen ”paras elämä”.

Koska prosessi saattaa näyttää äkkiseltään turhan työläältä, lupasin ryhmässä tehdä haasteen, jossa kerran päivässä opastan tekemään yhden osion prosessista.

Jos englanti yhtään sujuu, suosittelen lämpimästi, että tsekkaat tuon Designing Your Life -kirjan, jossa prosessi käydään perusteellisemmin läpi ja puhutaan muutenkin oman elämän suunnittelemisesta useammalta eri kantilta.

Elämä haltuun -ryhmästä löytyy aiheesta tekemiäni viestejä ja videoita täältä, täältä ja täältä.

HUOM! Jos vasta nyt haet ryhmään, muista vastata kolmeen kysymykseen jotka Facebook esittää sinulle hakiessasi, niin tiedän että olet lukenut ja ymmärtänyt ryhmän säännöt.

Ensimmäinen askel: kolme vaihtoehtoista elämää

Kirjoita ylös omin sanoin kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta :

1.
Miltä elämäsi näyttää seuraavan viiden vuoden aikana, jos jatkat jo valitsemallasi uralla?

Kuvittele että etenisit ja kehittyisit nykyisessä työssäsi tai ammatissasi niin hyvin kun mahdollista.

Missä olisit viiden vuoden päästä ammatillisesti? Entä millaista yksityiselämäsi olisi seuraavan viiden vuoden aikana?

Kirjoita ylös niin lyhyesti tai pitkästi mitä mieleesi juolahtaa tästä vaihtoehdosta. Eli esimerkiksi minulla lyhyin versio olisi ”käsikirjoittaja ja kirjailija, joka harrastaa henkistä valmennusta ja antaa paljon aikaa perheelleen.”

2.
Jos ykkösvaihtoehto olisi yhtäkkiä mahdoton, mitä tekisit sen sijaan elämälläsi?

Leiki että yhtäkkiä maagisesti ykköselämä olisikin mahdotonta. Eli minun tapauksessani en voisi enää kirjoittaa työkseni.

Miten siinä tapauksessa elättäisit itsesi ja kuluttaisit päiväsi? Menisitkö opiskelemaan, vaihtaisitko alaa tai palaisitko vanhaa ammattiin? Tai yrittäisitkö hankkiutua raskaaksi — tai lähteä ulkomaille töihin?

Eli esimerkiksi jos en voisi kirjoittaa kirjoja ja käsikirjoituksia, niin seuraava looginen askel olisi panostaa henkiseen valmentamiseen ja kutri.net:in kehittämiseen kunnon bisnekseksi.

Toisaalta voisin myös miettiä että alkaisin opettaa kirjoittamista ja/tai yrittäisin päästä professoriksi taideteolliseen korkeakouluun. Tai mennä tekemään väitöskirjaa.

3.
Jos sinun ei tarvitsisi huolehtia rahasta, maineesta, kunniasta tai siitä onnistutko tai epäonnistutko, millaisen elämän haluaisit itsellesi luoda?

Kolmoselämän ideana on olla ”villi ja vapaa” tai muuten hullu tai hurja vaihtoehto — mitä tekisit villeimmissä unelmissasi?

Esimerkiksi minulla se voisi olla jonkinlaiseen trackingiin erikoistuvan teknologia startupin perustaminen tai sellaiseen töihin meneminen.

Tai ehkä jopa perheen kanssa ulkomaille muuttaminen.

—

Tässä vaiheessa riittää, että fiilistelet mitä eri vaihtoehtoja ja asioita kukin näistä kolmesta kohdasta voisi sisältää.

Huomenna lähdetään sitten täsmentämään niitä hieman lisää.

Jos ole Elämä haltuun -ryhmässä, voit kommentoida tätä kirjoitusta tässä viestiketjussa.

Kuva: Pierre T. Lambert

Julkaistu

Elämä haltuun

Olen kokenut turhan usein elämässäni tunnetta, että minulla ei ole elämä hallussa. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että olen kokenut elämäni olevan jossain muualla tai jonkun muun päättävän, mitä elämässäni tapahtuu. Välillä olen tuntenut elämäni olevan hukassa.

Vuosia sitten aloitin täällä Kutri.net:issä ”Elämä haltuun” -projektin, jonka tavoitteena oli — ja on edelleen — laittaa elämäni järjestykseen.

Aloitin projektin asettamalla joukon epärealistisia tavoitteita. Sen jälkeen aloin kerätä tietoa ajanhallinnasta, kodin organisoinnista, tuottavuudesta ja muutoksesta eri lähteistä. Viime vuonna palkkasin itselleni valmentajan auttamaan arjen järjestämisessä.

Edistys on ollut todella hidasta, kunnes pari kuukautta sitten jotain loksahti paikalleen. Aloin kirjata tosissani ylös mitä kaikkea teen päivän aikana. Sitä kautta tulin tietoisemmaksi siitä, mihin aikani menee.

Seuraavaksi huomasin miten erilaiset valinnat vaikuttivat energiatasoihini ja oma jaksamiseni valintoihin, joita tein päivän aikana.  Samalla huomasin miten omat tunteeni eli mielentilani ohjasivat toimintaani ja mitkä kaikki asiat vaikuttivat keskittymiskykyyni.

Miten asiat ovat hallussamme?

Hallussa pitäminen tarkoittaa kaikkein konkreettisimmassa merkityksessä sitä, että sinulla on jokin esine käsissäsi, taskussasi, laukussasi, autossasi, asunnossasi, tontillasi, varastossasi tai muussa sellaisessa paikassa, jonka voidaan katsoa kuuluvan sinulle.

Hallussapito ei automaattisesti tarkoita sitä, että omistat hallussasi olevan tavaran. Esimerkiksi puolisoni omistama auto voi olla käytössäni ja minut on voitu rekisteröidä sen haltijaksi, mutta minä en voi myydä autoa, koska en omista sitä.

Suomen lain silmissä voit myös omistaa esineen, jonka hallussapitoon sinulla ei ole lupaa. Jos esimerkiksi et ole hankkinut isoisältäsi perimääsi metsästyskivääriin aselupaa, voit pahimmillaan saada vankeusrangaistuksen sen hallussapidosta, vaikka ase kuuluu sinulle.

Hallussapito ei tarkoita sitä että kontrolloit hallussasi olevaa asiaa. Hallussasi voi olla lauma villejä apinoita, jotka tekevät mitä lystäävät, jos et osaa kontrolloida niitä.

Se, että jokin on hallussasi ei kerro mitään siitä, miten hyvää huolta pidät esineestä tai mitä teet sillä.

Asuessani Los Angelesissa työskentelin pari kuukautta hieman erikoisen perijättären sihteerinä. Hänen autotallinsa oli täynnä kaikenlaisia arvoesineitä kuten Picasson piirroksia. Esineet olivat tallissa sikin sokin ja vaarassa joutua ötököiden, jyrsijöiden ja kosteuden tuhoamaksi.

Vastaavasti jos jokin sinulle kuuluva esine ei ole hallussasi, et pysty pitämään siitä huolta, vaikka haluaisit. Jos olet lainannut kaverillesi autosi, hän lähtee ajelemaan sillä toiselle puolelle Suomea ja peruuttaa sillä puuhun, et voi asialle mitään.

Kun sanomme, että jollakulla on sana hallussa, hän osaa käyttää omaa sanavarastoaan tehokkaasti, kiinnostavasti ja luovasti niin, että muut ymmärtävät mitä hän tarkoittaa.

Kun joku ottaa tilan haltuunsa, hän käyttäytyy niin kuin tila kuuluisi hänelle tai olisi hänen kotinsa, jota hän emännöi tai isännöi.

Kun joku ottaa tilanteen haltuunsa, hän ottaa vastuun siitä, mitä nyt ja seuraavaksi tapahtuu.

Miksi ja miten ottaa elämä haltuun?

Kokiessamme, että jokin asia ei ole hallussamme, emme tee sille mitään. Emme käytä sitä hyväksemme, huolehdi siitä tai kanna siitä vastuuta.

Itselleni suurin oivallus on ollut se, että panostamalla neljään muutoksen tukipilariin, voin vaikuttaa  siihen, mitä elämässäni seuraavaksi tapahtuu ja selvitä paremmin haasteista, joita elämä joskus heittää eteeni.

Nämä neljä muutoksen tukipilaria ovat energia, tieto, tunne ja huomio.

Vaikka tietäisin mitä minun pitää tehdä, ilman energiaa en jaksa tehdä asioille mitään.

Vaikka minulla olisi kaikki energia ja halu muuttaa asioita, en voi tehdä niille mitään, jos en tiedä mitä minun pitää tehdä.

Tieto siitä, mitä minun pitää tehdä voi vain ahdistaa lisää, jos olen masentunut tai peloissani.

Jos kohdistan huomioni vääriin asioihin, on ihan sama miten paljon energiaa käytän, mitä kaikkea tiedän ja miten innoissani olen.

Toivon tällä sivustolla osoittavani sinulle, missä määrin sinun elämäsi on ihan oikeasti sinun omissa käsissäsi.

Lisäksi haluan jakaa ajatuksia siitä, miten voit ottaa haltuun asioita, jotka eivät ole vielä täysin vaikutuspiirissäsi.

Ennen kaikkea haluan innostaa sinua pitämään parempaa huolta niistä asioista ja elävistä olennoista, jotka ovat hallussasi eli vaikutuspiirissäsi.

Haluatko sinäkin ottaa elämäsi haltuun ja pitää parempaa huolta siitä? Liity Elämä haltuun | Kutri.net -Facebook-ryhmään!

Katso samat läpät videomuodossa YouTubessa.

Julkaistu

Mitä tapahtui kuin kirjasin 6 viikon ajan tekemiseni

Kuusi viikkoa sitten kuuntelin Jon Acuffin kirjaa ”Finish – Give Yourself the Gift of Done”. Kirja kertoo kuinka voimme viedä erilaiset hankkeet loppuun. Kirja sopi minulle kuin nenä päähän — ongelmanani kun on harvemmin asioiden aloittaminen, mutta aina niiden loppuun saattaminen.

Sain kirjasta monta ahaa-elämystä, mutta tärkeimmäksi nousi tämä:

Loppuun saattamisen vaikeus liittyy useimmiten jotenkin perfektionismiin eli täydellisyyden tavoitteluun.

Perfektionismi vihaa dataa, koska faktat osoittavat armottomasti missä mennään — niin hyvässä kuin pahassa.

Tämän oivalluksen innoittamana laadin vihdoin ja viimein tietokannan, jonka tekemisestä olen haaveillut jo pitkään. Ajatuksena oli kirjata tietokantaan tekemisiäni, fiiliksiäni ja ajatuksiani pitkin päivää.

Sen lisäksi kirjaisin sinne syömiseni, sykkeen vaihteluvälin, uneni ja fyysisen aktiivisuuden, joita olen seurannut jo pidempään eri menetelmillä.

Tietokannan tehtyäni kirjoitin tällaisen muistiinpanon:

”Hyvällä onnella tietokannan täyttäminen auttaa minua olemaan tietoisempi siitä, mitä olen tekemässä. Minun suurimpia ongelmiani kun on se, että tarkkaavuushäiriön takia päädyn niin helposti haahuilemaan omaan maailmaan ja unohdan kuka olen ja mitä olen tekemässä.

Tietokanta voi auttaa myös siinä, että illalla minun ei tarvitse kärsiä epämääräisestä tunteesta, etten saanut mitään aikaan. Esimerkiksi eilen illalla minulla oli tunne etten ollut saanut juuri mitään aikaan. Pitämäni lista asioista, joita olin päivän mittaan tehnyt, paljasti tuntemuksen vääräksi.

Tänä aamuna olen jo huomannut, että teen jatkuvasti liian kunnianhimoisia suunnitelmia eli aliarvioin ajan, jota käytän eri tekemisiin. Tai pikemminkin aliarvioin pienten häiriötekijöiden määrän ja oman hitauteni. Ja suunnitellessani tekemisiä unohdan ottaa huomioon myös sellaiset asiat kuin syömisen ja vessassa käynnin.

Tsägällä päivän suunnitelmien ja sitten omien tekemisten ylös kirjaaminen auttaa minua myös näkemään miten päin honkia omat aikatauluarvioni menevät.

Lisäksi tracking voi toimia hyödyllisenä asiana, joka antaa minulle stimulaatiota. Stimulaatiohakuisuus nimittäin on yksi asia, joka tuhoaa tehokkuuttani. Eli välillä ns. piilopaikkoihin tukeutuminen ei johdu niikään siitä, että yritän vältellä jotain tärkeää ja vaikeaa, vaan siitä, että tunnen tarvitsevani stimulaatiota – jotain jännittävää ja kiinnostavaa.

Tietokannan hiominen ja päivittäminen on minulle stimuloivaa. Tavallaan se on turhaa verrattuna moneen hyödyllisempään tehtävään, mutta voi olla hyödyllisempää ja kehittävämpää kuin esimerkiksi somessa surffaaminen tai tv-sarjojen katsominen.

Lisäksi se ei ole ihan niin koukuttavaa kuin muiden tuottamat viihdykkeet. En jaksa määräänsä enempää hinkata kerralla tietokantaa – joka samalla muistuttaa minua siitä, miten käytän aikaani. Ja esimerkiksi unia jne. ei voi kirjata kuin kerran tietokantaan.”

Mitä hyötyä tekemisten kirjaamisesta on?

Kuuden viikon perusteella oma ennustukseni osui (kerrankin!) oikeaan.

Somen käyttöni ja sukututkimukseen haaskaamani aika on tippunut lähes nollaan. 

Olen tehnyt säännöllisemmin ja enemmän ns. oikeita töitä. Eli en enää joudu käyttämään paria päivää ennen deadlinea aamusta iltaan työskentelyyn ja laiminlyö perhettäni, koska teen projekteja kohtuullisia määriä useamman päivän ajan ennen määräaikaa.

Osaan nykyään hieman paremmin arvioida miten paljon — tai oikeammin vähän — saan oikeasti päivässä aikaan. Niinpä olen alkanut pilkkoa isompia projekteja pienemmiksi palasiksi, jolloin olen oikeasti myös edistänyt niitä.

Eli esimerkiksi teen pihatöitä päivittäin vähintään 10 minuuttia sen sijaan että odottaisin päivää, jolloin voisin käyttää koko päivän pihan raivaamiseen.

Olen tullut myös tietoisemmaksi omien vireystasojen vaihtelusta ja sitä kautta osannut paremmin rytmittää päivääni.

Pyrin ottamaan 15 minuutin tirsat tai meditaatiotauon vähän ennen neljää, koska muuten olen klo 16-18 ihan kanttuvei.

Olen alkanut mennä vihdoin ja viimein hyvissä ajoin nukkumaan tajuttuani, että tarvitsen kolme eri muistutusta päästäkseni ajoissa sänkyyn.

Olen kehittänyt tietokantaa eteenpäin ja nyt kirjaan sinne myös päivän tavoitteet WOOP-menetelmää hyödyntäen.

Olen kuunnellut lisää erinomaisia ajan- ja elämänhallintaan liittyviä kirjoja ja saanut niistä lisää vinkkejä siihen, miten saan hämättyä itseni toimimaan reippaammin.

Tsekkaa esim. Abrey Marcuksen Own the Day ja Mel Robbinsin The 5 Second Rule.

Tärkeintä on kirjata tekemiset, ei miten kirjaat ne

Tietokannan tekeminen auttoi minua aikanaan tekemään elämäntaparemontin ja on nyt auttanut minua saamaan paremman otteen arjesta.

En silti suosittele kaikille oman tietokannan tai edes excel-taulukon rakentamista, sillä tietääkseni useimmat ihmiset eivät a) osaa tehdä tietokantoja, b) saa minkäänlaisia kicksejä sellaisten tekemisestä.

Sen sijaan suosittelen kirjaamaan millä tahansa metodilla omia tekemisiä ylös vaikka vain viikon ajan.

Tällä videolla kerron lisää tekemisten kirjaamisesta, päivän suunnittelusta sekä 5 sekunnin säännöstä, joka on auttanut valtavasti hommien hoitamisessa.

Käyttämäni apuvälineet ja sovellutukset

Miltä tietokantani näyttää?

Tässä on muutamia tärkeimpiä tietokantani ominaisuuksia.

Täytän muutaman kerran viikossa tietokantaan uni-, syke-, paino- ja aktiivisuustiedot. Periaatteessa voisin ohjelmoida ainakin osan täydentymään automaattisesti, mutta olen kokenut hyödyllisemmäksi kirjata ne käsin. Lisäksi joutuisin todennäköisesti käyttämään pari päivää sen selvittämiseen, miten saan kaikki haluamani tiedot siirtymään tietokantaan automaattisesti.

Auringon nousu ja lasku ja kalenteritiedot siirtyvät tietokantaan semiautomaattisesti.

Määrittelen joka päivälle jonkin teeman fiilispohjalta ja illalla kuittaan itselleni miten päivä meni.

Unen, liikunnan ja syömisten tarkkailu on auttanut näkemään miten elämäntapavalinnat vaikuttavat jaksamiseen. Erityisen selvästi on näkynyt miten varsinkin unen määrä ja laatu on vaikuttanut fyysiseen jaksamiseen ja syömishaluihin.

Päivän suunnitelma -näkymässä näen tämän päivän ja seuraavan kahden päivän tulevat tapahtumat. Ohjelma lataa minulle automaattisesti suunitelma-pohjaan tämän tekstin:

”Haluan tänään _, jotta _. Suurin riski on, että _. Välttääkseni _.”

Täydennän pohjaan tarkemman suunnitelman päivälle.

Suunnitelma-näkymässä mietin myös tavoitteet eri tehtäväalueille. Välillä kirjoitan aikataulusuunnitelman — joka useimmiten osoittautuu täysin ylioptimistiseksi.

Minulla on kännykkää varten ”syöttötietokanta”, johon syötän mm. muistiinpanoja, fiiliksiä, valokuvia, tehdyt tehtävät, ravinteet joita olen syönyt, kehon toimintaan liittyviä tietoja jne. Eniten käytän rutiininäkymää, josta ruksin tekemiäni rutiinitehtäviä sitä mukaa kun olen tehnyt ne.

Ilman rutiinilistaa unohtaisin varmaan puolet näistä elämääni edistävistä rutiineista tai muistaisin ne tyyliin nukkumaan mennessä.

Päivän päätteeksi siirrän kännykän pienemmästä tietokannasta tiedot tietokoneella olevaan päätietokantaan. Samalla käyn läpi miten päivä meni.

Aluksi laitoin joka päivä kaikki tehtävät, siirtymät, puhelut jne. ylös minuutin tarkkuudella. Nyt teen niin vain kerran, pari viikossa kun siltä tuntuu.

Lisäksi iPhone-tietokantaan kuuluu lapsille omistettu osio, jonka ainoa tarkoitus on ohjata lapsia toimimaan fiksummin. Sinne kirjataan niin hyvät kuin typerät teot sekä terveyttä edistävät valinnat. Alunperin tarkoituksena oli antaa myös ”ristisilmiä” epäterveellisistä valinnoista, mutta käytännössä niitä ei käytetä.

Lapset saavat itse antaa itselleen tähdet tai sydämet ja lisäksi sanella iPhonen sanelutoiminnolla mistä merkintä tuli. Jos jompikumpi pojista törttöilee, pahin rangaistus on, että veli saa antaa törttöilijälle ”kakan”.

Tarkoituksena on, että kun kumpikin lapsi saa riittävän monta päivää ilman kakkoja, he saavat jonkin palkinnon, mutta toistaiseksi ei olla päästy edes viiteen peräkkäiseen päivään ilman jonkinlaista riitelyä, härnäämistä tai muuta törttöilyä.

Millä tavoin sinä olet seurannut omia tekemisiäsi? Mitä olet itse oppinut seurannasta?

TallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallenna