Elämän merkitys, kauhukertomus ja X-Files

Viimeisen seitsemän päivän aikana olen kuunnellut vaihteeksi valtaosan vapaa-ajasta äänikirjaa ja vähemmän podcasteja. Niinpä viikon suosituksiin mahtuu hauskan podcastin lisäksi inspiroiva äänikirja ja kuumottava blogikirjoitus.

Merkityksellinen elämä

Kuluneen viikon aikana olen kuunnellut melkein loppuun John C Maxwellin kirjan Intentional Living.

Sitä kuunneltuani olen fiilistellyt sillä, miten elämälläni ei ole mitään ennaltamäärättyä merkitystä vaan että halutessani voin luoda elämälleni minkä tahansa merkityksen.

Välillä kun kuuntelee ihmisten kertovan miten he etsivät kutsumustaan, elämän tarkoitusta tms., he tuntuvat olettavan että jossain muualla on jo määritelty mikä heidän elämäntehtävänsä on. Että ennen kuin he voivat elää merkityksellistä elämää, heidän pitää jotenkin saada salapoliisin tavoin selvitettyä mikä se on.

Kun oikea kysymys olisi ”minkä merkityksen MINÄ HALUAN antaa elämälleni?”

Ja sitten alkaa elää elämää, joka tuntuu itsestä merkitykselliseltä, vaikka äiti, kaverit, naapurit tai ns. suuri yleisö olisi sitä mieltä, ettei se mitä teet ole hyödyllistä, järkevää tai tärkeää.

Toisin sanoen sinun kokemuksesi elämän merkityksellisyydestä syntyy oman ajattelusi kautta — ei siitä mitä muut ajattelevat.

Voiko hullu tietää olevansa hullu?

Viikon kuumottavin ja ihmismielen vääristymiä pelottavasti kuvaava blogikirjoitus on  koomikko Juha Kurvisen tarina siitä, miten hänet passitettiin mielisairaalan suljetulle osastolle väärin perustein eikä meinattu sen jälkeen päästää pois.

Yksi ihmismielen monista vääristymistä on hakea todisteita sen puolesta, minkä se uskoo todeksi.

Tämä pätee myös sairaaloissa, joissa lääkärit helposti jatkavat hoitolinjaa sen perusteella, mitä aikaisemmat lääkärit ovat kirjanneet tiedostoihin — siitä riippumatta oliko alkuperäinen diagnoosi oikea vai väärä.

Jon Ronsonin dokumentaarisessa kirjassa The Psycopath Test eräs nuori mies passitettiin mielisairaalaan psykopaatin papereilla, koska esitti mielisairasta selvitäkseen ilman vankeusrangaistusta vedettyään jotakuta turpaan.

Hän veti roolinsa niin hyvin, että joutui suljetuksi mielisairaalaan monta kertaa pidemmäksi aikaa, kuin mitä olisi joutunut vankilaan. Kaikki mitä mies tekee tulkitaan todisteeksi hänen psykopatiastaan — jopa silloin kun hän käyttäytyy täysin samalla tavalla kuin ”tavallinen ihminen”.

X-Files ja järkyttävä paljastus The Blacklist -sarjasta

Kun haluan vain rentoutua ja nauraa, kuuntelen The Nerdist -podcastia, jossa koomikko-juontaja-näyttelijä Chris ja hänen kaverinsa Matt (plus muut studiosssa olevat henkilöt) haastattelee erilaisia luovien alojen ihmisiä. Vieraana on erityisen usein näyttelijöitä ja koomikoita, joilla on sana hallussa. Keskustelu rönsyilee niin luovuudesta seksiin kuin huonosta huumorista vieraan kipeimpiin elämänkokemuksiin.

Viimeisen viikon aikana nautin erityisesti mm. X-Files ja Californication -sarjoista tutun David Duchovnyn haastattelusta jossa puhuttiin mm. X-Filesin tunnarista, siitä miten David on melkein väitellyt tohtoriksi runoudesta ja rakastamani The Blacklist -sarjan Reddingtonia näyttelevästä James Spaderista, jonka tajusin vasta tämän podcastin myötä olevan sama heppu joka oli Pretty in Pinkissä nuorena pahiksena! Argh!