Miksi meidän pitää tehdä kaikkemme koronaviruksen tukahduttamiseksi?

Tällä hetkellä ainakin Twitterissä ja mediassakin käydään kädenvääntöä keskustelua siitä pitäisikö koronavirus yrittää kokonaan tukahduttaa, hidastaa sen etenemistä niin paljon kuin mahdollista rokotetta odotellessa, vai antaa sen levitä hallitusti jotta suurin osa kansasta saisi kohtuullisessa ajassa laumasuojan.

Tänä aamuna HUS:in infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen toivoo, että koronarajoituksia purettaisiin asteittain koska hän pelkää että syksyllä muiden hengitystieinfektioiden määrä kasvaa, jolloin ei pystyttäisi tutkimaan kaikkia joilla on hengitystieoireita.

Järvisen ratkaisuna olisi että “pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset. Ja pyrkiä rajaamaan iäkkäämpää väestöä sairauden ulkopuolelle“.

Järvisen oletusarvona näyttää olevan se, että taudin määrää ei saada tästä vähennettyä vaan että näillä rajoituksilla sairastuvien ja sairaalassa olevien määrä pysyy samana hamaan tulevaisuuteen. Hän on vetänyt tämän johtopäätöksen siitä, että sairaalassa olevien määrän kasvu katkesi kaksi viikkoa sitten (9.4.) ja lähti siitä hitaaseen laskuun.

Olen koonnut alla olevaan taulukkoon eri toimenpiteet ja tapahtumat jotka voivat vaikuttaa koronaviruspotilaiden määriin testatuissa, sairaaloissa ja kuolleissa. Siitä näkyy hyvin, miten kauan kestää, ennen kuin eri toimenpiteet näkyvät numeroissa.

Toimenpide / tapahtumaPäivämääräAlkaa näkyä testatuissaAlkaa näkyä sairaalassaAlkaa näkyä kuolleissa
Koulujen, kirjastojen jne. sulkeminen, max 10 hengen kokoontumiset, ei vierailuja hoitokotiin ja sairaalaan, rajat kiinni, 70+ v. kotiin jne.16.3 ja 18.3.23.3. ja 25.3.30.3. ja 1.4.6.4. ja 8.4.
Uusimaa kiinni28.3.4.4.11.4.18.4.
Hiihtokeskukset kiinni29.3.5.4. 12.4.19.4.
Ravintolat kiinni4.4.11.4.18.4. 25.4.
Pääsiäinen 12.4.19.4.26.4.3.5.
Uusimaa auki16.4.23.4.30.4.7.5.

Alla olevassa kaaviossa näkyy miten eri muutokset mahdollisesti näkyvät testatuissa ja sairaalaan ja teholle joutuneissa. Kuolleiden päivittäinen määrä ei ole tarkka, koska valtaosa HUS:in alueen hoitokotien kuolemista on ilmoitettu vasta 19.4. Olennaista on se, että meillä ei ole vieläkään päivittäiset kuolinmäärät nousseet merkittävästi yli 10 potilaan.

Vaikka sairaalassa parhaillaan olevien määrät kasvoivat vielä koulujen sulkemisen jälkeen, luvut ovat niin pieniä, että nousua voi selittää kotimaahan tartunta-alueilta palanneet ja Levillä loppuun asti bailanneet. Henkilöt, joilla on todettu tartunta, näkyvät sairaalaluvuissa 1–7 päivän sisällä testaamisesta.

Ruotsista näkee mitä tapahtuu kun epidemiologit ja infektiolääkärit saavat määrätä mitä tehdään. Siellä tavoitteena on selvästi laumasuojan hakeminen. Rajoitukset ovat olleet hyvin kevyitä ja perustuneet lähinnä suosituksiin eivätkä pakkoon. Eli esimerkiksi koulut ja ravintolat saavat olla auki, pääsiäisenä ihmisiä pyydettiin olemaan matkustamatta jne.

Alla oleva kaavio tehohoitoon joutuneiden määrien kasvusta siitä päivästä kun kussakin maassa oli vähintään 23 ihmistä teholla osoittaa todella selvästi sen, miten rajoitukset vaikuttavat.

Ensimmäisestä teholle joutuneesta ihmisestä alkaen Suomessa ja Ruotsissa joutui tehohoitoon yhtä paljon ihmisiä. Kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Suomessa oli siirrytty etäopetukseen, suljettu koulut, uimahallit ja rajat, 70+ vuotiaat oli määrätty kotiin ja vierailut sairaaloissa ja hoivokodeissa oli kielletty, Ruotsin käyrä lähti jyrkkään nousuun, Suomen ei.

Eikä siinä vielä kaikki! Tällä hetkellä Ruotsissa on noin 2000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa – Suomessa 145. Suomen väkiluku on vähän yli puolet Ruotsin väkiluvusta, joten väkilukukaan ei selitä eroa.

Tiettyjen epidemiologien ja lääkärien kommentteja lukiessa tulee mieleen, että ehkä kuolema on arkipäiväisempi asia kuin meille maallikoille, joten Ruotsin numerot eivät niin pelota. Ruotsin valtion epidemiologi Tegnell on itse sanonut ettei hän anna kovinkaan paljon painoarvoa kuolleiden lukumäärille miettiessään mitä tulee tehdä seuraavaksi.

Vaikka hyväksyisimme sen, että “laumaimmuniteetin” nimissä kuolee tuhansia ihmisiä, uusimmat tutkimukset maailmalta kertovat, että monille covid-19:sta selvinneille tulee pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia vaurioita mm. keuhkoihin, munuaisiin ja sydämeen.

Tautiin on kuollut ja vakavasti sairastunut myös lapsia ja nuoria. Esim. Portugalissa kuolleella 14-vuotiaalla pojalla oli psoriasis, joka ei normaalisti ole hengenvaarallinen tauti. Kiinnostaisi tietää kuinka monta lasta Arko Järvisen mielestä saa kuolla lasten ja nuorten “laumasuojan” saamiseksi. Minun mielestäni ei yhtään lasta.

Lisäksi on näyttöä siitä, että osa taudin lievänä sairastavista ei saa juurikaan tai käytännössä lainkaan vasta-aineita. Sitä ei tiedetä tarkoittaako se ettei heille ole myöskään syntynyt immuniteettia koronavirusta vastaan. Ylipäätään ei tiedetä kauanko koronaviruksen sairastaneilla on immuniteetti uutta sairastumista vastaan. Arviot ovat vaihdelleet muutamasta kuukaudesta korkeintaan pariin vuoteen. (Ks. esim. tämä hyvä artikkeli aiheesta.)

Toisin sanoen antamalla taudin levitä vapaammin nuorempien joukossa, lopputulos voi olla että pari lasta kuolee ja moni jää ilman immuniteettia.

Jos taudin annetaan levitä nuorempien joukossa, miten taudin leviäminen heiltä riskiryhmiin estetään? Raskaana olevat kuuluvat riskiryhmiin. Ruotsissa on kuollut ainakin yksi perusterve odottaja jolla oli ennestään yksi lapsi. Briteissä ennestään kahden lapsen äiti, jolla oli diabetes. Ruotsissa on ollut tähän mennessä yhteensä raskaana olevaa teholla.

Moni pienten ja kouluikäisten lasten vanhempi kärsii korkeasta verenpaineesta, joka on yksi isoimmista riskitekijöistä. Esim. veljeni joka on kahden lapsen isä käy parhaillaan läpi syöpähoitoja. Presidenttimme lapsen isä on 71 v. Lasten kanssa työskentelee myös iäkkäämpiä ja riskiryhmiin kuuluvia opettajia.

Lapset sairastavat taudin lievempänä eivätkä välttämättä ole pahimpia tartuttajia, tosin tästäkään ei ole vielä kovin kattavaa tutkimustietoa. Ruotsissa on tähän asti testattu lähinnä vakavimmin sairastuneita, joten lievemmin oirelevat lapset ovat jääneet testaamatta. Kuitenkin tiedetään, että varsinkin Tukholman alueen kouluissa on ollut poikkeuksellisen paljon ja parin päivän sijaan viikon mittaisia sairaspoissaoloja niin opettajien kuin oppilaiden keskuudessa.

Siksi on odotettavissa, että mitä useampi lapsi ja nuori saa tartunnan, sitä useampi heidän vanhemmistaan ja opettajistaan saa tartunnan. Onko mahdollinen laumaimmuniteetti lasten keskuudessa sen väärti että monia vanhempia ja opettajia joutuu tehohoitoon ja joku heistä saattaa kuolla? Ei minusta.

Epidemiologeja ja lääkäreitä ei ehkä haittaa uhrata edes tuhansien ihmisten henkeä ja terveyttä mahdollisen laumasuojan saamiseksi. Minua haittaa. Kuten valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi hyvin 17.4. Koronalivessä: ihmishenkiä ei voi korvata. Talouden voi korjata ja menetetyt bisnekset korvata monin eri tavoin.

Epidemiologit ja lääkärit perustavat oletuksensa taudin etenemisestä ja pysäyttämisestä aiempiin kokemuksiin: “koska tällaisia epidemioita ei ole ennenkään voitu pysäyttää ennen rokoitetta, niin ei niitä varmaan nytkään saa pysäytettyä”.

On ehkä liikaa odottaa heiltä uusia ideoita sen eteen, miten tauti voidaan pysäyttää. Se ei tarkoita sitä etteikö tautia voisi pysäyttää ja etteikö siihen voitaisi käyttää monia eri keinoja.

Kuten ylläolevat vertailut osoittavat, jo nyt tehdyt rajoitukset purevat. Monissa Aasian ja Euroopan maissa sekä ainakin osassa Yhdysvaltoja on otettu jo käyttöön maskipakko julkisilla paikoilla. (Tässä englanninkielisessä blogikirjoituksessa on videoita ja kuvia selittämässä miksi jopa kotonatehdyt maskit ehkäisevät taudin leviämistä.) Maskipakko yhdistettynä ahkeraan käsien pesuun vähentäisi myös muiden virustartuntojen määrää ja Asko Järvisen pelkäämää painetta testauspaikoilla.

Pitämällä ulkorajat kiinni siihen asti että rokote on käytössä tai tauti kukistettu muualtakin, voimme keskittyä sen pysäyttämiseen Suomessa. Kun täällä ei ole enää kotimaisia tartuntoja vaan kaikki uudet tartunnat tulevat ulkomailta ja pidetään kurissa karanteeneilla, voimme elää Suomessa suhteellisen normaalia elämää.

Rohkeimpien arvioiden mukaan rokote olisi käytössä jo syksyllä tai ensi vuoden alussa, todennäköisesti viimeistään reilun vuoden päästä. Tähänkin epidemiologit sanovat että “mahdotonta”, mutta niinpä jotkut heistä ajattelivat, ettei koko tauti tulisi Pohjoismaihin asti.

Ympäri maailmaa on aloitettu ennennäkemätön kiri koronarokotteen kehittämiseksi, löytämiseksi ja nopeasti käyttöön saamiseksi. Samaan aikaan on meneillään useimpia tutkimuksia siitä, miten olemassaolevilla lääkkeillä voitaisiin hoitaa tautiin sairastuneita paremmin.

Niinpä on täysin mahdollista, että edes rajoja ei tarvitse pitää vuosikaupalla kiinni.

Siksi on nyt tärkeää unohtaa löpinät laumasuojasta ja keskittyä siihen, että saamme kotimaiset tartunnat nollaan ja uudet ulkomaalaiset tartunnat pysäytettyä heti rajan ylittämisen jälkeen karanteeneihin.

(Päivitän linkit tutkimuksiin jne. myöhemmin.)

Oletko tautipesäke joka tuhoaa muiden elämän?

Hei ihan oikeasti suomalaiset!

Nyt alkaa raivostuttaa mm. ihmiset jotka bailaavat Lapissa ja jonottavat ämpäreitä, lääkärit jotka menevät vielä lääkäriseminaareihin tai suoraan matkalta töihin, 70+ vuotiaat jotka kapinoivat karanteenia vastaan ja muutkin suomalaiset jotka ajattelevat että “korona on vain flunssa”, “mä en sairastu koskaan” ja “ei mua haittaa jos mä sairastun”.

Mikä meitä suomalaisia vaivaa kun emme pysty ottamaan tosissamme hengenvaaraa ja viranomaisten suosituksia ja määräyksiä? Olemmeko todellakin niin idiootteja, että tarvitsemme sakon uhalla ulkonaliikkumiskiellon?

Olemme siirtyneet koronavirusepidemiassa siihen vaiheeseen, jossa yhä useampi sairastunut tarvitsee tehohoitoa ja ensimmäiset koronaviruspotilaat kuolevat.

Tätä kirjoittaessani 20.3. Suomen sairaaloissa on ainakin 17 tautiin sairastunutta. Heistä 5 on tehohoidossa. Ensimmäinen suomalainen kuollut koronavirukseen samoin 20.3. (raportoitiin 21.3.).

Nämä ovat ihmisiä, jotka toivat taudin ulkomailta noin 2–3 viikkoa sitten tai saivat sen silloin ulkomailta tulleilta läheisiltään.

He ja tuhannet muut jotka kantavat tälläkin hetkellä koronavirusta oireettomana tai vähäoireisena ovat tartuttaneet ja tartuttavat yhä tuhansia muita ihmisiä. Tartunnan saaneiden määrä on tällä hetkellä jo moninkertainen – ja niin on 2–3 viikon päästä myös sairaalahoitoa tarvitsevien määrä.

Jos maagisesti pystyisimme tästä päivästä eteenpäin ihan oikeasti kiertämään muut kaukaa, olemaan kotona niin paljon kuin mahdollista, pesemään kätemme tarpeeksi usein ja hyvin, välttämään kasvojen koskettelua ja olemaan yskimättä muualle kuin nenäliinaan tai kyynärtaipeeseen, 2–3 viikon päästä sairaalat eivät olisi ihan niin vaikeasa tilanteessa kuin missä ne tällä menolla olevat.

Jos uskot jo että meidän kaikkien on tehtävä kaikkemme koronaviruksen pysäyttämiseksi, niin KIITOS SIITÄ! Ihan jo pysymällä kotona olet tärkeä osa koronaviruksen torjuntaa ja samalla pelastat ihmishenkiä. Jos et näillä sanoilla vakuuttunut siitä, että sinun pitää ottaa tilanne ihan oikeasti vakavasti, jatka lukemista.

Koronavirus tarttuu helposti ja voi tehdä kipeää

Koronavirus tarttuu järkyttävän helposti. Esimerkiksi suomalaisissa häissä Tirolista tullut lomalainen tartutti taudin ainakin 30 ihmiseen.

Kotonakin sairastettava versio voi olla raju. Jos et usko minua, usko Valtiovarainministeriön ylijohtajaa Juha Sarkiota, joka sai taudin oltuaan 10 minuuttia samassa huoneessa oireettoman taudinkantajan kanssa.

Sain KORONAN 8 päivää sitten. Se tarttui 10 min aikana henkilöltä joka oli oireeton. Kuume tuli 4 vrk jälkeen ja nyt olen ollut 8 vrk yli 38.5 kuumeessa joista 6 vrk yli 39. Joka paikkaa särkee. Hengitäminenkin sattuu. USKOKAA HYVÄT IHMISET VAROITUKSET. TÄHÄN VOI KUOLLA.”

Koronavirus vie nuoremmatkin teholle

Mitä useampaan maahan koronavirus on levinnyt, sitä selvemmäksi on tullut ettei kyseessä ole vain “vanhojen ihmisten tauti”. On totta, että yli 70-vuotiaat kuolevat tautiin muita helpommin mm. siksi, että heidän ikääntynyt immuunipuolustusjärjestelmänsä ylireagoi helposti virukseen tappavalla sytokiinimyrskyllä.

Hollannissa jo puolet tehohoidossa olevista on kuitenkin alle 50-vuotiaita ja Ranskassa alle 65-vuotiaita. Sosiaalisessa mediassa pyörivässä videossa alle 40-vuotias tehohoitoon joutunut nainen varoittaa muita ottamaan taudin vakavasti.

Norjassa on jo kaksi alle 25-vuotiasta tehohoidossa.

Vaikka alle 65-vuotiaat ja sitä paljon nuoremmat eivät kuole tautiin, he voivat sairastaa siitä rajun version, joka vaatii sairaalahoitoa – ja jopa tehohoitoa. Mitä rajumman koronavirusinfektion sairastat, sitä todennäköisemmin se jättää kehoosi pysyviä vaurioita.

Alla oleva video Bergamossa olevasta sairaalasta antaa jonkinlaisen käsityksen siitä miltä näyttää kun sairaala täyttyy hengityskoneita ja lisähappea tarvitsevista koronaviruspotilaista.

Ja tässä toinen video samasta – Euroopan parhaimpiin kuuluvasta – sairaalasta. Englanninkielisellä videolla haastatellaan myös itkun partaalla olevia lääkäreitä jotka kehottavat muita maita pistämään kaikki paikat kiinni.

Monilla kovan koronaviruksen saaneilla on keuhkokapasiteetti vähentynyt sairaudesta paranemisen jälkeen 20–30 prosentilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo reipas kävely saa sinut haukkomaan henkeä. Lisäksi koronavirus voi aiheuttaa vaurioita muihin sisäelimiin.

Haluaisitko kuolla yksin ja hitaasti tukehtumalla?

Koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen kuoleminen on silminnäkijöiden mukaan siitä hirvittävä, että siihen kuoleva pysyy tajuissaan loppuun asti samalla kun tukehtuu hapenpuutteeseen, koska tulehtuneet keuhkot eivät ota vastaan happea.

Tämä kokemus tulee olemaan edessä pahimmillaan useilla tuhansilla suomalaisilla, koska liian moni meistä on jatkanut liian pitkään “normaalia elämää” ja joko saanut taudin tai tartuttanut sitä tietämättään muihin.

Eikä siinä vielä kaikki! Suomessa on jo rajoitettu vierailuja sairaaloissa ja mikäli epidemia pääsee oikein pahaksi, kukaan meistä ei pääse sairaalahoidossa olevan läheisensä kuolinvuoteen vierelle. Tilanne on jo tämä Italiassa ja Espanjassa.

Haluaisitko sinä kuolla yksin sairaalassa hapenpuutteeseen tukehtuen – kärsittyäsi sitä ennen useamman päivän tai viikon ajan erilaisista kivuista ja epämukavuudesta. Haluatko että rakkaasi joutuvat avuttomina odottamaan kotona viikkokaupalla että sinä kuolet kitumalla sairaalassa?

Minä en halua, enkä halua että yksikään minun rakkaistani joutuu kokemaan tällaisen lopun. Siksi yritän epätoivon vimmalla saada ihmiset tajuamaan, että meidän pitää ihan oikeasti tehdä kaikkemme pysyäyttääksemme taudin eteneminen Suomessa.

Mitä jos joku kuolee sinun takiasi?

Koronavirus on kaikkein tartuttavimmillaan 1–2 päivää ennen ensimmäisiä oireita. Lisäksi noin 40–47 % sairastaa taudin niin vähäisillä oireilla, ettei tajua edes sairastavansa sitä. Jokainen näistä tautia tietämättään kantavista voi siis tartuttaa taudin muihin – oireilevista nyt puhumattakaan.

Voi olla, että sinäkin olet jo ollut tai tulet olemaan tietämättäsi taudin kantaja. Pahimmillaan annat taudin ihmiselle, joka kuolee siihen. Tai ehkä tartutat sen ihmiseen, joka joutuu tehohoitoon ja vie paikan toiselta sitä tarvitsevalta.

Tämä artikkeli kuvaa hyvin tarinamuodossa kuinka tauti leviää hyväätarkoittavalta ihmiseltä toiselle.

Näitä ajatuksia ei ole kiva ajatella – eikä niiden ole tarkoituskaan olla kivoja. Edesmenneen isoäitini sanoin: “Jok’ei mieltään pahota, se ei tapojaan paranna.”

Olen ollut yllättynyt ja valtavan vihainen siitä, miten monet suomalaiset ovat edelleen siinä uskossa että he voivat jatkaa elämäänsä lähes normaalisti. Ettei tauti tartu heihin – tai jos tarttuu, niin ei se mitään haittaa.

Jos olet jo ymmärtänyt tilanteen vakavuuden ja toimit jatkossa(kin) vastuullisesti, niin kiitos siitä. Mutta jos olet yhä tätä lukiessasi siinä luulossa ettei sinun tarvitse ottaa mitään vastuuta taudin pysäyttämisestä, olet väärässä. Ole hyvä ja herää todellisuuteen. Tämä ei ole vitsi, leikki tai harjoitus.

100 suomalaista voi kuolla huhtikuun puoleen väliin mennessä koronavirukseen

Monissa maissa oli yksittäisiä koronavirukseen sairastuneita turisteja jo tammikuun puolella. Varsinainen tautiaalto, jossa tartuntoja alkoi löytyä päivittäin kiihtyvällä tahdilla, alkoi monissa Euroopan maissa helmikuun viimeisellä viikolla. 

Jossain maissa kuten Italiassa ja Ranskassa tauti huomattiin vasta siinä vaiheessa kun ensimmäiset potilaat olivat tehohoidon tarpeessa ja/tai kuolivat. Tällöin tauti oli tosiasiassa ehtinyt levitä maassa vähintään 2–3 viikon ajan. Espanjassa, Ruotsissa ja Suomessa tauti huomattiin  jo ennen kuin yksikään potilas joutui teholle.

Nyt Italia ja Espanja ovat jo tilanteessa, jossa sairaalat alkavat olla niin täynnä, ettei kaikkia potilaita voida enää hoitaa kunnolla. Kummastakin maasta tulee täsmälleen identtisiä viestejä:

“Olemme sodassa. Emme pysty hoitamaan kaikkia. Ihmiset joutuvat kuolemaan yksin, ilman läheisiään.”

(ks. esim. tämä Podcast Italiasta ja tämä juttu Espanjasta.)

Tahti on yllättänyt paikalliset terveysviranomaiset. Vielä kolme viikkoa sitten Espanjan epidemiologiayhdistyksen puheenjohtaja Pere Godoy oli sitä mieltä ettei paniikkiin ole syytä: “Vaikka viruksen tarttuvuus ei olekaan vähäinen, se ei myöskään ole räjähdysmäinen. Emme tule näkemään tuhansien potilaiden ylikuormittamia sairaaloita”.

Olen kerännyt alla olevaan taulukkoon tietoja eri maiden koronavirustilanteen etenemisestä. Taulukoista näkee, miten nopeasti tilanne voi ns. perkelöityä eli pahentua dramaattisesti. Ikävä kyllä näyttää siltä, että myös Suomi on samalla polulla kuin ne Euroopan maat, joissa tilanne on ajautunut kaaokseen.

ITESRAHORUSU
1. diag.31.131.124.131.128.1
1. aalto21.224.225.227.226.226.2
1. teholla
(1. aallos.)
1
vrk
9
vrk
1
vrk
3
vrk
6
vrk
19
vrk
1. kuollut
(1. teho)
0
vrk
0
vrk
0
vrk
5
vrk
8
vrk
4
vrk
100 kuol.
(1. kuol.)
12
vrk
9
vrk
18
vrk
14
vrk
29.3
?
11.4
?

Jos Ruotsi on kutakuinkin Hollannin ja Ranskan tahdissa, siellä pitäisi kuolleiden määrien kasvaa nyt niin, että kuun loppuun mennessä tulee 100 kuollutta täyteen (21.3. oli jo 20 kuollutta).

Jos Suomi on jatkossa Ruotsin tahdissa, meillä pitäisi tulla noin 100 kuolintapausta huhtikuun puoleen väliin mennessä.

Toki laskelmiin vaikuttaa myös se, missä väestönsosassa tartunnat ovat viime viikkojen aikana tosiasiassa levinneet (tutkittujen tapausten lisäksi).

Suomen tilanne ennen ja nyt

Noin kaksi viikkoa sitten eli maaliskuun ensimmäisellä viikolla Suomessa oli löydetty 16 vahvistettua koronavirustapausta. Todelliset tautimäärät ovat THL:n arvion mukaan jopa 20–30 kertaiset. Tällöin tartunnan saaneita oli ehkä siis ollut maaliskuun alussa noin 240–480 kappaletta. Näistä 17 joutui sairaalaan ja 5 tehohoitoon.

26.2.–
6.3.
7.3.–
13.3
14.3.–
20.3.
2 vkon
päästä
Uusia diagnos.14142293
20 x diagnos.28028405860
30 x. diagnos.42042608790Ennuste:
Sairaalassaei tietoaei tietoa17206–616
Tehohoidossa00561–181

Viimeisen viikon aikana Suomessa vahvistettiin 293 uutta tartuntaa. THL:n kaavalla tartuntoja olisi oikeasti tullut viime viikolla lisää noin 5900–8800. Jos heistä yhtä moni joutuu sairaalaan kuin 2–3 viikkoa sitten sairastuneista, 2–3 viikon päästä sairaalahoitoa tarvitsisi 206–616 koronaviruspotilasta, joista noin 61–181 tarvitsisi tehohoitoa.

Todennäköisesti silloin sairaalassa on enemmänkin koronapotilaita, koska hoitoajat ovat noin 2–8 viikkoa pitkiä ja ensi viikolla sairaalaan tulee 1–2 viikkoa sitten tartunnan saaneita.

On tärkeää huomata, että sairaalat ja teho-osastot eivät olleet tyhjillään ennen koronavirusta. Koko Suomessa on 500 tehohoitopaikkaa. Nyt niiden määrää nostetaan 1000 paikkaan. Tarvittaessa määrää pystytään nostamaan korkeintaan 1500 paikkaan ja se ei tapahdu käden käänteessä.

Tätä kirjoittaessani 20.3. epidemia on Suomessa siis vasta aivan alussa. Hallituksen antamista määräyksistä ja kehoituksista huolimatta monet ovat vielä tälläkin viikolla tartuttaneet toisia Lapissa, lääkärien koulutuksessa, konserteissa, terveysasemilla ja todennäköisesti kauppakeskusten avajaisissa.

Koska liian moni meistä käyttäytyy kuin vastuuton teini, sairaalahoitoa tarvitsevien määrä kasvaa dramaattisesti ainakin seuraavat 3–6 viikkoa. Viime päivinä tartunnan saaneet saavat ensimmäiset oireet viimeistään ensi viikolla, mistä menee vielä noin 7–8 päivää kun rajuimman taudin saaneet tarvitsevat sairaalahoitoa.

Näin ollen ennustan, että huhtikuun puolessa välissä tilanne sairaaloissa alkaa muttua jo ns. jännittäväksi ja kuun lopussa pelottavaksi – ainakin jos me emme ala ottaa tosissamme annettuja varoituksia.

Tekemällä kaikkemme sen eteen, että mahdollisimman harva meistä saa tartunnan tai levittää koronavirusta muille, voimme edes vähän helpottaa edessä olevaa katastrofia.

Jos oma terveys ei kiinnosta, niin voisitko olla edes vähän kiinnostunut rakkaittesi ja/tai meidän muiden kohtalosta. Tartuttamalla tautia eteenpäin olet osasyyllinen siihen, että meillä ei ole 1–2 kuukauden päästä enää tehohoitopaikkoja kaikille tarvitseville. Pahimmillaan tartutat taudin jollekulle sellaiselle, joka joutuu takiasi kärsimään tuskallisen ja yksinäisen kuoleman

Jos tämän lukeminen alkoi ahdistaa, niin hyvä — pidä tämä fiilis mielessä aina kun tekee mieli lähteä kylille tai tavata ihmisiä ilman täysin pakottavaa syytä.

Pysytään kaukana ja pestään käsiä — pysytään terveinä!