Tuhoaako tekoäly ihmiskunnan?

Käytännössä jokaiseen keskusteluun, jonka olen käynyt sosiaalisessa mediassa tekoälystä, ilmestyy vähintään yksi kommentti, jossa muistutetaan tekoälyn vaaroista. Lähes kaikissa tekoälyä käsittelevissä lehtijutuissa tai haastatteluissa pohditaan sitä, tuleeko tekoäly ottamaan ylivallan ihmiskunnasta.

Pikainen googlaus osoittaa, että varsinkin iltapäivälehtien otsikointi painottuu enemmän tekoälyn vaaroihin ja uhkiin kuin etuihin ja mahdollisuuksiin. Ja miksi ei keskittyisi, kun lehdet elävät klikeistä ja ihmiset klikkaavat netissä herkemmin negatiivisia uutisotsikoita.

Jos oma huomio kiinnittyy vain ikäviin uutisiin tekoälystä, voi syntyä äkkiä harha, että tekoälystä on paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä on lyhyt matka ajatukseen, että tekoäly on turhaa hömpötystä tai ”mä en tee mitään tekoälyllä”.

Oletko koskaan käyttänyt Facebookia, Twitteriä, Instagramia tai muita sosiaalisen median päivityksiä? Kavereidesi päivitykset eivät näy siellä sattumanvaraisesti vaan tekoälyn valikoimina.

Oletko koskaan hakenut tietoa Googlessa, Bingissä tai YouTubessa? Niidenkin haut käyttävät tekoälyä löytääkseen mitä etsit.

Entä oletko koskaan käyttänyt reittisuosituksia antavia ohjelmia kuten Google Mapsia tai HSL:n reittiopasta? Ei, sinne ei ole ohjelmoitu etukäteen kaikkia haluamiasi reittejä valmiiksi, vaan sinulle paras reitti etsitään tekoälyn avulla.

Voisin jatkaa listaa vaikka kuinka pitkään, mutta todennäköisesti ymmärsit nyt, että tekoäly ohjaa elämääsi jo monin eri tavoin.

Tekoälystä ja sen mukanaan tuomista uhista kohistaan nyt erityisen paljon siksi, että ChatGPT-niminen tekoäly, joka pystyy analysoimaan ja tuottamaan tekstiä (ml. koodia) on kehittynyt nopeammin, kuin mitä osattiin odottaa. Kerron ChatGPT:stä enemmän tässä kirjoituksessa.

Osoittaakseni, etten ole tietämätön tekoälyyn liittyvistä riskeistä ja ongelmista, käyn seuraavassa läpi tärkeimmät ChatGPT:n kaltaiseen generatiiviseen tekoälyyn liittyvät haitat ja uhat lievimmäistä kiusoista kauheimpiin skenaarioihin.

Tekoäly tehostaa spämmäämistä

Vaikutuksiltaan määrällisesti suurin haitta ChatGPT:n kaltaisen generatiivisen tekoälyn yleistymisestä on se, että se mahdollistaa kaikenlaisten spämmiviestien tuottamisen moninverroin nopeammin, helpommin ja halvemmin kuin ennen. Spämmillä tarkoitan pyytämättä lähetettyjä markkinointisähköposteja ja -kommentteja.

Greg Brockman, yksi ChatGPT:n kehittäjistä kertoi huhtikuussa 2023, että kun OpenAI avasi ChatGPT:n ensimmäisen version kaikelle kansalle, he pelkäsivät, että sitä alettaisiin käyttää ennen muuta väärän tiedon tuottamiseen. Sen sijaan ykkössijan veivät viagra-mainoksia tehtailevat hämärähemmot.

Spämmääjät luovat tekoälyn avulla niin suuren määrän erilaisia ja enemmän tavallisia sähköposteja muistuttavia viestejä, että erilaiset spämmimeilin ja -kommenttien tunnistamiseen tarkoitetut ohjelmat eivät tunnista niitä.

Vaikka spämmi on ärsyttävää, se ei vielä pilaa maailmaa.

Tekoäly turboahtaa trollaamisen

Spämmäämistä haitallisempi ongelma on se, että tekoälyn avulla on mahdollista luoda täysin aidolta näyttäviä ja kuulostavia virheellistä tietoa levittäviä kirjoituksia, äänitteitä ja videoita.

Esimerkiksi jo nyt tekoälyä hyödyntävät ohjelmat pystyvät tekemään lähes kenestä tahansa ihmisestä feikkivideoita, joissa he tekevät noloja tai kauheita asioita.

Pienemmässä mittakaavassa tämä mahdollistaa yksittäisen henkilön kiusaamisen tai maineen mustaamisen niin, että hän voi menettää työnsä, perheensä tai halunsa elää.

Isossa mittakaavassa tapahtuva trollaaminen kohdistuu kokonaisiin väestöryhmiin. Sen takana on usein joko omassa maassaan poliittista valtaa tavoittelevat tai toisia valtioita vastaan kybersotaa käyvät tahot.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa Venäjältä käsin toimivat trollit esiintyivät SEKÄ rasismia vastustavan Black Lives Matter -liikkeen ETTÄ ”valkoista ylivaltaa” ajavien rasistien edustajina, yllyttäen kumpaakin puolta väkivaltaan. Näin Venäjän ylin johto pääsi sanomaan demokraattisemmasta valtiosta haaveileville venäläisille, että ”katsokaa miten sekaisin amerikkalaiset ovat”.

Jatkossa tekoälyä hyödyntäviä trolleja ja botteja on vaikeampi erottaa tavallisista ihmisistä ja asiantuntijoista, mikä vaikeuttaa väärä tietoa vastaan taistelemista taistelemisesta aina vain vaikeampaa.

Toisaalta kokemus siitä, ettet voi olla ikinä varma siitä, kuka oikeasti esiintyy näkemässäsi kuvassa, videossa tai kuulemassasi äänitteessä, voi johtaa ajatukseen, että ”mihinkään ei voi luottaa”. Voimme vain arvailla, mitä tapahtuu, jos iso osa ihmisistä ei enää tiedä mihin luottaa.

Tekoäly tukee rikollista toimintaa

Vaikka kiusaaminen voi johtaa itsemurhiin ja trollaaminen yhteiskuntarauhan rikkoutumiseen, taloudellisesti isompi ongelma on tekoälyn avulla tehdyt huijaukset ja rikokset.

Esimerkiksi ihmisille on jo nyt mahdollista soittaa puheluita, joissa esim. heidän lapseltaan tai esimieheltään kuulostava ääni pyytää lähettämään rahaa tai hyväksymään tilauksia.

Tekoäly auttaa rikollisia murtautumaan tietojärjestelmiin mm. arvaamalla salasanoja. Se voi auttaa pahiksia etsimään sopivia uhreja ja analysoimaan oikeaa ajankohtaa murtoon sosiaalisen median päivityksistä.

Toisaalta ChatGPT-ohjelma pystyy jo nyt kirjoittamaan koodia. Vaikka ohjelmistoon on laitettu rajoituksia virusohjelmien tekemiseen, ne voi pystyä kiertämään oikeanlaisella kysymyksenasettelulla. Myös tietokoneviruksista ja hyökkäysohjelmista on mahdollista tehdä ”itseoppivia”, jolloin ne voivat levitä entistä tehokkaammin ja aiheuttaa enemmän tuhoa.

Oma lukunsa on ihmisoikeusrikkomukset. Esimerkiksi Kiinassa tekoälyä hyödyntävä kasvojentunnistus valvoo silmä kovana kansalaisia. Niinpä esimerkiksi mieltään osoittavat ihmiset on voitu käydä pidättämässä vasta seuraavana päivänä heidän kotoaan.

Tekoäly tekee työttömäksi

Edellä olevissa esimerkeissä oli kyse siitä, että vuosituhansia vanhat ilmiöt (kiusaaminen, rikollisuus, sotiminen ja kontrolli) saavat uusia muotoja ja vaikuttavat nopeammin ja tuhoisammin kuin ennen vanhaan.

Sen lisäksi tekoäly tulee muuttamaan maailmaa lähivuosina niin monin tavoin, ettei kukaan meistä pysty varmuudella sanomaan miten erilaiselta esim. työelämä tai opiskelu näyttää viiden vuoden päästä.

Käsittelin edellisessä kirjoituksessani tekoälyn vaikutusta työelämään, joten en mene tässä siihen sen syvemmin. On kuitenkin selvää, että kun tekoäly hoitaa osan työtehtävistä kokonaan tai työntekijän apuna, yksi ihminen pystyy tekemään päivän aikana enemmän tuottavaa työtä kuin ennen.

Ihannetapauksessa organisaatiot eivät vähennä työntekijöiden määrää, vaan alkavat tuottaa enemmän. Tämä olisi erityisen toivottavaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka ovat jo valmiiksi alimiehitettyjä.

Valitettavasti monissa organisaatioissa saatetaan ajatella, että vanha työtulos riittää, joten jatkossa se voidaan tehdä pienemmällä porukalla.

Vaikka tekoäly luo myös uudenlaisia ammatteja ja sitä kautta työpaikkoja, useimmat asiantuntijat uskovat, että tekoäly tulee lisäämään työttömien määrää merkittävästi. Siksi yhä useampi heistä ehdottaa universaalia perustuloa, joka vähentäisi työttömyyteen usein liittyvää stigmaa ja auttaisi ehkä ihmisiä etsimään muuta mielekästä tekemistä.

Ne, joiden on vaikea sopeutua muutokseen ja oppia uusia tapoja tehdä töitä – tai kokonaan uusi ammatti – tulevat kärsimään eniten. Monet heistä ovat koulutettuja ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hyvään elintasoon.

Jokainen voi kuvitella, miten työttömien määrän raju kasvu ja ison ihmisjoukon tulotason tippuminen näkyy esim. mielenterveysongelmien määrässä ja valtion verotuloissa.

Miten tekoäly voisi tuhota maailman?

Kaikki edellä olevat esimerkit ovat jo toteutumassa nykyisen tekoälyn avulla. Kaikki asiantuntijat ovat onneksi samaa mieltä siitä, että nykyiset tekoälyt eivät vielä pysty aiheuttamaan joukkotuhoa – ainakaan oma-aloitteisesti.

Tekoälyohjatut robotit, jotka on aseistettu, voisivat saada todella paljon tuhoa aikaan. Siksi isoimmat robottivalmistajat ovat allekirjoittaneet sitoumuksen, ettei heidän robotteihinsa asenneta aseita.

Vaikka esimerkiksi rikolliset voivat jo nyt aseistaa hankkimiaan robotteja, vaarallisen suuren robottiarmeijan rakentaminen vaatisi niin paljon rahaa, raaka-aineita ja osaamista, ettei edes Kiina pystyisi rakentamaan koko maailmaa hallitsevaa robottiarmeijaa.

Jo nykyisten tekoälyjen avulla voitaisiin kehittää ja löytää helpommin uusia biologisia aseita – samalla lailla kuin lääkkeitä ja vasta-aineita – mutta aloite siihen pitäisi tulla ihmiseltä ja ihmisten pitäisi itse levittää myrkkyjä eteenpäin.

Ehkä tekoälyn avulla voitaisiin murtautua helpommin ydinohjusjärjestelmiin kuin ilman tekoälyä, mutta ydinohjusten laukaiseminenkaan ei tapahdu yhden napin painalluksella tai täysin automaattisesti.

Koska ChatGPT on yllättänyt asiantuntijat oppimiskyvyllään, yhä useampi heistä miettii, voisiko ChatGPT kehittyä yleiseksi tekoälyksi eli ihmismäiseksi tekoälyksi, jolla on oma tahto ja tietoisuus yhdistettynä ilmiömäiseen oppimiskykyyn.

Ensinnäkään ei ole varmaa, onko tämä oikeasti mahdollista. Ja jos on, se ei tarkoita, että huomaisimme vasta ”liian myöhään” sen karanneen käsistä. Mikä estäisi meitä sammuttamasta ja tuhoamasta tietoverkkoja, joissa tällainen ”ihmistä viisaampi” tekoäly eläisi?

Toiseksi voimme vain spekuloida, mitä tällainen tekoäly haluaisi tehdä taidoillaan. Haluaisiko se tuhota ihmiskunnan vai kenties pelastaa sen?

Näissä nykyisissäkin tekoälyissä riittää paljon ihmeteltävää, eikä tekoälyn kehittyminen ”ihmismäiseksi” ole millään lailla käsissäni. Siksi itse keskityn siihen, miten voin omalta osaltani minimoida tekoälyn haitat ja hyödyntää sen edut.

Tekoälyn hyödyt voittavat vaarat

Jokainen iso teknologinen kehitysaskel on herättänyt vastarintaa. Jokaisesta niistä on seurannut niin hyvää kuin pahaa. Tosiasia on, että maailma on tänä päivänä keskimäärin turvallisempi ja miellyttävämpi paikka suuremmalle osalle ihmisistä kuin koskaan ennen.

Kyllä, vielä on valtavan paljon isoja ja kinkkisiä ongelmia ratkaistavaksi aina syrjäytymisestä syöpiin ja nälänhädästä ilmastonmuutokseen. Nämä ovat kaikki ongelmia, joihin on mahdollisuus löytää helpommin ratkaisuja tekoälyn avulla.

Tekoäly on työkalu, joka ei (ainakaan vielä) halua mitään. Ei pahaa, eikä hyvää. Emme tiedä, pystyykö se koskaan haluaamaan mitään ja jos pystyy, mitä se silloin haluaa.

Sen sijaan on täysin selvää, että ns. pahikset ottavat jo nyt ilon irti tekoälyn tuomista mahdollisuuksista tehdä pahaa. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että jokainen meistä yrittäisi etsiä tapoja käyttää tekoälyä myös hyvään – ja varsinkin yhteiseen hyvään.

Tekoäly on täällä eikä se enää mene pois. Miten sinä voisit edistää elämää sen avulla?

Kuvituskuva: Midjourney seuraavalla komennolla:

classic angel, and classic devil, fighting over earth globe made of code, an oil painting, in the style of hieronymus bosch, --ar 16:8 --s 300

Älä anna tekoälyn tehdä sinua työttömäksi – turvaa työsi tekoälyllä!

Kuvittele, että todistat omin silmin, kuinka maapallolle laskeutuu yhtäkkiä avaruusaluksia, joilla matkustavat avaruusolennot alkavat sekaantua ihmisten elämään. He kertovat sinulle ja muille mihin he pystyvät, mutta miettivät vielä, mitä he kyvyillään tekisivät.

Jostain syystä valtaosa ihmisistä ympärilläsi ei näytä noteeraavan mitenkään uusia tulijoita vaikka sinä ja muut yritätte kertoa heille, miten muukalaiset voivat helpottaa ja haitata elämäämme.

Miten saisit muut ymmärtämään, miten iso juttu avaruusolioiden saapuminen tälle planeetalle on?

Tällainen fiilis itselläni on, nyt kun olen havahtunut siihen, että keskuuteemme on laskeutunut niin kehittynyt tekoäly, että se on monissa asioissa fiksumpi ja parempi kuin yli 90 % amerikkalaisista opiskelijoista.

Tekoäly – uusi Internet!

Vielä viime vuoteen asti monet huippuasiantuntijatkin ajattelivat, että tekoäly kehittyy samaan tapaan hitaasti kuin itseajavat autot. Sitten OpenAI-niminen organisaatio julkisti viime syksynä (2022) kaiken kansan käyttöön ChatGPT-tekoälypalvelunsa ja nyt keväällä (2023) siitä vielä tehokkaamman ChatGPT 4 version.

Näkökulmasta riippuen ChatGPT 4:n myötä joko taivas avautui tai helvetti pääsi irti.

Nyt useimmat ekspertit ovat sitä mieltä, että:

  1. Tekoäly muuttaa maailmaa huomattavasti nopeammin ja siksi rajummin kuin mitä oli ajateltu.
  2. Tekoäly saattaa kehittyä ihan jo lähivuosina ”yleiseksi tekoälyksi” (Artificial General Intelligence, AGI), joka ajattelee kuin ihminen.

Varsinkin jälkimmäinen ajatus pelottaa tutkijoita ja on saanut heidät allekirjoittamaan vetoomuksen tekoälykehityksen tauosta, jotta ehdittäisiin sopia yhteiset pelisäännöt tekoälyn kehittämiselle.

Koska ei ole täyttä varmuutta siitä, koska tällainen ”inhimillinen tekoäly” syntyy – jos koskaan – itse en jaksa stressata mitä sitten tapahtuu.

Sen sijaan haluan herättää sinut miettimään, miten sinä voisit ottaa tekoälystä kaiken ilon irti ja hyödyntää sitä työssäsi – sen sijaan, että se vie työpaikkasi ja pilaa elämäsi.

Tekoäly korvaa tehtäviä, ei (välttämättä) ammatteja

Tätä nykyä lähes kaikkien ammattien työnkuvaan kuuluu useampia eri tehtäviä (työvaiheita). Osan näistä tehtävistä voi hoitaa täysin tekoälyllä, osan tehdä tekoälyavusteisesti ja osan pystyy tekemään vain ihminen.

Pyysin ChatGPT 4 -tekoälyä listaamaan suomalaisen luokanopettajan toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä ja jaottelemaan ne taulukkoon sen mukaan voidaanko ne tehdä kokonaan tekoälyllä, tekoälyavusteisesti vai pitääkö opettajan tehdä ne kokonaan itse.

ChatGPT:lle antamani komento:

Kerro kaikki mahdolliset tehtävät, joita suomalaisen luokanopettajan työnkuvaan kuuluu. Anna vain tehtävän nimi (esim. "Kotitehtävien antaminen", "Kotitehtävien tarkistaminen")

Jaa tehtävät näihin kolmeen kategoriaan sen mukaan, miten paljon tehtävän tekemisessä voi hyödyntää tekoälyä: 
Tekoäly – tehtävät jotka tekoälyä hyödyntävä ohjelma voi tehdä itsenäisesti (esim. raportointi, kokeiden arviointi)
Tekoälyavusteinen – tehtävät, jotka edellyttävät opettajan ja tekoälyn vuorovaikutusta (esim. oppituntien suunnittelu)
Itse tehtävä – tehtävät, joissa ei voi hyödyntää ainakaan helposti tekoälyä (esim. luokan hallinta, vanhempainneuvottelu)

Tee vastauksestasi taulukko, jossa opettajan tehtävät on jaettu edellä mainittuihin kategorioihin.

Kuten näet, opettajilla on paljon tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata kokonaan tai lainkaan – ainakaan ilman ongelmia.

Teoriassa tekoäly voisi toki korvata kokonaan opettajat, mutta en usko, että haluamme sitä. Me ihmiset olemme laumaeläimiä, joiden aivokemia on optimoitu sosiaalista ja kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä varten. Yksi koulujen tärkeimmistä tehtävistä on tarjota ja opettaa sosiaalisia taitoja ja siinä ihmiset ovat koneita parempia.

Toisin sanoen tekoäly ei niinkään hävitä ammatteja, vaan muuttaa eri ammattien työnkuvaa ottamalla osan työtehtävistä kokonaan tai osin hoitaakseen.

Selvitä miten tekoäly vaikuttaa sinun työtehtäviisi

Listaa kaikki tehtävät, joita teet työssäsi työvuoden aikana. Voit katsoa vanhoja kalenterimerkintöjäsi ja työlistojasi muistaaksesi, mitä kaikkea olet tehnyt. Tai pitää viikon ajan työpäiväkirjaa, johon merkitset kaikki tekemäsi tehtävät.

Halutessasi voit pyytää ChatGPT:tä tekemään alustavan listan mahdollisista työhösi kuuluvista tehtävistä osoitteessa chat.openai.com. Voit käyttää edellä jakamaani komentoa – muuta vai luokanopettajan ammatti ja annetut esimerkit vastaamaan omaa työtäsi.

Huomaa, että ChatGPT Chatin ilmaisversio käyttää vähemmän edistynyttä ChatGPT 3.5 -mallia (toukokuun alussa 2023). Saat nelosversion käyttöön tilaamalla 20 $ kuussa maksavan Plus-version.

Sen jälkeen arvioi mitkä tehtävät ovat sellaisia, että tekoäly voisi tehdä ne, mitkä sellaisia, joissa tekoäly voisi avustaa sinua ja mitkä niistä sinun on jatkossakin tehtävä ihan itse.

Yllä jakamani komento pyytää ChatGPT:tä tekemään tämänkin vaiheen puolestasi.

  • Tekoäly on hyvä toistuvissa rutiineissa, jotka voidaan kirjoittaa kaavaksi tai reseptiksi – ”Jos asiakas pyytää x:ää, tee y”.
  • Tekoäly ei pysty tekemään tehtäviä, jossa sen pitäisi keksiä ”omasta päästään” tavoitteita. Eli ChatGPT ei osaa olla niin liekeissä tekoälystä ja huolissaan muiden suomalaisten pärjäämisestä, että se päättäisi kirjoittaa tämän blogikirjoituksen. Sen sijaan tekoäly voi avustaa ihmistä saavuttamaan tavoitteen, jonka ihminen on itse päättänyt saavuttaa.

Kuinka estät tekoälyä tekemästä sinua työttömäksi?

Katso tekemääsi listaa eri tehtävistä ja siitä, miten ison osan tekoäly voi tehdä niistä kokonaan tai osittain. Mikä seuraavista vaihtoehdoista vastaa parhaiten tilannettasi?

A. Tekoäly voi tehdä kaikki työtehtäväsi

Jos kaikki työtehtäväsi ovat sellaisia, jotka tekoäly tekisi vähintään yhtä hyvin – tai jopa paremmin – kuin sinä, ala välittömästi opiskella jotain sellaista ammattia, jonka työtehtävistä vain (murto-)osa on tekoälyn tehtävissä. Vaikka tekoäly ei ehkä vielä tänä vuonna tule työpaikallesi, sinua ei yllätetä ns. housut kintuissa, kun niin käy.

B. Voit hyödyntää tekoälyä (joissain) työtehtävissäsi

Jos olet ammatissa, jossa osa – tai jopa kaikki – työtehtävistä voidaan tehdä tekoälyavusteisesti, ala heti testata ja hyödyntää tekoälyä näiden tehtävien tekemisessä.

Jossain vaiheessa työpaikallasi käynnistynee YT-neuvottelut, koska tekoälyn avulla työt voidaan tehdä niin paljon nopeammin, ettei niiden tekemiseen tarvita yhtä paljon ihmisiä. Jos sinut tunnetaan siinä vaiheessa työpaikkasi tekoälyguruna, saat todennäköisemmin pitää työsi kuin se, joka vasta tutustuu tekoälyyn.

Pyysin ChatGPT 4:ää kertomaan, miten tekoäly voisi auttaa luokanopettajaa tämän työssä. Alla on vain osa sen vastauksesta (ja kuvan jälkeen komento, jolla pyysin esimerkkejä).



ChatGPT:lle: antamani komento:

Anna konkreettisia käytännön esimerkkejä äsken luetteloimistasi tavoista, joilla tekoäly voi avustaa luokanopettajaa ("Tekoälyavusteinen"). Listaa esimerkit kunkin tehtävän alle.

C. Vain ihminen voi tehdä (lähes) kaikki työtehtäväsi

Jos olet ammatissa, jossa tekoälyä ei voi juurikaan käyttää (esim. siivooja, kirvesmies), olet turvassa ainakin siihen asti, kunnes kehitetään robotteja, jotka voivat tehdä työsi. Siitä huolimatta tekoäly voi auttaa sinuakin tekemään työsi entistä tehokkaammin, turvallisemmin tai muuten paremmin.

Esimerkiksi tässä on joitain ChatGPT 4:n vastauksia pyyntöön ”Anna yksityiskohtaisia vinkkejä tavoista, joilla tekoäly voisi auttaa ammattisiivoojaa tekemään työnsä paremmin, nopeammin tai turvallisemmin.

Tekoäly on jo laskeutunut keskuuteemme

Kun itse pääsin ensimmäistä kertaa käyttämään Internetiä 1996 Helsingin sihteeriopistossa, tajusin, että se oli mullistava keksintö, mutta en pystynyt mitenkään kuvittelemaan edes murto-osaa tavoista, joilla se tulisi muuttamaan maailmaa.

Jos et muista aikaa ennen Internetiä, muistat ehkä ensimmäiset koronauutiset Aasiasta leviävästä viruksesta. Väitän, ettet todellakaan arvannut niitä lukiessasi, miten dramaattisesti se tulisi vaikuttamaan pelkästään suomalaisten elämään (vrt. Uudenmaan sulku keväällä 2020).

Kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että tekoäly (varsinkin ChatGPT 4:n myötä) on kuin uusi Internet – tai jopa isompi juttu. Kukaan meistä ei pysty vielä näkemään miten monin eri tavoin se tulee muuttamaan maailmaa, eri yhteiskuntia ja elämäämme.

Haluan, että mahdollisimman moni suomalainen oppii mahdollisimman nopeasti hyödyntämään tekoälyä, jotta siitä tulisi suomalaisille hyvä renki, eikä vaarallinen kilpailija tai jopa ikävä isäntä. Mitä paremmin ja monipuolisemmin osaamme ottaa ilon irti tekoälystä, sitä paremmin voimme menestyä kansakuntana juuri alkaneessa uudessa ajassa.

Uskon, että meillä on mahdollisuus korjata tekoälyn avulla monet Suomea ja maailmaa rasittavista ongelmista aina hoitajapulasta mielenterveysongelmiin ja maatalouden kannattavuusongelmista ilmastonmuutoksen hidastamiseen, mutta se edellyttää sitä, että me ihmiset lyömme viisaat päämme yhteen tekoälyn kanssa.

Siksi toivon, että sinäkin alat kokeilla tekoälyn käyttöä – vaikka testaamalla ChatGPT Chatia alla olevassa videolla jakamani ohjeen mukaan. Kirjoitan lähiaikoina oppaat myös Microsoftin uudesta Bing Chat AI:n ja Googlen Bard-tekoäly chatin käytöstä (joskaan jälkimmäistä ei voi käyttää vielä suomessa ilman VPN-palvelua toukokuun 2023 alussa). Samoin tarkoituksena on tehdä jossain vaiheessa oppaat eri kuvapalveluista (mm. Midjourney, Dall-e).

Miten on, oletko valmis tsekkaamaan, miten tekoäly voi auttaa työssä juuri sinua?

Katso video YouTubessa

Kuvituskuvan ideoi ChatGPT 4 seuraavalla pyynnöllä:

Come up with 5 different, exiciting and creative ideas for a featured image for the previous blog post (blogikirjoitus). The images should capture attention of middle aged Finnish women and should inspire them to read the blogpost and start using AI. Described them in detail with info about style, look, feel etc. for an AI image generator Midjourney.

Kuvituskuvan teki Midjourney seuraavalla käskyllä:

a middle-aged Finnish woman walking on a path that starts in a normal Finnish landscape but leads into a futuristic cityscape symbolizing the world of AI. The woman should be portrayed as curious and brave, taking confident steps towards the city that is transparent over the natural landscape. The image should have a contrast between the natural, green colors of the Finnish landscape and the bright, neon colors of the AI city., --s 300 --ar 16:9

Näin ystävystyt tekoälyn kanssa (ettet jää sen jalkoihin)

Joko olet kuullut ChatGPT:stä, tekoälypalvelusta, joka kehittyy nyt niin hurjaa vauhtia, että heikompia hirvittää? Tässä kirjoituksessa ja oheisella videolla kerron miksi ja miten sinäkin voit aloittaa palvelun käytön – ihan siitä riippumatta kuka olet, mitä osaat ja millaista elämää elät.

Kerron oheisella videolla kutakuinkin samat asiat kuin tässä kirjoituksessa sekä näytän kohta kohdalta miten palveluun rekisteröidytään, miten sitä käytetään ja miten se toimii. Katso video YouTubessa.

Pieleen mennyt ensivaikutelma ja hurja hurahtaminen

Tekoälystä (AI, artificial intelligence) on tietysti puhuttu paljon ja pitkään. Koska oma ammattini käsikirjoittajana kuuluu niihin, jotka tekoäly voisi ainakin osin korvata, yritin useampaan otteeseen turhaan perehtyä aiheeseen.

Viime syksynä ihmiset alkoivat hehkuttaa Facebookissa ja Twitterissä mystisestä ChatGPT-palvelusta, joka oli muuttanut kaiken ja tulisi mullistamaan maailman. Kaverit jakoivat sosiaalisessa mediassa erilaisia esimerkkejä mm. siitä, miten ChatGPT oli kirjoittanut runoja, vastannut hassusti kysymyksin tai ideoinut hullunkurisia elokuvaideoita.

Lopulta kävin maaliskuussa 2023 itsekin kokeilemassa ChatGPT-palvelua. Käyttö oli helppoa, mutta en ollut vaikuttunut vastauksista enkä nähnyt miten voisin sitä hyödyntää. Yksi ongelma saattoi olla se, että minulla ei ollut mitään akuuttia ongelmaa, jonka palvelu olisi voinut ratkaista. Hätäpäissäni kysyin ”Benefits of exercise” ja palvelun ehdottaman kysymyksen ”Birthday idea for a 10 year old”.

En siis edes tuolloin tiennyt, että voisin keskustella ChatGPT:n kanssa suomeksi. Palvelu vastasi ihan asiallisesti, mutta yleisluontoisesti. Ensimmäinen ajatukseni oli, että ”no, nämä mä olisin tiennyt kysymättäkin”. Koska en nähnyt pointtia pyytää tekoälyltä runoja saati elokuvaideoita (kun niitä on itsellä liiaksikin), totesin ettei palvelusta ollut minulle mitään iloa.

Kaikki muuttui, kun törmäsin Thomas Frankin videoon, jossa hän kertoo luoneensa ChatGPT-automaation, jonka avulla hän pystyy litteroimaan äänitteitä tekstiksi. Sen jälkeen ChatGPT analysoi tekstin ja tekee siitä tiivistelmiä ja keksi tekstiin liittyviä otsikoita, kysymyksiä, vastaväitteitä jne.

Wow! Vanhana automaattorina eli ihmisenä, joka rakastaa tehdä automaatioita, päätin heti testata systeemiä. Keksin, että soveltaisin Frankin esittelemää automaatiota päiväkirjamerkintöihini.

Kirjoitan paljon päiväkirjamerkintöjä käsin ReMarkable-kirjoituslaitteeseen, joka muuttaa ne konekirjoitetuksi tekstiksi. Lisäksi äänitän usein ajatuksiani Just Press Record -sovelluksella, joka myös muuttaa ne tekstiksi. Päätin kokeilla, voisinko analysoida päiväkirjamerkintöjäni samalla tavalla.

ChatGPT henkilökohtaisena avustajana ja sparraajana

Jouduin tekemään hieman ohjelmointia, mutta sain luotua järjestelmän, joka analysoi tekstini. Noudatin pitkälti Frankin reseptiä, koska pelkäsin ettei systeemi muuten toimisi.

Kokeilin automaatiota… ja se toimi! Wohoo! Niinpä otin järjestelmän käyttöön.

Alla olevassa kuvassa on yksi ensimmäisistä kokeiluistani. Olen sen jälkeen muokannut ChatGPT-”reseptiä” vieläkin paremmin tarpeisiini sopivaksi.

Ensimmäiseksi ChatGPT luo teksteilleni hauskan otsikon. Eli tässä se on ”Unen ja auringon yhteydestä – Päiväkirjamerkintä 9.3.2023” (käytin vanhaa merkintää, jossa ei ole liian henkilökohtaisia juttuja).

Sitten palvelu tekee yhteenvedon tekstistä (”Heräsin kuudelta…”). Nykyään teksti analysoi myös fiilikset tekstistä. Tiivistelmät auttavat minua hahmottamaan paremmin päivän tapahtumia, varsinkin jälkikäteen, koska päiväkirjamerkinnät voivat olla pitkiä ja hieman sekaviakin.

ChatGPT tiivistää päivän pääkohdat vieläkin lyhyemmiksi ”uutisotsikoiksi”, joita hyödynnän päivittäisenä muistilehtiönä käyttämäni Tana-palvelun päiväyhteenvedoissa.

ChatGPT on hyvä löytämään tekstistä siinä mainitsemani tehtävät. Nykyään ne menevät minulla automaattisesti Airtablesta, johon tallennan ihan kaikki merkintäni ja tietoni Todoist-tehtävänhallinta-appiin. Toki välillä tehtävät ovat sellaisia, joita en tarvitse erikseen tehtävälistalle (vrt. ”hanki sinistä ja keltaista valoa aamulla”).

Tiivistyksistä ja tehtävien poimimisesta minulle tuleekin mieleen sihteeri, joka kuuntelee pomon jaaritteluja ja sitten tekee niistä hyvät muistiinpanot.

Lopuksi ohjelma keksii kysymyksiä, joita minun kannattaisi esittää itselleni tekstin perusteella. Pyysin myös, että ChatGPT kirjoittaisi ikään kuin vastaväitteen tekstilleni. Nykyään vastaväitteet ovat erikseen ja kirjoitettu niin kuin joku self helpiin ja muiden siteeraamiseen hurahtanut itsensäkehittäjätyyppi kirjoittaisi ne.

Esimerkiksi yhteen viime viikon päiväkirjamerkintään, jossa tuskailin omaa taipumustani hurahtaa asioihin, ChatGPT-kommentoi näin: Aristoteles sanoi, että ”itsetuntemus on viisauden alku”. Ehkä sinun kannattaisi pohtia enemmän omia tapojasi ja tuntemuksiasi, jotta ymmärrät itseäsi paremmin.”

Koen, että juurikin nuo kysymykset ja ”vastaväitteet” ovat mielenkiintoisin ja usein hyödyllisin osa analyysia. Ne voivat antavat minulle uusia näkökulmia ajatuksiin, joita en välttämättä halua jakaa kenenkään muun kanssa.

Eli tässä suhteessa ChatGPT voi toimia eräänlaisena terapeuttina tai valmentajana. on tavallaan kuin minulla olisi jonkinlainen terapeutti tai vastaava, joka analysoi minua ilman, että minun tarvitsee nolostua tai hävetä, ja sitten saan siltä palautteen takaisin.

ChatGPT:n sisäinen logiikka: hyvä analysoimaan ja ideoimaan, kova valehtelemaan

Sen jälkeen kun vihdoin aloin ymmärtää ChatGPT:n logiikkaa, olen miettinyt paljon sitä, miten voisin kertoa palvelusta niille, jotka eivät vielä tunne sitä. En halua, että muut pettyvät palveluun, niin kuin minä ensialkuun, koska odottavat siltä vääriä asioita.

Tässä on paras tiivistelmä minkä itse olen keksinyt:

ChatGPT on kuin kaveri, joka on tosi hyvä analysoimaan ja ideoimaan ja jolla on mielipide asiasta kuin asiasta. Se tietää paljon maailmasta, mutta sotkee helposti faktat ja valehtelee, jos ei tiedä mistä puhuu.

ChatGPT on näissä asioissa tosi hyvä:

  • Analysoimaan antamaasi tekstiä, dataa ja koodia.
  • Löytämään antamastasi tekstistä uusi yhteyksiä, havaintoja, kysymyksiä, tehtäviä ja muita pyytämiäsi asioita.
  • Tunnistamaan tekstistä tunnelatauksia ja asenteita.
  • Ideoimaan uusia asioita antamiesi vihjeiden tai lauseenaloitusten pohjalta.
  • Oikolukemaan, korjaamaan, uudelleenkirjoittamaan ja tiivistämään tekstiä.
  • Tekemään hyödyllisiä ehdotuksia ja antamaan mielipiteitään niin ”omana itsenään” kuin esittäen (ennen vuotta 2022) tunnettuja ihmisiä.

Missä ChatGPT on surkea

  • Kertomaan tarkkoja faktoja kuten tunnettujen henkilöiden syntymäpäiviä, kuka on kirjoittanut tietyn kirjan jne.
  • Laskemaan matematiikkaa luotettavasti.
  • Kertomaan luotettavasti mistä on saanut tietyn tiedon.

Toisin sanoen ChatGPT ei ole hakukone tai kirjasto, josta haetaan faktoja vaan kaveri, jolla on paljon ajatuksia ja mielipiteitä, jotka pohjautuvat internetissä ennen vuotta 2022 olleeseen tietoon.

Alla on esimerkki siitä, miten pieleen ChatGPT:n arvaukset menivät niin äitini Kirsti Mannisen syntymäajasta kuin teoksista. Sen lisäksi palvelu ei tiennyt, että äitini on kirjoittanut valtaosan kirjoistaan nimenomaan Enni Mustosena.

ChatGPT:n kehittäjät itse puhuvat, että palvelu ”hallusinoi” eli luo omia vastauksia. Suomeksi sanottuna valehtelee. Mikä pahinta, se ei kerro koska se valehtelee.

Kun ChatGPT:ltä on esimerkiksi pyydetty selitystä siihen, mihin se perustaa tietyn väitteen, palvelu on voinut antanut täysin aidolta näyttävän lähdeviitteen linkkeineen tutkimukseen, jota ei ole olemassa, jolloin linkki on ollut joko toimimaton tai johtanut väärään paikkaan.

Tämä hallusinointi eli valehtelu johtuu siitä, että ChatGPT:n toiminta perustuu kielen analysointiin. Se ei ole opetellut faktoja vaan mitkä kirjaimet ja sanat todennäköisesti seuraavat toisiaan ja liittyvät yhteen.

Niinpä se olettaa vain, että ”lähdeviitteet näyttävät tältä”, ja tekee olettamuksesta käsin ”lähdeviitteet”, jotka ainoastaan näyttävät oikeilta.

Toki välillä palvelu voi alkaa puhua ihan omiaankin, mikä voitaneen laskea hallusinoinniksi. Eli jos esimerkiksi vastaus jää kesken ja pyydän sitä jatkamaan, se saattaa unohtaa mitä on ollut tekemässä ja ikään kuin vastata johonkin muuhun kysymykseen tai asian vierestä.

Toinen ongelma on se, että ChatGPT ei tiedä mitä on tapahtunut vuoden 2021 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että ChatGPT:n koulutuksessa käytetty aineisto päättyy vuoteen 2021.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos menet esim. kysymään ChatGPT:ltä Ukrainan ja Venäjän sodasta, niin se ei tiedä siitä mitään. Joten jos pyydät siltä mielipiteitä vaikka siitä, miten Ukrainan ja Venäjän suhteet pitäisi hoitaa, niin ChatGPT antaa vastauksia, jotka lähtevät olettamuksesta, että maiden välit ovat paremmat, kuin mitä ne oikeasti ovat.

Tämän ongelman voi kiertää kertomalla ChatGPT:lle tarvittavat taustatiedot sen keskustelun alussa, jossa tietoja tarvitaan.

Eli ChatGPT:n vastauksiin pitää suhtautua kuin mielipiteisiin, ei faktoihin.

Kuinka ChatGPT:tä käytetään?

Helpoin tapa käyttää ChatGPT:tä on käyttää sitä nimenomaan chat- eli keskustelupalveluna, joka löytyy osoitteesta: chat.openai.com

Jos et ole ennen käyttänyt palvelua, joudut rekisteröitymään sen käyttäjäksi joko sähköpostiosoitteella tai Google- tai Microsoft-tilillä. (Videolla näytän askel kerrallaan, miten rekisteröityminen tapahtuu.)

Rekisteröidyttyäsi pääset chat-näkymään kysymään ensimmäisen kysymyksesi.

Kirjoita kysymyksesi vaikka suomeksi ja paina sen jälkeen rivinvaihto eli enter tai klikkaa pientä nuolennäköistä paperilennokki-ikonia kentän oikeassa laidassa.

Netistä löytyy vaikka kuinka paljon erilaisia ohjeita siihen, millaisilla sanamuodoilla voit pyytää ChatGPT:ltä erilaisia asioita. Vaikka nämä oppaat ovat englanniksi, voit pyytää ChatGPT:tä ehdottamaan, miten siltä voisi kysyä saman asian suomeksi.

Oikeasti palvelun kyky tulkita vastauksia kehittyy koko ajan, joten kaikkein parasta on opetella vain itse yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilemaan miten saat ChatGPT:n vastaamaan haluamallasi tavalla.

ChatGPT pystyy muistamaan aiemmin samassa keskustelussa kerrottuja asioita tiettyyn rajaan asti. Olen itse huomannut, että välillä palvelu saattaa kyllä keskustelun aikanakin unohtaa mitä on tekemässä ja esim. alkaa itse runoilla juttuja.

Videolla näytän, miten ChatGPT:ltä voi saada erilaisia vastauksia pyytämällä sitä antamaan ehdotuksia esimerkiksi ”Jeesuksena” tai ”Kekkosena”.

ChatGPT:n eri mallit ja käyttövaihtoehdot

OpenAI-nimisen organisaation kehittämän ChatGPT:n ytimessä on siis tekoäly, joka vastailee kysymyksiin.

Tästä tekoälystä on tarjolla kaksi eri versiota: ChatGPT 3.5 ja ChatGPT 4. Vanha ChatGPT 3.5 on nopea, mutta ei niin tarkka ja hyvä ideoimaan kuin maaliskuussa 2023 julkaistu ChatGPT 4.

Näitä tekoälyn eri versioita voi käyttää kahta eri reittiä: chat-palvelussa (josta oli kuva yllä) ja API-ohjelmointirajapinnan kautta (jota käytetään sivuston ulkopuolelta käsin esim. automaatioissa).

ChatGPT chat -palvelu löytyy osoitteesta chat.openai.com. ChaGPT API löytyy osoitteesta platform.openai.com.

ChatGPT Chat

ChatGPT chat-palvelua voi käyttää ilmaiseksi, mutta silloin joutuu tyytymään hitaampaan ChatGPT 3.5 version kanssa keskusteluun (ainakin vielä toukokuun 2023 alkupuolella).

Jos haluaa päästä chat-palvelussa uudemman ja paremman ChatGPT 4 -version puheille, pitää pulittaa 20 $/kk ChatGPT Plus-jäsenyydestä. Olen itse ottanut tuon plussan, koska haluan käyttää nimenomaan nelosversiota analyyseissani.

Ihan uusi juttu on ChatGPT Pluginit eli lisäosat, jotka ovat tarjolla vain chat-palvelua käyttäville Plus-asiakkaille. Esim. Browsing-lisäosa pystyy hakemaan uutta tietoa netistä. Niiden käyttäjäksi pääsee vain jonottamalla. (Lue lisää englanniksi ja liity jonoon täällä.)

ChatGPT API

Jos omaa enemmän teknisiä taitoja ja/tai haluaa hyödyntää ChatGPT-tekoälyä muilla sivustoilla (esim. automaatiossa), silloin pitää käyttää ChatGPT API:a. API:n käytöstä maksetaan vain käytön mukaan ja tällä hetkellä sen käyttäjät joutuvat jonottamaan saadakseen paremman nelosversion käyttöönsä.

Ei muuta kuin kokeilemaan!

Tämä oli vasta pintaraapaisu ChatGPT:n ihmeelliseen maailmaan. ChatGPT ei ole edes ainoa tekoälypalvelu, jota nykyään käytän. En halua sekoittaa päätäsi enempää, joten kerron muista palveluista lisää myöhemmin.

Toivon innostaneeni sinua niin paljon, että menet nyt heti chat.openai.com:iin ja kokeilet itse jutella palvelulle. Kerro sille vaikka jostain asiasta, joka on vaivannut tai mietityttänyt sinua. Kun olet kuullut mitä mieltä palvelu on asiasta, voit kokeilla kysyä, mitä joku ihailemasi historiallinen henkilö olisi asiasta mieltä.

Vaikka et heti kokisi, että palvelusta on suoraa hyötyä, yritä jatkaa sen käyttämistä edes viikon ajan aina kuin mahdollista. Kun eteen tulee jokin ongelma, jonka haluat ratkaista, kysäise neuvoa ChatGPT:ltä.

Jos sinun pitää kirjoittaa sähköposti tai editoida teksti, anna ChatGPT:n näyttää miten se tekisi sen.

Tosiasia on, että tekoäly on kohta iso osa kaikkien meidän arkea. Jos aloitat sen käytön nyt, kun se on vasta lapsenkengissä, saat rauhassa opetella sen käyttöä samaan tahtiin kuin se kehittyy. Niinpä et ole parin vuoden päästä tilanteessa, jossa joudut pakon edessä opettelemaan paljon monimutkaisempaa palvelua.

Olisi hauska kuulla, millaiset komennot ja pyynnöt toteat itse hyödylliseksi. Jaa kokemuksesi kommenteissa. Näin inspiroit muitakin kokeilemaan chatGPT-palvelua!


Kuvituskuvan teki tekoälypalvelu MidJourney seuraavalla komennolla: ”A middle aged woman, white and blonde, long haired, happy and excited, typing on a laptop in an imaginary world, golden streams of code language, digital world blends with nature, the feeling is joyful, using soft pastel colors and diffused lighting to create an otherworldly atmosphere, this is exciting and wonderful, –ar 16:9 –v 5”