Kuinka hauskasti ja helposti annat asioiden tapahtua?

yokuva

Jep, täällä sitä kirjoitellaan kotona aamuyön tunteina, vauva yhä vatsassa.

Monet mystikot, henkiset gurut ja huuhailijat uskovat, että noin neljän aikaan yöstä “verho tämän ja tuonpuoleisen välillä on ohuimmillaan” (sitaatti Wayne D. Dyeriltä).

Tähän aikaan yöstä esikoiseni alkaa yleensä puhua unissaan — itseasiassa hän huutelee juuri nytkin makuuhuoneen puolella isänsä vieressä jotain tyyliin “p[r]ätkä… tässä…”

Itse heräsin melkein pari tuntia sitten. Minua on taas supistanut illasta alkaen ihan napakasti, mutta sain nukuttua kolmisen tuntia ennen heräämistä. Nyt supistukset ja varsinkin ajatukset ovat pitäneet minua hereillä.

Välillä ehdin käydä ihan kunnolla alhaisen mielentilan puolella — olo oli pelokas ja vainoharhainen ja mieleen nousi kaikkia hulluja ajatuksia kuten “mä en halua synnyttää ollenkaan”. Ensin meinasin “taistella” tunteita vastaan, koska ajattelin että “noi ajatukset jumittaa mun synnytyksen”. Sitten havahduin että sekin on vain ajatus ja annoin itselleni luvan olla angstinen ja ahdistunut… 😀

Luvan myötä olo vähän helpotti — tosin olisi ollut ihan sama vaikkei olisi helpottanutkaan. Pian mieleen nousi uusia, kivempia ja innostuneempia ajatuksia synnytyksestä ja siitä, mitä sen jälkeen ehkä tapahtuu. Ts. elämä muuttuu jälleen kerran peruuttamattomasti toisenlaiseksi uuden vauvan myötä — mutta se on kokonaisuuden kannalta hyvä asia.

Lopulta mieleeni juolahti ajatus:

Kuinka helposti ja hauskasti voin antaa tämän synnytyksen mennä?

Jotenkin olin taas jumittunut — ainakin näinä yön tunteina — ajatukseen siitä, että synnytys tulee taas olemaan pitkä ja raskas, että tulen olemaan sen jälkeen kipeä jne.

Vaikka oikeasti ei voi mitenkään tietää miten kaikki tulee menemään. 

Ajatus alkoi heti naurattaa, kun näin sieluni silmin todella helposti ja hauskasti sujuneen synnytyksen, jonka jälkeen olen kuin “poikakukkoo” (äitini sanoin) eli ehjä, energinen ja hyväntuulinen.

Muistin taas, miten paljon tykkään imettää ja miten siistiä on tutustua uuteen perheenjäseneemme. Miten mukavaa voi olla köllötellä sängyssä vauvan ja esikoisen kanssa. Miten ihanaa on maata selällään!

No, en edelleenkään voi tietää, miten synnytys menee, mutta ajatus siitä, että se voi mennä ihan yhtä hyvin paremmin kuin olisin ikinä voinut kuvitella, tuntuu hyvältä, vapauttavalta ja rentouttavalta.

Ainakin tässä korkeassa mielentilassa sekin on OK, ettei synnytys etene tänäkään yönä sen pidemmälle. Niinpä voin nyt mennä takaisin hyvillä mielin yrittämään nukkumista, sen sijaan että yrittäisin täällä jumppaliikkeillä tms. puskea synnytystä eteenpäin tai vastaavasti makaisin sängyssä miettien että “haaskaanko” hyviä supistuksia olemalla vaakatasossa.

Onko sinun elämässäsi jokin sellainen asia, jonka voisit antaa tapahtua helposti ja hauskasti — sen sijaan että pidät totena ajatusta että “tämä tulee olemaan vaikeaa ja raskasta”?

maha411

VIP- ja äitiys/raskaus-jäsenet: Puhun peloistani ja viime päivien tunnelmista enemmän tällä äitiysoppaan -videolla.

Haluatko seurata synnytyssaagani etenemistä ja saada lisää tietoa mm. siitä mikä synnytyksen oikeasti käynnistää, miksi joillain naisilla (kuten minulla) synnytys näyttää lähtevän useamman kerran käyntiin — pysähtyäkseen joskus parikin vuorokautta myöhemmin, miksei riitä, että vauva on vatsassa vain pää alaspäin, miten aion saada suorat vatsalihakseni takaisin yhteen raskauden jälkeen, miksi ennen synnytystä kannattaa lopettaa kalaöljyn ja D-vitamiinin käyttö jne.?

Olen pitänyt nyt muutaman viikon ajan videopäiväkirjaa lähestyvästä synnytyksestä Kutrin äitiysoppaassa, jota pääsee lukemaan joko lunastamalla lukuoikeudet Raskaaksi rauhallisin mielin -pakettiin tai liittymällä Kutri.net:in VIP-jäseneksi.

Orgastinen synnytys

Orgasmic Birth Movie Trailer - YouTube

Katson uudelleen edellisen synnytyksen ja kolmen vuoden jälkeen Orgasmic Birth -dokumenttielokuvaa, joka puhuu luonnollisen synnytyksen puolesta.

Katso traileri

Kieltämättä tuli taas fiilis, että olisi siistiä synnyttää kotona, mutta mukavuudenhalu vie silti voiton — ei tarvitse hommata kätilöitä, miettiä siivoamista jne. — varsinkin kun suomalaisissa sairaaloissa (tai ainakin Kätilöopiston Haikaranpesässä, jossa itse olen synnyttänyt) meininki on ihan toista luokkaa kuin Jenkki-sairaaloissa.

Leffaa katsoessa mietin edellistä synnytystä ja tunnen valtavaa kiitollisuutta siitä, että saan synnyttää Suomessa, jossa synnytyksistä vastaavat ammattitaitoiset kätilöt, eivät leikkaushullut ja taloudellisessa tulosvastuussa olevat kirurgit niin kuin Jenkeissä.

Vaikka ensimmäinen synnytykseni ei ollut varsinaisesti orgastinen (eikä välttämättä tämä toinenkaan tule olemaan), se oli kokonaisuutena arvostellen positiivinen kokemus ja ainakin Kätilöopiston Haikaranpesässä fiilis oli huomattavan paljon lähempänä kotisynnytystä kuin amerikkalaisia sairaalasynnytyksiä: valaistus oli pehmeä, sisustus kodinomaisempi, äiti ja isä saivat olla paljon rauhassa kahdestaan, äiti sai liikkua vapaasti, ei tiputusta, turhanpäiväistä tarkkailua jne.

Uskon että jotain suomalaisten kätilöiden ja synnytyssairaaloiden tasosta kertoo sekin, että Suomessa tehdään OECD-maista toiseksi vähiten keisarinleikkauksia. Kaikkein vähiten niitä tehdään Hollannissa, jossa 30 % synnytyksistä on kotisynnytyksiä. (Lähde) WHO:n teettämien tutkimusten mukaan äitikuolleisuus on minimissään silloin, kun keisarinleikkausprosentti on 10-15 %. Esimerkiksi Jenkeissä se on tällä hetkellä lähes 30 %.

Jos olet raskaana, suosittelen katsomaan Orgasmic Birth -leffan siinäkin tapauksessa, ettet ymmärrä kauhean hyvin englantia, koska siinä on useita todella kauniita synnytyskokemuksia, jotka voivat auttaa ja rohkaista näkemään, ettei synnyttäminen ole pelkästään helvettiä. Leffassa puhutaan myös paljon siitä, miten kipu kuuluu synnytykseen ja sillä on itse asiassa tärkeä tehtävä auttaa naisen kehoa avautumaan vauvalle. Leffan voi katsoa netissä parilla eurolla.

http://www.orgasmicbirth.com