Miksi en halua eroon tarkkaavuushäiriöstäni

Minulle tarjottiin mahdollisuutta testata järjestelmää, joka voisi teoriassa “kuntouttaa” aivoni niin, että niiden toiminta muistuttaisi enemmän ns. normaaliaivoisen ajattelua.

Kieltäydyin tarjouksesta alunperin siksi, etten ollut vakuuttunut järjestelmän toiminnasta lukemieni tutkimusten perusteella.

Vastaamisen jälkeen aloin kuitenkin miettiä, että JOS olisi olemassa järjestelmä, joka pysyvästi muuttaisi aivoni “normaaleiksi”, ottaisinko sen käyttöön.

En haluaisi.

Vaikka tarkkaavuushäiriön nimessä on sana “häiriö”, niin minulle se ei ole sairaus tai vika tai puute, josta sinällään pitäisi päästä eroon.

Se on ominaisuus, joka vaikeuttaa elämääni tässä elämäntilanteessa, kun minulla on pieniä lapsia.

Mutta ennen tätä elämänvaihetta se on tuonut minulle enemmän iloa ja hyötyä kuin haittaa ja harmia.

Kun katson kuusikymppistä äitiäni, jolta olen selvästi perinyt tämän neurologisen ominaisuuden, olen täysin varma, että lasten hieman kasvettua erikoislaatuiset aivoni tuottavat minulle jälleen paljon enemmän iloa kuin harmia.

Tarkkaavuushäiriön tuomat lahjat

Niin hienoa kuin olisi väittää että tuotteliaisuuteni salaisuus on hankkimani taito kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä…

…niin sori vaan, kyllä se on tarkkaavuushäiriö, joka antaa minulle kyvyn ylikeskittyä minua kiinnostavaan asiaan tuntikausiksi vaikka maailma kaatuisi ympäriltä.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että saan kiittää luovuudestani ADHD:n tuomaa kykyä huomata ja yhdistellä asioita tavoilla, jotka normiaivoisilla ei tulisi mieleen.

Kyllä, impulsiivisuuteni on johtanut minua ajoittain harhaan ja pahasti, mutta se on saanut minut myös tarttumaan pelottomasti upeisiin tilaisuuksiin, kuten mahdollisuuteen ohjata Nyt tai ei koskaan -sarjaa.

Mikä parasta, niinä päivinä kun minun on pakko pyörittää rutiineja tai olla läsnä lapsilleni, voin ottaa lääkkeen joka “normalisoi” aivokemiaani muutamaksi tunniksi.

Mutta tietääkseni normaaliaivoiset eivät taida saada taitoani kadota omiin maailmoihinsa lääkkeilläkään.

Diagnoosini jälkeen en ihmettele enää minua järjestelmällisempiä ja täsmällisempiä kirjailijoita, jotka valittavat kirjoittamisen vaikeutta — heille tarinaan katoaminen taitaa tosiaan olla vaikeampaa.

Ymmärrän myös ettei muille ihan oikeasti juolahda niin paljon uusia ideoita kuin minulle ja kaltaisilleni lähisukulaisille.

Samoin siedän paremmin ihmisiä, jotka jahkailevat jonkin unelman toteuttamista ilman että tarttuisivat rohkeasti ensimmäiseen mahdollisuuteen.

Ongelma ei koskaan ole siinä, että jollakulla on tietynlaiset aivot, vaan siinä, millaisissa olosuhteissa hän joutuu aivoillaan operoimaan.

Oikeissa olosuhteissa tarkkaavuushäiriökin voi ihan oikeasti olla uskomaton etu ja hieno lahja.

Kiitos siitä.

Lue täältä lisää juttujani ADHD:sta eli tarkkaavuushäiriöstä.

[message type=”warning”]Huom! Kutri.net:in VIP-jäsenyydet ovat jälleen myynnissä rajoitetun ajan! Lue lisää täältä. [/message]

Elämää tarkkaavuushäiriön kanssa

Nyt kun tarkkaavuushäiriödiagnoosistani on jo yli vuosi, olen uskaltautunut puhumaan siitä avoimemmin julkisuudessa.

Toiveenani on, että mahdollisimman moni vielä diagnosoimattoman tarkkaavuushäiriön kanssa elävä tunnistaisi itsensä ja tarvittaessa hakeutuisi hoitoon.

Toisaalta toivon juttujen selittävän tarkkaavuushäiriöistä kärsivien läheisille, ettei kyseessä todellakaan ole mikään kuviteltu ongelma tai tekosyy sotkuisuudelle, myöhästelylle ja kaoottisuudelle.

Ensin olin puhumassa Loop.fi:n “Olisinpa tiennyt ohjelmassa” tarkkavuushäiriön kanssa elämisestä.

menaiset

Nyt olen uusimman MeNaisten kansikuvatyttönä puhumassa samasta aiheesta. Lue jutun alku täällä.

Voit myös seurata arkeani ADHD:n kanssa Snapchat app:in MyStorystani. Tunnukseni on kutrinen.

Jos epäilet että sinulla on tarkkaavuushäiriö, voit lähteä selvittämään asiaa myös kunnallisen puolen kautta. Itsestäni ajatus julkisen puolen odotusajoista tökki niin, että menin yksityiselle lääkärille, joka on erikoistunut tarkkaavuushäiriön hoitoon. Hän on Elina Sihvola ProNeuronista.

Nyt tai ei koskaan

Ohjasin ja käsikirjoitin tänä keväänä ja kesänä Nyt tai ei koskaan -televisiosarjan, jossa joukko tavallisia suomalaisia yrittää kussakin osassa ratkoa yhden tavallisen suomalaisnaisen ongelmaa.

Ohjelma tulee tiistaisin klo 19 TV1:ltä ja löydät osat myös esityskauden ajan Yle Areenasta.

Löydät ohjelman osat, lisää tietoa ohjelmasta ja aiheesta kirjoittamani blogikirjoitukset ohjelman sivuilta osoitteesta yle.fi/nyttaieikoskaan.

Lääkeyhdistelmäni

MeNaisten jutussa mainittu lääkeyhdistelmä on Medikinet 5 mg (eli puolet 10 mg tabletista) heti herättyäni kun makaan vielä sängyssä ja noin kolme tuntia myöhemmin 18 mg Concertaa jonka teho jatkuu iltaan asti.

Olen kertonut tästä nyt useammalle ADHD-ihmiselle ja kuullut ettei heille tai heidän lääkärilleen ole tullut mieleenkään kokeilla Concerta+Medikinet-yhdistelmää näin päin. Usein Medikinet otetaan vasta päivän päätteeksi jatkamaan Concertan vaikutusta.

Ennen kuin lääkitystäni täydennettiin reilu viikko sitten Medikinetillä, aamut olivat takkuamista, jos jouduin viemään lapsia hoitoon ennen kuin Concerta oli alkanut vaikuttaa.

En myöskään pysty ottamaan Concertaa ilman ruokaa, mikä usein johti siihen että otin lääkkeen vasta myöhemmin aamupäivällä.

Nopeavaikutteisen Medikinetin voin ottaa tyhjään vatsaan ja sen vaikutus alkaa 10-15 minuutissa. Ero entisiin aamuihin on ollut huikea.

Esimerkiksi tänään nukuin vähän pommiin, mutta siitä huolimatta mieleni oli rauhallinen kun puin ja pakkasin lapset autoon. Ilman lääkettä olisin todennäköisesti juossut ympäri taloa yrittäen epätoivon vimmalla pitää ajatuksia kasassa.

Samalla Concertakin tuntuu vaikuttavan paremmin ja pidempään, kun en ole kuluttanut kaikkea henkistä energiaani aamurutiineista selviämiseen.

Salaojittava lämmöneriste

MeNaisten jutussa mainittu salaojittava lämmöneriste on Fuktisol. Suosittelen sitä erittäin painokkaasti kaikille, jotka ovat muuttamassa talonsa maata vasten olevaa kellarikerrosta lämpimäksi tai rakentamassa taloa, jonka alin lämmin kerros on kokonaan tai osin maan alla.

Fuktisol korvaa siis patolevyt ja sitä käytetään myös maata vasten valetun lattian alla.

Löysin tiedon eristeestä Rintamamiestalo-keskusteluryhmästä. Mitä enemmän tuotteesta luin, sitä vakuuttuneempi olin siitä että meidän talomme kellarin seinät ja lattiat pitäisi eristää sillä.

Suvun miehet olivat sitä mieltä ettei kannattaisi lähteä mihinkään ruotsalaisiin hömpötyksiin, mutta kun ensin selitin heille tuotteen toimintalogiikan ja sitten he näkivät miten hyvin eriste kuivasi kostean kellarin seinät ja piti lämmön, he ovat pyörtäneet sanansa.