Käytännössä jokaiseen keskusteluun, jonka olen käynyt sosiaalisessa mediassa tekoälystä, ilmestyy vähintään yksi kommentti, jossa muistutetaan tekoälyn vaaroista. Lähes kaikissa tekoälyä käsittelevissä lehtijutuissa tai haastatteluissa pohditaan sitä, tuleeko tekoäly ottamaan ylivallan ihmiskunnasta.
Pikainen googlaus osoittaa, että varsinkin iltapäivälehtien otsikointi painottuu enemmän tekoälyn vaaroihin ja uhkiin kuin etuihin ja mahdollisuuksiin. Ja miksi ei keskittyisi, kun lehdet elävät klikeistä ja ihmiset klikkaavat netissä herkemmin negatiivisia uutisotsikoita.
Jos oma huomio kiinnittyy vain ikäviin uutisiin tekoälystä, voi syntyä äkkiä harha, että tekoälystä on paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä on lyhyt matka ajatukseen, että tekoäly on turhaa hömpötystä tai ”mä en tee mitään tekoälyllä”.
Oletko koskaan käyttänyt Facebookia, Twitteriä, Instagramia tai muita sosiaalisen median päivityksiä? Kavereidesi päivitykset eivät näy siellä sattumanvaraisesti vaan tekoälyn valikoimina.
Oletko koskaan hakenut tietoa Googlessa, Bingissä tai YouTubessa? Niidenkin haut käyttävät tekoälyä löytääkseen mitä etsit.
Entä oletko koskaan käyttänyt reittisuosituksia antavia ohjelmia kuten Google Mapsia tai HSL:n reittiopasta? Ei, sinne ei ole ohjelmoitu etukäteen kaikkia haluamiasi reittejä valmiiksi, vaan sinulle paras reitti etsitään tekoälyn avulla.
Voisin jatkaa listaa vaikka kuinka pitkään, mutta todennäköisesti ymmärsit nyt, että tekoäly ohjaa elämääsi jo monin eri tavoin.
Tekoälystä ja sen mukanaan tuomista uhista kohistaan nyt erityisen paljon siksi, että ChatGPT-niminen tekoäly, joka pystyy analysoimaan ja tuottamaan tekstiä (ml. koodia) on kehittynyt nopeammin, kuin mitä osattiin odottaa. Kerron ChatGPT:stä enemmän tässä kirjoituksessa.
Osoittaakseni, etten ole tietämätön tekoälyyn liittyvistä riskeistä ja ongelmista, käyn seuraavassa läpi tärkeimmät ChatGPT:n kaltaiseen generatiiviseen tekoälyyn liittyvät haitat ja uhat lievimmäistä kiusoista kauheimpiin skenaarioihin.
Tekoäly tehostaa spämmäämistä
Vaikutuksiltaan määrällisesti suurin haitta ChatGPT:n kaltaisen generatiivisen tekoälyn yleistymisestä on se, että se mahdollistaa kaikenlaisten spämmiviestien tuottamisen moninverroin nopeammin, helpommin ja halvemmin kuin ennen. Spämmillä tarkoitan pyytämättä lähetettyjä markkinointisähköposteja ja -kommentteja.
Greg Brockman, yksi ChatGPT:n kehittäjistä kertoi huhtikuussa 2023, että kun OpenAI avasi ChatGPT:n ensimmäisen version kaikelle kansalle, he pelkäsivät, että sitä alettaisiin käyttää ennen muuta väärän tiedon tuottamiseen. Sen sijaan ykkössijan veivät viagra-mainoksia tehtailevat hämärähemmot.
Spämmääjät luovat tekoälyn avulla niin suuren määrän erilaisia ja enemmän tavallisia sähköposteja muistuttavia viestejä, että erilaiset spämmimeilin ja -kommenttien tunnistamiseen tarkoitetut ohjelmat eivät tunnista niitä.
Vaikka spämmi on ärsyttävää, se ei vielä pilaa maailmaa.
Tekoäly turboahtaa trollaamisen
Spämmäämistä haitallisempi ongelma on se, että tekoälyn avulla on mahdollista luoda täysin aidolta näyttäviä ja kuulostavia virheellistä tietoa levittäviä kirjoituksia, äänitteitä ja videoita.
Esimerkiksi jo nyt tekoälyä hyödyntävät ohjelmat pystyvät tekemään lähes kenestä tahansa ihmisestä feikkivideoita, joissa he tekevät noloja tai kauheita asioita.
Pienemmässä mittakaavassa tämä mahdollistaa yksittäisen henkilön kiusaamisen tai maineen mustaamisen niin, että hän voi menettää työnsä, perheensä tai halunsa elää.
Isossa mittakaavassa tapahtuva trollaaminen kohdistuu kokonaisiin väestöryhmiin. Sen takana on usein joko omassa maassaan poliittista valtaa tavoittelevat tai toisia valtioita vastaan kybersotaa käyvät tahot.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa Venäjältä käsin toimivat trollit esiintyivät SEKÄ rasismia vastustavan Black Lives Matter -liikkeen ETTÄ ”valkoista ylivaltaa” ajavien rasistien edustajina, yllyttäen kumpaakin puolta väkivaltaan. Näin Venäjän ylin johto pääsi sanomaan demokraattisemmasta valtiosta haaveileville venäläisille, että ”katsokaa miten sekaisin amerikkalaiset ovat”.
Jatkossa tekoälyä hyödyntäviä trolleja ja botteja on vaikeampi erottaa tavallisista ihmisistä ja asiantuntijoista, mikä vaikeuttaa väärä tietoa vastaan taistelemista taistelemisesta aina vain vaikeampaa.
Toisaalta kokemus siitä, ettet voi olla ikinä varma siitä, kuka oikeasti esiintyy näkemässäsi kuvassa, videossa tai kuulemassasi äänitteessä, voi johtaa ajatukseen, että ”mihinkään ei voi luottaa”. Voimme vain arvailla, mitä tapahtuu, jos iso osa ihmisistä ei enää tiedä mihin luottaa.
Tekoäly tukee rikollista toimintaa
Vaikka kiusaaminen voi johtaa itsemurhiin ja trollaaminen yhteiskuntarauhan rikkoutumiseen, taloudellisesti isompi ongelma on tekoälyn avulla tehdyt huijaukset ja rikokset.
Esimerkiksi ihmisille on jo nyt mahdollista soittaa puheluita, joissa esim. heidän lapseltaan tai esimieheltään kuulostava ääni pyytää lähettämään rahaa tai hyväksymään tilauksia.
Tekoäly auttaa rikollisia murtautumaan tietojärjestelmiin mm. arvaamalla salasanoja. Se voi auttaa pahiksia etsimään sopivia uhreja ja analysoimaan oikeaa ajankohtaa murtoon sosiaalisen median päivityksistä.
Toisaalta ChatGPT-ohjelma pystyy jo nyt kirjoittamaan koodia. Vaikka ohjelmistoon on laitettu rajoituksia virusohjelmien tekemiseen, ne voi pystyä kiertämään oikeanlaisella kysymyksenasettelulla. Myös tietokoneviruksista ja hyökkäysohjelmista on mahdollista tehdä ”itseoppivia”, jolloin ne voivat levitä entistä tehokkaammin ja aiheuttaa enemmän tuhoa.
Oma lukunsa on ihmisoikeusrikkomukset. Esimerkiksi Kiinassa tekoälyä hyödyntävä kasvojentunnistus valvoo silmä kovana kansalaisia. Niinpä esimerkiksi mieltään osoittavat ihmiset on voitu käydä pidättämässä vasta seuraavana päivänä heidän kotoaan.
Tekoäly tekee työttömäksi
Edellä olevissa esimerkeissä oli kyse siitä, että vuosituhansia vanhat ilmiöt (kiusaaminen, rikollisuus, sotiminen ja kontrolli) saavat uusia muotoja ja vaikuttavat nopeammin ja tuhoisammin kuin ennen vanhaan.
Sen lisäksi tekoäly tulee muuttamaan maailmaa lähivuosina niin monin tavoin, ettei kukaan meistä pysty varmuudella sanomaan miten erilaiselta esim. työelämä tai opiskelu näyttää viiden vuoden päästä.
Käsittelin edellisessä kirjoituksessani tekoälyn vaikutusta työelämään, joten en mene tässä siihen sen syvemmin. On kuitenkin selvää, että kun tekoäly hoitaa osan työtehtävistä kokonaan tai työntekijän apuna, yksi ihminen pystyy tekemään päivän aikana enemmän tuottavaa työtä kuin ennen.
Ihannetapauksessa organisaatiot eivät vähennä työntekijöiden määrää, vaan alkavat tuottaa enemmän. Tämä olisi erityisen toivottavaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka ovat jo valmiiksi alimiehitettyjä.
Valitettavasti monissa organisaatioissa saatetaan ajatella, että vanha työtulos riittää, joten jatkossa se voidaan tehdä pienemmällä porukalla.
Vaikka tekoäly luo myös uudenlaisia ammatteja ja sitä kautta työpaikkoja, useimmat asiantuntijat uskovat, että tekoäly tulee lisäämään työttömien määrää merkittävästi. Siksi yhä useampi heistä ehdottaa universaalia perustuloa, joka vähentäisi työttömyyteen usein liittyvää stigmaa ja auttaisi ehkä ihmisiä etsimään muuta mielekästä tekemistä.
Ne, joiden on vaikea sopeutua muutokseen ja oppia uusia tapoja tehdä töitä – tai kokonaan uusi ammatti – tulevat kärsimään eniten. Monet heistä ovat koulutettuja ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hyvään elintasoon.
Jokainen voi kuvitella, miten työttömien määrän raju kasvu ja ison ihmisjoukon tulotason tippuminen näkyy esim. mielenterveysongelmien määrässä ja valtion verotuloissa.
Miten tekoäly voisi tuhota maailman?
Kaikki edellä olevat esimerkit ovat jo toteutumassa nykyisen tekoälyn avulla. Kaikki asiantuntijat ovat onneksi samaa mieltä siitä, että nykyiset tekoälyt eivät vielä pysty aiheuttamaan joukkotuhoa – ainakaan oma-aloitteisesti.
Tekoälyohjatut robotit, jotka on aseistettu, voisivat saada todella paljon tuhoa aikaan. Siksi isoimmat robottivalmistajat ovat allekirjoittaneet sitoumuksen, ettei heidän robotteihinsa asenneta aseita.
Vaikka esimerkiksi rikolliset voivat jo nyt aseistaa hankkimiaan robotteja, vaarallisen suuren robottiarmeijan rakentaminen vaatisi niin paljon rahaa, raaka-aineita ja osaamista, ettei edes Kiina pystyisi rakentamaan koko maailmaa hallitsevaa robottiarmeijaa.
Jo nykyisten tekoälyjen avulla voitaisiin kehittää ja löytää helpommin uusia biologisia aseita – samalla lailla kuin lääkkeitä ja vasta-aineita – mutta aloite siihen pitäisi tulla ihmiseltä ja ihmisten pitäisi itse levittää myrkkyjä eteenpäin.
Ehkä tekoälyn avulla voitaisiin murtautua helpommin ydinohjusjärjestelmiin kuin ilman tekoälyä, mutta ydinohjusten laukaiseminenkaan ei tapahdu yhden napin painalluksella tai täysin automaattisesti.
Koska ChatGPT on yllättänyt asiantuntijat oppimiskyvyllään, yhä useampi heistä miettii, voisiko ChatGPT kehittyä yleiseksi tekoälyksi eli ihmismäiseksi tekoälyksi, jolla on oma tahto ja tietoisuus yhdistettynä ilmiömäiseen oppimiskykyyn.
Ensinnäkään ei ole varmaa, onko tämä oikeasti mahdollista. Ja jos on, se ei tarkoita, että huomaisimme vasta ”liian myöhään” sen karanneen käsistä. Mikä estäisi meitä sammuttamasta ja tuhoamasta tietoverkkoja, joissa tällainen ”ihmistä viisaampi” tekoäly eläisi?
Toiseksi voimme vain spekuloida, mitä tällainen tekoäly haluaisi tehdä taidoillaan. Haluaisiko se tuhota ihmiskunnan vai kenties pelastaa sen?
Näissä nykyisissäkin tekoälyissä riittää paljon ihmeteltävää, eikä tekoälyn kehittyminen ”ihmismäiseksi” ole millään lailla käsissäni. Siksi itse keskityn siihen, miten voin omalta osaltani minimoida tekoälyn haitat ja hyödyntää sen edut.
Tekoälyn hyödyt voittavat vaarat
Jokainen iso teknologinen kehitysaskel on herättänyt vastarintaa. Jokaisesta niistä on seurannut niin hyvää kuin pahaa. Tosiasia on, että maailma on tänä päivänä keskimäärin turvallisempi ja miellyttävämpi paikka suuremmalle osalle ihmisistä kuin koskaan ennen.
Kyllä, vielä on valtavan paljon isoja ja kinkkisiä ongelmia ratkaistavaksi aina syrjäytymisestä syöpiin ja nälänhädästä ilmastonmuutokseen. Nämä ovat kaikki ongelmia, joihin on mahdollisuus löytää helpommin ratkaisuja tekoälyn avulla.
Tekoäly on työkalu, joka ei (ainakaan vielä) halua mitään. Ei pahaa, eikä hyvää. Emme tiedä, pystyykö se koskaan haluaamaan mitään ja jos pystyy, mitä se silloin haluaa.
Sen sijaan on täysin selvää, että ns. pahikset ottavat jo nyt ilon irti tekoälyn tuomista mahdollisuuksista tehdä pahaa. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että jokainen meistä yrittäisi etsiä tapoja käyttää tekoälyä myös hyvään – ja varsinkin yhteiseen hyvään.
Tekoäly on täällä eikä se enää mene pois. Miten sinä voisit edistää elämää sen avulla?
Kuvituskuva: Midjourney seuraavalla komennolla:
classic angel, and classic devil, fighting over earth globe made of code, an oil painting, in the style of hieronymus bosch, --ar 16:8 --s 300
